Kuljin pienen hetken
muuttuneessa maisemassa
olin kanssasi
lohdutuksen laaksossa
Vain pieni polku
sen läpi vei
kapenemistaan kapeni
lopulta kadoten
Unen rajoilla tiesin
kaiken mahdottomaksi
En takaisin kääntynyt
tyhjin käsin
keräsin mukaani
kultaiset kivet
joita olit tielleni
valoksi sirotellut
muuttuneessa maisemassa
olin kanssasi
lohdutuksen laaksossa
Vain pieni polku
sen läpi vei
kapenemistaan kapeni
lopulta kadoten
Unen rajoilla tiesin
kaiken mahdottomaksi
En takaisin kääntynyt
tyhjin käsin
keräsin mukaani
kultaiset kivet
joita olit tielleni
valoksi sirotellut
Vastaukset 18
Vanhimmat
tajuton !
Kelpaako palautteeksi ?
Kommenttisi oli kyllä erikoinen,
vaan kelpasi oikein hyvin:)
Pakkaslauantaita Sinulle:)
taas runoilit sydämeeni. En ole jakanut Sulle vielä tähtiä, mutta tästä tulee ainaskin *****:)))
Kiitän tähdistä,
ja suuresta sydämestäsi,
johon minäkin mahdun runoineni:)
Vaikka koko runo on upea, tässä jotenkin hassusti kiteytyy kaikki juuri nyt:
"Unen rajoilla tiesin
kaiken mahdottomaksi "
kiitos marin :)
Unet, ystävämme, kertovat meille paljon
tärkeitä asioita:)
Amandaa kiittäen, Marin:)
Haikean runosi kruunaa kultaiset kivet, jotka olet löytänyt. Tuo lohdutuksen laakso on aivan ihana löytö. Siellä voisin itsekin välillä levähtää. Onneksi on keksitty työ ja parhaillaan keskenään tappelevat kotieläimet. Jestas että kissasta voi lähteä paha ääni.
Hieno runo tähän aamuun : )
Laitan sinut seuraavaan reissuun joka vie tuonnepäin, jooko;))
Tahdon sanoa kiitti, padme:)
..herkkää ja kaunista.
ei ikinä pety kun klikkaa
runosi auki,mestari.
kaikkea hyvää ja kaunista
lauvantai päivääsi.
Sie olet kyllä melkosen ihana
näissä kommenteissasi;)
Tuli hyvä mieli ja on kiva sanoa sinulle
kiitokset vierailuistasi:)
Samoin miellyttävää iltaa Sinulle.
Kylläpäs kauniin pistit jälleen,
niin kauniin, herkän kaihoisan runon!
Hänen kanssaan lohdutuksen laaksossa
pienen polun, pienuudestaan vielä kaveten
unen rajamailla tuntui mahdottomalta
vaikka et takaisin kääntynytkään…
keräsit mukaasi kultaiset kivet
jotka hän oli tiellesi sirotellut!
Wauu, hieno kuvaus tämä runosi!
Kyllä sinut pitäisi kätellä lämpimästi,
sanot aina niin kauniisti.
Kiittäen nöyränä
MF
on kuin kaunis tarina joka kertoo välittämisestä ja rakkaudesta siksi tämä on niin ihana.Sydämellinen kiitos ja päivääsi lämmin halaus!
Oikein tulkitsit, pikkuinen,
sitä mitä oikeasti tapahtuu, eikä
sitä huomaa kuin jälkeenpäin:)
Sinulle iltaan lämpöä:)
Verrata kultaisia kiviä
kyyneliin..
saisinpa kipattua sinne
lohdutuksen laaksoon(huoneeseen)
mukavan ja upottavan lepotuolin vielä..
niin ja aaltojen hiljaista liplatusta..
:)
olisi mukava köllöttää.
Sain mielikuvituksesi kulkemaan:)))
Tähtiä iltaasi:)
Mielestäni hyvä ja lohduttava ajatus, että on kiviä, jotka tuovat iloa.
Eivät kaikki polun kivet ole niitä, joihin jalkansa loukkaa, vaan on niitäkin... muistojen kultaisia kiviä, jotka valaisevat pitkään...läpi elämän.
saada uusia lukijoita.
Kiitos Sinulle, ystäväni taiteen parista:)
Olen iloinen, jos runoni toi Sinulle lohtua=)