Moi,
osaisko joku kertoa, mitä eroa on persoonallisuushäiriösellä ja transsukupuolisella? Tiedän että ne ovat kaksi eri käsitettä, jotka eivät suoranaisesti liity toisiinsa, mutta itellä on sellainen tilanne, et koen vahvaa sukupuoliristiriitaa ja olenkin pitänytkin itseäni jo tovin transsukupuolisena. Nyt kuitenkin olen tunnistanut itsestäni joitakin persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä, erityisesti eristäytyneisyys (tietääkseni kuitenkin tuttua myös transsukupuoliselle) ja täydellisyyden tavoittelu. Haluaisin todella tietää, kuvittelenko vain kaiken, vai olenko todella transsukupuolinen :( Pakan pisti siis täysin sekaisin kun "ystäväni" haukkui minua persoonallisuushäiriöiseksi ja sitten aloinkin miettimään sitä yhtenä vaihtoehtona kaikkeen :(
osaisko joku kertoa, mitä eroa on persoonallisuushäiriösellä ja transsukupuolisella? Tiedän että ne ovat kaksi eri käsitettä, jotka eivät suoranaisesti liity toisiinsa, mutta itellä on sellainen tilanne, et koen vahvaa sukupuoliristiriitaa ja olenkin pitänytkin itseäni jo tovin transsukupuolisena. Nyt kuitenkin olen tunnistanut itsestäni joitakin persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä, erityisesti eristäytyneisyys (tietääkseni kuitenkin tuttua myös transsukupuoliselle) ja täydellisyyden tavoittelu. Haluaisin todella tietää, kuvittelenko vain kaiken, vai olenko todella transsukupuolinen :( Pakan pisti siis täysin sekaisin kun "ystäväni" haukkui minua persoonallisuushäiriöiseksi ja sitten aloinkin miettimään sitä yhtenä vaihtoehtona kaikkeen :(
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuollaiset "ystävät" nyt sanoo suutuspäissään mitä sylkisuuhun tuo, vaikka siinä ei olisi pienintäkään perää. Asian voi tietenkin varmistaa menemällä tutkimuksiin, ensin vaikkapa aivan tavalliselle psykiatrille. Eiköhän hän pysty selvittämään onko kyseessä persoonallisuushäiriö. Samoin se löytyy transtutkimuksissa, mikäli olet jo valmis lähtemään niihin.
Nuo persoonallisuushärömääritelmät on kaikki sellaisia, että johan tämä pallo olisi täynnänsä latvaB -luokitettuja, jos niihin voisi ihan noin vain yhtyä. Eiköhän meissä kaikissa ole hyvät ja huonot puolemme ja viimemainitut jonkinlaisia ilmentymiä persoonallisuushäiriön taudinkuvauksesta... Hieman positiivisemmalla, inhimillisemmällä tai ei-medikalisoivalla tulkinnalla täydellisyydentavoittelijakin voi olla huolellinen, tarkka tai tunnollinen persoona...
On ihan luonnollista että ihmiselle tulee tarve eristäytyä, jos on hoitamaton sukupuoliristiriita. Luulen että melkein kaikilla ts:illa on ollut sellaisia tuntemuksia. Itsellä se meni ohi pian sen jälkeen kun pääsi tosielämävaiheeseen, eipä tee mieli eristyä enää, olen nimittäin löytänyt uudelleen padotun sosiaalisuuteni. Täydellisyyden tavoittelu (perfektionismi?) taas voi olla yritys paikata riittämättömyyden tunteita, jotka kumpuavat kyvyttömyydestä täyttää asetettuja sukupuolisia odotuksia. Eli voi olla että sinulla on hankaliksi kehittyneitä persoonallisuuden piirteitä, jotka vain kumpuavat hoitamattomasta transsukupuolisuudesta. Ne voivat paikkaantua transhoitojen myötä tai niitä voi korjailla myöhemmin terapiassa, mutta eivät ne mitenkään ts:uutta poissulkevia ole!
Psykologia on täynnä työkaluja kaikkien niiden ihmisten leimaamiseksi, jotka eivät mahdu psykiatrin ajastaan jääneisiin päähänpinttymiin!
Persoonallisuushäiriödiagnoosi annetaan lähinnä sellaisille joilla on epäonni tavata psykiatri.
Transsukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolensa olevan ristiriidassa fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kanssa. Biologinen nainen tuntee itsensä mieheksi tai biologinen mies tuntee itsensä naiseksi. Transsukupuolisuutta voidaan hoitaa lääketieteellisesti korjaamalla hormonihoidolla ja kirurgialla transsukupuolisen henkilön ruumiillisia sukupuoliominaisuuksia vastaamaan hänen omaa tunnettaan ja kokemustaan sukupuolestaan.
Sukupuolenkorjausprosessi on usean vuoden kestävä elämänvaihe jonka aikana henkilö saa lääketieteellistä sukupuolenkorjaushoitoa, hänen juridinen sukupuolensa ja nimensä muuttuvat ja hän opettelee elämään sosiaalisesti naisena tai miehenä, joka tuntee olevansa ja löytää vähitellen oman luontevan tapansa olla mies tai nainen.
Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Niiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, vanhempien käytökseen samaistuminen ja lapsuudenaikaiset traumat ja kokemukset.
Persoonallisuushäiriöiden olennaisin piirre on jo nuorella iällä ilmennyt ja itsepäisen jäykkä kokemisen tai käyttäytymisen tapa, joka aiheuttaa henkilölle kärsimystä tai on hänelle muuten haitallinen.
Persoonallisuushäiriölle ominaisia piirteitä esiintyy oireina myös muiden psykiatristen sairauksien yhteydessä.
Useimmilla psyykkisesti terveillä ihmisillä esiintyy etenkin stressitilanteissa eri persoonallisuushäiriöille ominaisia tapoja kokea tai käyttäytyä.