Tälläkin palstalla on keskusteltu siitä, että tuet ohjaa tuotannon sijoittumista maassa, eli tietyt tuotannon alat kannattaa joillakin paljon tuetuilla alueilla paremmin kuin muualla.
Tämähän on varmaan totta, mutta pitääkö tuet sitten tavallaan tiettyjä tuottajahintoja liian alhaalla, sillä sehän ei ole tukien tarkoitus, alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa niitä olosuhteista johtuvia eroja mitä eri maakuntien välillä on.
Toisaalta, toimintojen keskittyminen tiettyihin maakuntiin voi olla hyväkin asia, esim. sokerinkasvatusken keskittyminen maakuntaan, jossa on se ainoa jäljellä oleva sokeritehdas on kai periaatteessa järkevää.
Itse uskon, että lihantuotannolle sopisi parhaiten pohjoisimmat maakunnat, maidolle keski-suomi.
Kasvintuotannolle läntiset ja eteläiset alueet parhaiten.
Tämähän on varmaan totta, mutta pitääkö tuet sitten tavallaan tiettyjä tuottajahintoja liian alhaalla, sillä sehän ei ole tukien tarkoitus, alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa niitä olosuhteista johtuvia eroja mitä eri maakuntien välillä on.
Toisaalta, toimintojen keskittyminen tiettyihin maakuntiin voi olla hyväkin asia, esim. sokerinkasvatusken keskittyminen maakuntaan, jossa on se ainoa jäljellä oleva sokeritehdas on kai periaatteessa järkevää.
Itse uskon, että lihantuotannolle sopisi parhaiten pohjoisimmat maakunnat, maidolle keski-suomi.
Kasvintuotannolle läntiset ja eteläiset alueet parhaiten.
Vastaukset 190
Vanhimmat
Tuota touhua on jo testattu ja todettu kalliiksi ja muutenkin huonoksi.
Maatila saa käytännössä itse päättää minkä tuotantosuunnan valitsee. Varsinkin karjatilat (maito-ja liha) ovat ympäristövaikutuksiltaan ongelmallisia asutuskeskusten läheisyydessä. Jonkinlainen "maankäytön suunnittelu" pitäisi olla maataloudessakin. Periaate "saa tehdä mitä haluaa omalla maalla" ei kuulu nykyaikaan.
sosialistimaassa jossa säädellään ihmisten tekemisiä. En voi halutessani siirtää maatilaani toiseen paikkaan, jos naapuria ottaa navetta päähän. Tuntee varmaan raukka itsensä laiskaksi, kun tarvitsee työntekoa katsella pyhät ja arjet. Poissa silmistä poissa mielestä?
Pitää laatia YVA-selvitys (ympäristövaikutusten arviointi) ja saada myönteinen hyväksymispäätös lukuisilta viranomaisilta. Vaikka onkin omalla maalla!
niin tosiaan, jos rakentaa on pitänyt hakea.
Myös maataloudessa tarvitaan YVA, kun hanke on tarpeeksi suuri, tai esim kaava-alueella.
Tuo on kyllä väärä luulo, kyllä maatilan pitää tehdä tarkat selvitykset siitä, mihin jätevedet menee ja miten en käsitellään, kun uusia rakennuksia rakennetaan.
Vanhat tilat toimivat tietenkin jonkin verran entisten tapojensa mukaan, mutta säädöstöä tulee lisää ja entisiäkin kiristetään pikkuhiljaa.
..on nähty, että tiukkaa listaa viranomaiset osaa tehdä, mytta löysää löytyy, kun päätetään. Meinaan se maatalouden YVA!
Kuinka ollakkaan, aioin juuri laittaa aloituksen samasta aiheesta, mutta sopii hyvin tähänkin ketjuun. Todellakin pohjoisesta tuesta on tullut selkeä kehityksen jarru ja turha painolasti veronmaksajille! Pohjoinen tuki täytyisi nopeasti pudottaa linjaan 141-tuen alemman tason kanssa! Tietysti siten, että siihen tehtäisiin vain 50 prosentin tasopudotus läpi asteikon ja vanha porrastus säilytettäisiin. Nykyisellään ylisuuri pohjoinen tuki pitää tuottajahintoja alhaalla, sehän on esim teurastamojen ikivanha selitys alhaisille tuottajahinnoille, että raha tulee tuista. Esimerkkinä meidän molempien edustama emolehmätuotanto. Jo keskisuomessa emolehmätila saa tuotannosta saman katteen kuin etelän virkaveljensä, vaikka yksikään emo ei poikisi ainuttakaan elävää vasikkaa!!! Tukiero on vaan niin suuri! Jos ylisuuret tuet poistettaisiin myös pohjoisesta, niin teollisuuden olisi pakko maksaa tuotteista sellaista hintaa, joilla ne pystyy kannattavasti tuottamaan! Ainakin yeollisuuden täytyisi maksaa se hinta millä tuote voidaan tuoda muualta euroopasta!!
Ei todellakaan ole kenenkään etu pakottaa kaikkea kotieläintuotantoa siirtymään pohjoisille alueille, euhän esimerkiksi viljantuotannossa ole vastaavaa etelä-suomea hyvittävää järjestelmää, koska hehtaarituet(kokonaisuutena) ovat koko maassa samansuuruiset.
Sokeri kyllä jatkossa keskittyy tehtaan ympäristöön, mikä olisi kuljetusten ynnämuun takia järkevääkin, mutta itse epäilen koko tehtaan jatkuvuutta, koska Daniscolle tehtaan sulkeminen lopettamistuilla olisi kannattavin ratkaisu. Lopettamistuissa jälleen kerran suositaan pohjoisen viljelijöitä, koska ne on päätetty maksaa niille joiden tuotanto sijaitsee kauimpana tehtaasta!!!
Pohjoisen tuen diskonttaaminen 141-tuen kanssa linjaan poistaisi monta ongelmaa nykyisessä maataloustuotannossa.
Mikäli naudanlihasta puhutaan, niin Suomessa kulutetusta naudanlihasta on 30 %:tia ulkomailta tuotua tavaraa, eli ei se tuotanto ola saavuttanut edes omavaraisuutta näilläkään tuilla mitä nyt on, miten sitten jos tukia leikattaisiin ja toivottaisiin sen aiheuttavan hinnanousun.
En oikein jaksa uskoa siihen, naudanlihaa on kumminkin tarjolla aika edullisesti maailmalla ...
Pohjois-ruotsissa on samat tuet kuin on pohjois-suomessakin ( tällä korkeudella ) ja etelä-ruotsissa ei ole tukia ollenkaan, silti emolehmätiloja on ihan etelässä asti sillä puolen rajaa, miksi sitten siellä ei homma valu tänne pohjoiseen vaan maakunnat tyhjenee edelleenkin.
Miksi nyt yhtäkkiä käänsit kelkkasi, kun tuli puhe pohjoisista tuista? Tähän asti olet vakuutellut hintojen nousevan tukien pudotusta vastaavasti???
Pohjois-ruotsin emojen tuet on vain murto-osa pohjois-suomen vastaavista. Ruotsissa naudan omavaraisuus on vain 50% luokkaa, suomessa vielä 85%, mutta samoilla jäljillä ollaan.
Etelässä tuotetaan siasta 60% ja naudasta 25%, mutta silti yli 80% tuesta maksetaan pohjoiseen!!
Tämä on täysin kestämätön tilanne pisemmän päälle!!!!!!
nyt vaan tasataan sitä aikojen takaista vääryyttä kun etelään maksettiin suurempia investointitukia. sillon tehtiin etelään melkein ilmaasia navettoja ja nyt maristaan kun joku yrittää maksaa lainojaan ja selvitä omalla rahalla tehdyn navetan kanssa
Investointituet ulotettiin samansuuruisina koko maahan heti, kun niitä alettiin myöntämään!!!
Sain kyllä sellaiset luvut tuolta oppilaitokselta, kun joudun näitä kursseja käymään noiden investointitukivaatimusten takia.
Että naudanlihasta tulee noin 30 %:tia ulkomailta ja kotimaisesta tuotannosta noin 80 %:tia lypsykarjatiloilta.
Eli ehkä tietosi ovat jonkinverran vanhentuneet, tai sitten olen saanut väärää informaatiota ...
Itse olen ollut yhteydessä yhteen ylämaalaisen kasvattajaan rajan tuolla puolen, kyllä siellä sama tukitaso loppupeleissä on kuin Suomessakin.
Mikäli viime syksyn julkinen keskustelu taas lehdissä pitää paikkaansa, niin etelässä taas tukia ei Ruotsissa ole ollenkaan, mutta ainakin tämän rodun kasvattajia on.
Tämä väitteesi, että yli 80 %:tia tuista maksetaan pohjoiseen, niin tarkoitatko pohjois-lappia vai pohjois-hämettä.
Täältä katsoen tilanne on ihan eri.
Nuo heittelmäsi luvut mitä olen lukenut, ei pidä paikkaansa esim. minun tilallani ja olen sentään etelä-lapissa.
Tästä kun mennään 200 kilomeriä ylöspäin, niin matiljoa on jäljellä koko Suomessa alle 100 kpl, viidessä pohjoisemmassa kunnassa ale 20 yhteensä.
On todella vaikea ajatella, että nämä muutama kymmenen tilaa voisi luoda kestämättömän tilanteen Suomeen muulle maataloudelle, vaikka ne saisivat mitä tahansa tukia.
KAtoppa MTn markkinapalsta, suomesta myös viedään lihaa, joten tuonti on omavaraisuusvajetta suurempaa.
Empä usko mutuihin ruotsin tukitasoista, ellei löydy linkkejä.
Kaikki minun antamani tukiluvut löytyvät tukihakuoppaasta, oma vikasi, ellet ole osannut kaikkia tukia hakea.
Tuo 80% tuesta pohjoiseen tarkoittaa siis koko C-aluetta, samoin tuotannon osuudet.
Eniten minua närästää tuo vajaan kymmenen kilometrin päässä YLI NELINKERTAISTUVA tukitaso emoilla.
Juuri pohjanmaa tuottaa eniten ja tuotanto kasvaa eniten siellä ja kasvava pohjoisen tuotanto leikkaa koko ajan myös etelän tukia!
Esimerkiksi emolehmien tuotantopalkkio pitäisi kiintiöidä AB-alueelle ja C-alueelle omansa, ettei pohjoisen koura olisi koko ajan etelän tuottajien taskussa!!!!
ollut tuki erot olivat yllättävän suuria riippuen millä alueella rakensit. eroja saattoi olla jopa 40%
Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys, %
Pieni yritys, %
Maatilan muu yritystoiminta tai mikroyritys, %
I tukialue
25
35
35
II tukialue
15
25
25
harvaan asuttu maaseutu
35
III tukialue
10
20
20
harvaan asuttu maaseutu
30
Minä olen ollut alalla jo vuodesta 1999 ja tänä aikana investointitukitasot ovat olleet sentilleen samat koko maassa ja eikö sitä vanhemmat navetat pitäisi olla jo maksettuna???
Navetan toiminnallinen keski-ikähän on 10-15 vuotta!!!!
tuolta vaikka jos et muuten tiedä....
http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/yritystuet/investointituki.html
Näinhän se on, mutta vaikka kasvava tuotanto leikkaakin emolehmäpalkkiota, niin pitää muistaa kumminkin se, että naudanlihasta Suomi ei ole omavarainen ja tuotannon kasvuvaraa on selvästi.
Itsekkin harmittelin tuota pudonnutta emolehmäpalkkiota.
Olen kyllä hakenut kaikkia tukia, mutta sinä jostakin syystä sekoitat eri alueet ja niiden tuet varsin surutta keskenään.
Minulla on käsitys, että tähän C-alueeseen kuuluu kaikki Tampereen pohjois-puolella olevat alueet, eli siinä mielessä puheet pohjoisesta tuesta on aikalailla harhaanjohtavia, kun niitä sitten lanseerataan vielä jollakin Savukosken eläintuki taulukoilla.
Ainakun etelässä on jotain tulea leikattu, niin vastaava leikkaus jostakin on järjestetty myös pohjoiselle, vaikkei se meidän vika ole, jos EU ei teille jotain tukea hyväksy.
Nuo prosentit on tempaistu maaseudun kehityshankkeista, eli seurantalojen, yhteisrantojen ynnämuiden tuista, miten ne liittyvät navetoihin??????
Muuten olipa tuollakin korkein tukitaso harvaan asutuilla seuduilla.
Olisit muuten voinut laittaa linkinkin mukaan, eikä pelkkää copypastea, joku saattaa mennä vipuun....
Tossa linkissä ei ole perusmaataloudelle myönnettävistä tuista kysymys, vaan niistä kuuluisista sivutoimeentulorahoituksista ynnä muista kehityshankkeista. Noilla ei ole mitään tekemistä navetan kanssa!!!!
En sekoittele mitään, tuo 222 euron ero on ihan tuossa 10 kilometrin päässä!!!
Maatiloille ja mikroyrityksille voidaan myöntää avustusta yritystoiminnan aloittamisessa tai laajentamisessa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankintaan ja sen muutos- ja parannustöihin. Vaihto-omaisuuden hankintaan ja käyttöpääomaan avustusta ei myönnetä.
mitähän alaa harrastat jos et tuon taivaallista tiedä ? monellako maatilalla on seurantalo,tai yhteisranta ????
Joo, jossakinhan se raja kulkee ja nyt luvutkin kuulostaa oikeilta, mutta kun aikaisemmin joku puhui yli 500 euron erosta / per lehmä ...
Kuulostaa aika paljolta, kun ei edes lehmästä saa niin paljon tukea.
Se, että maidosta saa jotain lisää, niin on sitten toinen juttu, onhan siinä kulujakin enempi kuin lihantuotannossa.
Juu rajahan menee aina jossain, mutta yli 300 prosenttia eroa 10 kilometrin matkalla on kyllä "hieman" liikaa!!! Pirkanmaa 2008 73 euroa per lehmä ja C1-alue 295 euroa, eli yli NELINKERTAINEN kansallinen tuki!!!!
Sori luulin sinun pitävän karjaa Oulussa, C3 alueella, kansallinen tuki 446 ja tuotantopalkkio 125 viime vuonna! Ahosen laskuopin mukaan 571 euroa! Pirkanmaa 77 euroa 125 euroa tekee yhteensä 202 euroa. Tänä vuonna ero kasvaa 4 euroa lehmää kohti.
Maidossa pienempikin ero on kohtuuton, koska määrät ovat suuria ja väkirehujen osuus iso(väkirehut samanhintaisia koko maassa, rahdit vain vaihtelee).
Aivan, C-3 alueella minä pidänkin karjaa.
Mutta laskutapasi, missä lyöt myös tuon EU:n tuotantopalkkion samaan läjään, vaikka saat sen samansuuruisena itsekkin, johtaa vain harhaan, sillä eroahan meillä on vain tässä kotimaisessa eläintuessa.
Eli minulla se on tuo mainitsemasi 446 euroa ja sinulla 77 euroa, eli ero meidän välillä on 369 euroa, eikä 500 euroa kuten annat ymmärtää.
Eli tarkoituksella johdat harhaan muita lukijoita liioittelmalla pohjoisen tuen suuruutta, laskemalla siihen mukaan kaikki EU:n maksamat tuet, oikeasti tukemme oli vain tuon 369 euroa suurenpi kuin sinulla yhtä emolehmää kohti.
Se tekee 30 emolehmällä noin 10 000 euroa vuodessa, ei sen enempää eikä vähempää.
Minä en ole missään viestissä puhunut 500 euron erosta, mutta luin kyllä kyseisen viestin.
On ihan hyvä, että tuet nousevat pohjoista kohti, mutta tuo sinun tukesi on 511 prosenttia suurempi!!!! Minulla oli vielä pari vuotta sitten 85 emoa, josta tukiero tuohon 10 kilometrin päähän on 18870 ja muista elukoista(hiehot,vasikat) vielä liki kymppitonni lisää!
Eroa sinne ouluun tulee jo liki 40000 euroa! Se on jo paljon enemmän, mitä eläimistä jää edes tulosta ja melkein koko eläinliikevaihto!!!!!
Niin, mutta tässä nyt puhutaan vaan yhdestä tuotantosuunnasta ja sen tulopuolesta, mutta pitää katsoa myös kuluja.
Todellinen ero ei ole suuri ja voi olla tuotantosuunnasta tai karjan rodusta riippuen jopa niin, että olette sittenkin paremmalla puolen.
Näihin asioihin vaikuttaa niin moni muukin tekijä ...
Vituttaa kun nämä etelän talvet on menny ihan rapakeleiksi kuivituslasku on kasvanut hirmuisesti, kun ei pakkanen enää avita.
Kuluissa eroja, mutta kyllä tolla 40000 lisäeurolla voisin melkein ottaa lehmät tonne pirtinperälle asumaan ja jäisi vielä voitollekkin...
Sitten pitää muista myös sellainen tosiasia ...
Että Lapissa on niin vähän maatiloja, maitotilat mukaan lukien, ettei lihapuolen hintoja täällä ratkaista, niiden merkitys tuotetussa lihamäärässä on niin pieni, ehkä alle 1 %:n verran koko tuotannosta, ettei se huono tuottajahinta tällä ainakaan selity.
Kaikesta nautatuotannosta 75 prosenttia tulee C-alueelta, se jos mikä määrittelee hinnat koko maassa. Vaikka me kaikki täällä etelässä lopettaisimme, niin pohjanmaalla nopeasti lisätään tuotantoa vastaavasti!!!!
Ehkä siellä Pohjanmaalla on jotain muutakin etua, kun tuotanto sinne niin vahvasti keskittyy ...
Mikäli kyse olisi pelkästään tuista, niin silloinhan pitäisi kaiken tuotannon keskittyä Savukoskelle tai Enontekiölle.
Kyllä moninkertaiset tuet konsultoi aikalailla tuotannon sijoittumista, mutta taitaa siellä pohjanmaalla olla vähän ahkerampiakin jusseja kuin Enontekiöllä ja Savukoskella...
No isopahkalan Levi farm osakeyhtiötä Kittilässä lukuunottamatta ainakin...
Eikös se Isopahkala ole kotoisin Pohjanmaalta ...
Kalajoelta, mutta älä ota vittuiluna, kyllä minäkin tunnen ihan ahkeriakin ihmisiä pohjoisesta, ei kaikki joikaa tunturissa ympäri kännissä...
tehty eu tuen voimin
sinne kymenen kilometrin päähän niin saat ne vallattoman suuret tukiaiset sitten sinäkin, kyllä te jussit olette kans kateellista porukkaa toisille jusseille, yhtä kateellisia kuin kalastajat.
luulet Oulussa olevan, minä luulisin että ei yhtään ainoata.
ole lainkaan EU-tukia, kuulostaa hämmästyttävältä, eikö niitä ole kaikissa eu-maissa?
Joo, oikeassa olet, täytyyhän siellä EU tuet olla, nehän on joka maassa.
Viitisen vuotta sitten, kun tukikuilu näiden alueiden välillä rupesi synkkenemään, niin tosiaan suunnittelin tuotannon siirtoa tuonne naapurikuntaan, mutta toisaalta mukavuuden halu voitti. On raskasta hoitaa karjaa kahdessa paikassa ja toisaalta spv-ehdoista olisi tullut sanomista, jos olisin pistänyt tämän B-alueen narikan kokonaan kiinni. Kyllähän se kateeksi pistää, kun kolleega 10 kilsan päässä saa puhtaana käteen 25 tonnia enemmän joka vuosi ja täsmälleen samoista hommista, eli tuo tulosero on VAIN tukijärjestelmän aikaansaannosta.
Vara Kaanilla on kuulemma 30, muista en tiedä.
Miten muuten viranomainen tulkitsee, mikäli tila on kahdella eri tukialueella.
Ainakin laki sanoo, että viljelijällä on oikeus käsitellä kaikkia lohkojaan ja alueitaan saman tilana, oli ne sitten missä osassa maata tahansa.
Saaako tuet vain niille eläimille korkeampana, joiden pitopaikkana on paremman tuen alueet, vai voiko kaikki eläimet panna sen korkeamman pitopaikan alle ja mikäli ne laiduntaa siellä huonommalla alueella, niin vähennetäänkö se sitten päivistä pois, vai miten menetellään.
pitämässä kantturoita, ei se kyllä mitään etelä-lappia ole niin kuin hän tuolla aiemmin kirjoitti olevansa etelä-lapissa.
Ei ole Oulussa, eikä ole koskaan ollutkaan tai sellaista väittänytkään.
Oulu ei ole etelä-lappia, tiedoksi sinne "etelään" ...
Jokaisella navetalla on oma pitopaikkatunnus ja siten maantieteellinen sijainti ratkaisee tuen. Yksinkertaisesti tuottajan C-alueen navetan elukat saa pohjoisen tuen, mutta B-alueen navetan ei. Asuinpaikalla ei ole merkitystä, mutta toisaalta riittävää valvontaa vaaditaan. Miten se valvonta toteutuu ja tulkitaan kahden navetan tapuksessa, niin siitä en tiedä.
Samoin peltolohkoille sijainti ratkaisee, eli minun C-alueen pelloille maksetaan tuet C-alueen mukaisina. Minulle tuottaa hankaluuksia esimerkiksi ympin lisätoimet, joita ei saanut valita eri toimia eri alueille, mutta samat ei kuitenkaan sovi molemmille alueille. Eläinten pito kahdessa paikassa on senkin takia hankalaa, kun jokaisesta siirrosta navetoiden välillä täytyy tehdä rekisteröinti-ilmoitus laskentakeskukseen, samoin laitumille siirroista, eli pohjoisen nautoja ei kannata missään oloissa tuoda etelän laitumelle välillä, tukierolla saa eläimen rehut maksuun vaikka ulkoa ostettuinakin.
Teurastuspalkkiot maksetaan sen mukaan, missä ja kenen hallussa eläin on kaksi viimeistä elinkuukattaan! Juuri tähän perustuu esimerkiksi Levi farmin toiminta kittilässä. Lehmävasikat viedään sinne viimeisiksi kuukausiksi ja kuitataan nelinkertainen tuki etelään verrattuna, eli 446 euroa toisinsanoen vasikan hinta! Naudat tuodaan Kuopioon teurastettavaksi, mutta siitä pohjoissuomessa maksetaan jäätävä kuljetustuki, liki 20 euroa tonnille, jolla saa käytännössä koko kuljetuksen maksuun! Toisinsanoen, kun LSo hakee minulta sonnin Kauhajoelle tai Saarioinen Seinäjoelle, niin nettorahti tuen jälkeen on isompi verrattuna Kittilästä Kuopioon tuotuun nautaan!!!!
kannattaisi rajan toiselle puolelle rakentaa. Ei ostohaluja enää B-alueen puolelta.
Näköjään sinulla on joko väärä käsitys tai minulle on annettu väärää tietoa, minulla sanottiin etä täyden eäintuen 446 euroa saa kun eläin on ollut alueella 1.7-30.6 välisen ajan, muutoin lasketaan päivät ja tuen saa päivien mukaan.
Kuljetustukea ei ainakaan minulle makseta, hinta vaan on sama , myytiin eläin minne hyvänsä.
Et ehkä tiedä, mutta kuljetustuet saa molempiin suuntiin, mikäli on niihin oikeutettu, mutta tuo väitteesi, että ne olisivat "jäätäviä" ei pidä paikkaansa, summat on todella mitättömiä.
Mikäli sitten ei maatalouspuolella ole ihan eri kuljetustuet kuin muualla, johon en oikein usko ...
Taitaa muutkin osat tarinaasi perustua olettamuksiin ...
Kittilä on tukialue C4! Siellä hiehon teurastuki on 446 euroa per TEURASTETTU ELÄIN ja sonnin teurastuki 333 euroa per TEURASTETTU eläin!
Mainitsemasi eläinyksikkötuet tulee sitten vielä siihen päälle. Pihvihieholla tukia alkaa kertyä vasta 8 kuukauden iästä alkaen, mutta kittilässä eläinyksikkötuki on 631 euroa eläinyksiköltä.
Kuljetustuista en enää viitsi linkkiä tänne laittaa, koska olen sen jo moneen kertaan laittanut. 20 euroa tonnilta on JÄÄTÄVÄ tuki, koska rekkaan mahtuu helposti yli 5 tonnia teuraita, eli yli TUHAT euroa per kuorma! Sillä ajaa rekalla jo suomen päästä päähän!
Maatalouspuolella todella on omat kuljetustukensa ja nimenomaan pohjoisessa!
Ilmankos sinä väität pohjoisen tukia todellista pienemmiksi, sinä vaan et tunnu tuntevan tukijärjestelmää ollenkaan!!!!!
muuttaa kittilään rekalla nostaan tukee knhj
No lasketaampa ojalan laskuoppia käyttäen ...
Eli 20 euroa tonnilta, mikäli rekkaan laitetaan tuo viisi eläintä, jotka yhdessä painaa sen 5000 kiloa eli viisi tonnia, niin siitä tulee noin 100 euroa yhteensä tukea.
Mikäli rekassa on 20 tonnia eläimiä, niin se tekee noin 400 euroa kuljetustukea eli 20 euroa tonnilta, mikäli antamasi tiedot pitää paikkaansa ...
Okei, mutta mitkä oli reunaehdot, kuka tuen saa ja minne lasti pitää kuljettaa, ei sitä ainakaan täällä saa, jos teurastamolle kuljettaa lastin.
Sen tiedän, että leipä kun se kuljetetaan etelästä Lappiin, niin leipomot saa tukea.
Mutta tukkuliikkeet ei saa mitään tukia, eli pitääkö olla jalostaja jotta olisi oikeutettu tukeen, itse en ole koskaan niitä saanut, kuljetin sitten minne tahansa elukoitani.
Mitä tuohon teurastukeen tulee, niin minulle kyllä ihan uusi asia, pitääpä selvittää se, kuka niitä saa ja millä ehdoilla.
Mitenkäs sitten kävisi maakuntien omavaraisuuden? Jos vaikka Uusimaa päättäisit yksi päivä itsenäistyä, niin mistä sitten lihaa saataisiin, kun se olisi kaikki lappalaisilla?
Entäs jos neukut iskisivät maan katki keskeltä, kuka sitten veisi Lapin sissijääkäreiden lihasonneille rehua, kun kaikki pellot olisivat etelässä? Tai jos rehupeltoja lappalaisilla olisikin, niin mistä tekisivät leipänsä? Ehei, emme voi ottaa moisia riskejä.
Maakunnat ei käytännössä ole tälläkään hetkellä omavaraisia, esim. Lappi mistä minä olen kotoisin, ei ole omavarainen, muusta kuin poronlihantuotannosta.
Lappi ei ole omavarainen edes maidontuotannossa, vaikka täälläkin paljon hehkutetaan pohjoisen suurista tuista, Lappi ei ole lähelläkään omavarasuutta esim. naudanlihan tuotannossa.
Lapissa ei myöskään ole elintarviketeollisuutta, vain muutama pieni poroteurastamo löytyy maakunnasta, sekä muita pieniä yksityisiä teurastamoita.
Suuret yksiköt puuttuu kokonaan.
Siinä mielessä etelän viljelijöiden puheet kuulostaa ihmeellisiltä, pohjoisen kilpailusta kun puhutaan, asia voi tietenkin olla ihan eri jossakin Keski-suomessa, mutta kun en tarkkaan tiedä miten nämä tuet missäkin menee.
Täällä lukuja heitellään tasolta, joka on otettu jostakin Savukoski, Utsjoki linjalta ja kumminkaan ei mainita, että näisää pohjoisimmissa kunnissa on yjeensäkin alle 20 maidonlähettäjää, eli 3-4 lähettää per kunta.
Eli tuskimpa nämä tilat etelän maitomarkkinoita sotkevat ...
Mutta näinhän se on, kyllä ne maajussitkin levittävät totuuden vastaista propagandaa, aina kun siitä on itselle etua ...
Ei se ole pelkästään demareiden yksinoikeus.
Puhu sinä vaan propagandaa, mutta totuus on se, että maidosta ja naudanlihasta 75 PROSENTTIA tuotetaan C-alueella!!!!!
Voi olla että tuotetaan, mutta Lapissa ei tuoteta edes sitä vertaa mitä täällä kulutetaan.
Lappi ei ole mistään elintarvikkesta omavarainen, ei edes maidosta, eikä lähelläkään naudanlihassa. ( poroa lukuunottamatta )
Naudanlihasta tuodaan ulkomailta noin 30 %:tia, joten jokin tässä laskelmassasi mättää ja pahasti ...
Keski-suomesta ja pohjanmaalta tulee suurimmat paineet etelän tuotantoa vastaaan, ei lapista!!!
Sinänsä ihme, ettei nautaa tuoteta etelä-lapissa tuon enempää todella huimista tuista ja edullisesta maasta huolimatta...
Katso markkinatietoja, lihaa myös viedään!
Itsekkin ihmettelen samaa, tämä tuotantosuunta sopii erinomaisesti näille alueille, sopivia laitumia löytyy joka puolelta, jota muu maatalous ei käytä ja jotka on kohtuuhintaisia.
Olemassa oleva maatalous- ja tukipolitiikka vielä antaa hyvät lähtökuopat tälle tuotantosuunnalle.
Pihvilihalle luulisi löytyvän vielä markkinatkin pohjoisen tunturikeskuksista ...
Olemmeko me vain niin tyhmiä, ettemme osaa hyödyntää niitä harvoja hyviä puolia mitä maakunnasta löytyy.
ette osanneet pelata 141 neuvotteluja kotiin päin vaan ahneuksissa ryssitte ne. no onneksi en asu 141 vaan 142 alueella ja tuotanto on kannattavaa. koittakaa nyt vaan elää sen kanssa sielä.. ;)
Etelän viljelijät kitissessään pohjoisen tuistahan ovat täysin samassa veneessä minun kanssani, jostain syystä hekään eivät vaan näytä tajuavan sitä. Minä vaan ajattelen kokonaisuutta, globaalia taloutta, etelän maajussit omaa napaansa ja korkeintaan Suomea. Jännä, että etelän jussit pystyvät näkemään epäkohdan pohjoisen tuissa verrattuna omiinsa, mutta eivät näe epäkohtaa vaikka Afrikan tai Keski-Euroopan tilanteessa verrattuna omaansa.
mitä korkeampi on satotaso, niin sitä korkeammat ovat EU:n hehtaarituet.Vrt. keski-Eurooppa ja Suomi.
VAi oletkin viljelijä afrikasta, vaikka esiinnyt tuettomana työläisenä???
Et sinä mitään glopaalia oikeudenmukaisuutta tavoittele, vaan ainoastaan pienempää veroprosenttia, sori vaan se on tullut ihan selväksi.
Oma suu tässä ittelläkin on lähinnä ja olen jo täysin valmistautunut tukien poistamiseen, oltko sinä? Jos jonain päivänä globaali kilpailu tulisi myös palkansaajille, niin miten sitten suut pannaan? Voisin ottaa sen bulgarialaisen ruokkiin mulleja euron tunti ja unkarilaisen putkimiehen kolmella eurolla hommiin? Jos nyt teen sellaisen tempun, niin häkki heiluu heti!!!
Millä muuten olet ajatellut rahoittaa sen tuontiruuan? Kaikkihan tietää, että ilman tukijärjestelmiä suomeen ei jää käytännössä ollenkaan maataloutta, eikä juuri peruselintarviketeollisuuttakaan?
Huoltovarmuudestahan ei tarvitse välittää, kun sinähän lupasit kriisin sattuessa muuttaa ulkomaille Fruikkarin kanssa.
Hohoo, eli myönnät siis ettei sinulle tule ikinä mieleenkään globaali oikeudenmukaisuus, etkä siis usko, että se voisi kenenkään muunkaan mieleen juolahtaa. Se matalampi veroprosentti ei minun talouttani mihinkään keikauttaisi. Mitättömistä pikkusummista on kyse kuitenkin elämänlaadun kannalta, jos vain yhtä yksilöä tarkastellaan.
Tuontiruoka rahoitetaan vaikka siten, että te maajussit voitte alkaa vaikka sitten palveluammatteihin, vaikka kotikokeiksi niille, jotka hankkivat rahaa maahan. He ovat sitten teidän ansiostanne entistä tehokkaampia, myös veroprosenttien lasku tai valtion mahdollisuudet kehittää kannattavia aloja, tuovat lisää tuloja.
Glopaali vastuu kuulostaa jotenkin ontolta demareiden suusta ...
Suomalainen demari on kyllä tarkka, vähimmäispalkoista, työoloista, oikeuksista, työturvallisuudesta jne ... asioista, joiden seurauksena varsinkin työvaltaisten alojen tuotanto on maassa käynyt täysin kannattamattomaksi.
Myös maatalous on hyvin työvaltaista.
Mutta kun toisesta maasta tuodaan tuotteita, jotka on tuotettu lapsityövoimalla orjankaltaisissa oloissa, työrturvallisuudesta piitaamtta ja kaikkia ihmisoikeuksia polkien, niin nämä puoli-ilmaiset tuotteet kyllä kelpaa, kun itse pääsee niistä halvoista hinnoista hyötymään.
Näinhän on nimenomaan maataloustuotteissa.
Siinä mielessä ihmettelen, että mitä glopaalia vastuunkantoa se sellainen on, missä ulkomaisella lapsityövoimalla kaikkien lakien ja asetusten vastaisesti tuotetulla työllä, syrjäytetään se kotimainen toiminta joka on tuotettu näiden demareiden vaatimien korkeiden eettisten arvojen mukaan.
hänen ottaa huomioon muiden maiden palkkoja? Taitaa sielläkin olla oma napa lähinnä.
Minä en miksikään äiti Teresaksi ryhdy koskaan, enkä usko kyllä sinustakaan siihen olevan. Palvelualat eivät tuota mitään lisäarvoa, vaan kierrättävät olemassa olevaa rahaa, empä usko kokkijutuista kymmentä miljardia lisäarvoa löytyvän. Paremminkin luulen, että nauttisit nähdä meidät viljelijät jossain tuettomien työläisten altaan pesijöinä sen sijaan, että me toimimme itsenäisinä yrittäjinä ja ajelemme niillä isoilla valtroilla ja mersuilla...
missä sinä reppana niitä demareita näet? Itsessäsikö? Järkyttävä itseinho mahtaa käydä sielläpäin.
Työvaltaisten alojen tuotanto käy vaikeaksi jo elintason nousunkin myötä, vai haluaisitko sinä, että meillä edelleen tehtäisiin 16-tuntisia päiviä, ja mentäisiin silti kadulle nukkumaan, kuoltaisiin 35-vuotiaina keuhkotauteihin ja ilman lääkkeitä? Tuolla järjestelmällä toki alhaiset palkat olisivat mahdollisia, mutta harvapa 1800-luvun teollistuneita kaupunkeja minään ihanteenaan on pitänyt.
Harva täällä myöskään niitä lapsityötuotteita tukee. Sinä itse olet ainoa, joka on täysin sanoutunut irti KLOPAALISTA vastuustaan.
Kyllä siihen ulkolaisen tuotannon kilpailukykyyn on muitakin syitä kuin vääryys.
No siihen en mene sanomaan mitään, että kuinka ottavat käytännössä huomioon, mutta totuushan on se, että suomalaisen työntekijän on pystyttävä kilpailemaan hinta/laatusuhteeltaan ulkolaisten vaihtoehtojen kanssa, muuten menee työt alta. Maajussit ovat siitä erikoisessa asemassa, että heiltä ei tätä kilpailua edellytetä. Mutta ehkä heidät täytyy laskea harrastelijoiksi tai kulttuurintuottajiksi. Monia harrasteitahan tässä maassa tuetaan ja korkeakulttuuria myös. Kulttuuri on siitäkin osuva, että sanahan alunperin tarkoitti maanviljelystä.
Miten sitten on mahdollista, että palvelualojen kasvaessa kaikkialla lännessä, ovat myös talouden uusissa ennätyslukemissaan? Yleensä vielä niin, että mitä palveluvaltaisempi yhteiskunta, sen vauraampi.
Altaan pesijänä toimiessasi säästät senkin ajan siltä altaan omistajalta, jolloin hän voi keskittyä paremmin omaan työhönsä, jossa hän kenties tuottaa niitä tuloja koko Suomen valtiolle.
Juuri näitä kuvailemiasi oloja toivot meille suomalaisille viljelijöille. Vai luuletko, että siinä neljän euron tuntipalkassa on vielä paljonkin jotain pröystäilylisiä. (Selvennän kuitenkin senverran, että tuo 4 euroa on keskiarvo, minä en ole koskaan sopinut mihinkään keskiarvoihin.)
AINA taloudessa pätee sama järjestys, ENSIN nousee elintaso ja VASTA SITTEN palvelut lisääntyvät!!!!!
On sitten ihan oma valintanne otatteko nuo olot vai lähdettekö vaikka niitä altaita pesemään 10€/h palkalla kaupunkeihin. Jos haluatte elää kuin maaorjat, niin mikäs siinä. Ei teitä siihen kuitenkaan kukaan pakota.
Toinen vaihtoehto on toki saada bisnes pyörimään paremmin, minkä sinä siis ilmeisesti osaat jos kerran keskiarvoa paremmin pyörittelet pallejasi.
Mihinkähän talousteoriaan tuokin perustuu?
Se on kuitenkin se yrittäjä jota kilpailu koskee, ei palkansaajaa. Tuskimpa sellutehtaitakaan suljettaisiin, jos palkkajoustot olisivat mahdollisia.
Lisäksi työttömyysturva on yleensä liian korkea, niin monet ei viitsi ottaa pienipalkkaisempaa työtä, koska kotiin saa paremmin.
Kyllä se pitkällä tähtäimellä koskee työläistäkin. Eihän hänen töitä hakiessaan tai työsopimusta tehdessään tarvitse miettiä Kiinan palkkatasoa, mutta pitkän päälle työläinen on samassa veneessä yrittäjän kanssa. Kun kannattavuudessa hävitään, ei ole pitkään työpaikkaakaan. Yhteiskunnan ja liittojen tasollahan kannattavuudesta tietenkin pitäisi pitää huolta, se ei mitään auta, että se yksittäinen paperityöläinen uhrautuu ja päättää tehdä työnsä kiinalaisliksalla.
Kyllä, elintason nousu johtaa myös palkkojen nousuun, joka heijastuu työvaltaisten alojen huonompaan kilpailukykyyn.
Mutta kukapa meistä oikeastaan kaipaa, niitä huonosti palkattuja ja huonosti tuottavia töitä.
Unohdat kuitenkin sellaisen asian, että nimenomaan maataloudessa nämä menetelmät, mitä Suomessa ei hyväksytä, on niitä asioita jotka tekevät joidenkin maiden maatalouden niin kilpailukykyiseksi.
Mikäli olisi korkean eettisen moraalisi mukainen mies, niin et hyväksyisi näitä tuotteita meidän markkinoille, joita ei Suomessa saa vastaavalla tavalla tuottaa.
Teksasissa, tilat on suuria, työntekijät laittomasti maassa olevia meksikolaisia, eläimiin rokotetaan kasvuhormooneja ja käytetään geenimanipuloituja rehuja.
Tottakai liha on silloin halpaa, sen tuottaminen ei maksa oikein mitään, koska työvoima työskentelee noin dollarin päiväpalkalla, hormooneilla saadaan valtava kasvu aikaiseksi, rehut on huomattavasti edullisempia, eikä pilaannu.
Suomessa vaan ei vastaavaa tapoja saa käyttää, emme voi tuoda pakettiautoilla Karjalasta halpaa työvoimaa, emmekä ruiskuttaa hormooneja, kyllä se sonni täälläkin kasvaa, kun kasvuhormooneja annetaan tarpeeksi.
Rehutkin on kalliimpia.
Kerro minulle esimerkki, jossa olisi palveluja lisäämällä laitettu talous nousuun?
Jos hommaat sille afrikkalaiselle pienviljelijälle siivoojan, niin tuskimpa siellä talous silti räjähtää!!!???
Minun ei tarvitse kuin katsoa omaa talouttani taaksepäin, niin kehitys on ollut kertomaani. Ravintolaruokailut, hotelliyöt, siivoojat, lomansijaiset ynnämuut ovat vuosi vuodelta lisääntyneet samaan tahtiin kuin liikkumavara omassa taloudessani. Onkohan se kanssa jonkinlaista lumipalloteoriaa?
Kyllä kun Jouko Ahosta tai vaikka Lauri Ihalaista kuuntelee, niin jostain syystä en löydä kyllä mitään yhteyksiä väitteisiisi.
Olen sitä mieltä, että kyllä sen ulkolaisenkin tuotteen täytyy olla tiettyjen sääntöjen mukaan tuotettua. Hyväksyn kyllä sen, että tukien laskemisen vastapainoksi täytyisi olla jonkinlainen järjestelmä, jotta tietäisimme mitä syömme. Nytkin tuota valvontaa harjoitetaan, joten miksei sitten tuettomassa mallissa? Vääristäähän se kilpailua jos meidän sääntöjemme vastaista ruokaa saakin tuoda ulkoa.
Rehujen hintahan ei sinänsä vääristä mitään, ellei sitten siihenkin vaikuta epäeettiset keinot.
Eli siis yksinkertaisesti haluat, että maatalous ja elintarviketuotanto loppuu suomesta.
Kyllä pärjään hieman keskiverto kolleegaani paremmin, mutta toisaalta myös palkkavaatimukseni on isompi, joten lopettamiskynnys on jopa keskivertoviljelijää matalammalla(jo nyt olen puolittanut eläinmääräni tuki- ja kustannusmuutoksien takia).
Pallin pyöritys kuuluu tuonne rakkaus ja seksi osastolle, joten jätä lukihäiriöiset kommentit pois!
Ei tarkoitukseni ole maataloutta lopettaa vaan asettaa samalle viivalle muiden alojen kanssa. Jos se ei siitä selviä, niin loppukoon. Tosin täystuhoon en usko, eiköhän ainakin joitain marginaalituotteita kannata Suomessa aina tuottaa.
Elintarviketuotannon loppumisesta en sanoisi mitään, maataloustuotteiden hinta tulisi pysymään, ainakin kilpailijamaihin verrattuna suunnilleen samalla tasolla kuin nytkin, joten tuskin elintarviketuotantoa pientä pahempaa kriisiä kokisi.
No tokihan palvelut vaativat myös kehittynyttä yhteiskuntaa, jossa tietyt työt ovat erittäin kannattavia.
Mutta myös se afrikkalaisten talous voi kasvaa jos verrataan tilanteeseen, että sekä se siivoaja, että pienviljelijä ovat pienviljelijöitä. Jos heistä toinen jatkaa viljelijänä kummankin mailla, on hänellä käytössään enemmän resursseja viljelyä varten, minkä osaltaan mahdollistaa myös se siivoajaksi alkanut. Toki suuremmassa ihmismassassa toimii paremmin kuin kahdestaan. Vähän sama kuin maatilalla ei kannata hankkia emännälle omaa traktoria ja lähteä sitten rinnakkain kyntämään peltoa, vaan emännän kannattaa isännän peltotöiden aikana keskittyä vaikka kotitöihin tai navettaan.
Kyseessä on pitkältä samankaltainen ilmiö kuin kansantalouksien välisessä suhteellisen edun teoriassa.
On se sinun kertomasi historiasikin lumipalloteoriaa.
Esim. Britanniassa talous on ollut melkoisessa nousussa samaan aikaan kun palveluyhteiskunta on kasvanut. Vaikea toki sanoa, että mikä on syy ja mikä seuraus.
Mitäs laten ja joukon sanomiset tähän kuuluvat? Heillä on omat tehtävänsä ja työnsä ja tietyn väriset rillit päässään, ainakin heidän täytyy sitä esittää pysyäkseen palleillaan. En heidän sanomisiaan ihan korkeimman tason kansantaloustieteenä osaisi pitää.
Suomessa teollisuus saa ostaa raaka-aineet muuta eurooppaa edullisemmin ja lisäksi tulisi vielä rahdit päälle. Suomen kustannustasolla ei pystytä tuontitavaraa jalostamaan, vaan kyllä ne tulee sitten ainakin puolivalmisteina. Lisäksi on tiettyjä lakisääteisiä juttuja, kuten teurastus ja teuraseläinkuljetukset loppuu, koska eivät mahdu enää kuljetusaikasääntöihin.
Olkoon sitten niin, että lopetetaan elintarviketeollisuuskin, tosin jäähän sitä ainakin tuoretuotteiden osalta varmaan? Kuten myös maataloutta varmaan.
Se nyt vaan on nykyajan Jumalan sana, että tukitaloudet eivät ole tehokkaita, eivätkä eettisesti oikein.
En tieteestä puhunutkaan, vaan työläisten käyttäytymisestä! Kerroppa esimerkki, missä on esimerkiksi palkkajoustoja tapahtunut ja näin tuotanto on säilynyt suomessa??? Ittelle ei tule yhtään tapausta mieleen.
Se vaan on tosiasia, että vain vauraissa ja korkean elintason maissa on tälläinen tukijärjestelmä olemassa, eli jokin tarkoitus sillä on, koska se on kaikissa niissä jossakin muodossa olemassa.
Enpä minä heihin missään pomo-alaissuhteessa ole tai muutenkaan heitä tunne.
Ei tuollaista palkkajoustoa varmaan ole ainakaan merkittävissä määrin tapahtunut, mutta olisiko ollut syytä tapahtua joskus? Minä uskon, että kyllä.
No tapahtuipa tai ei, työläiset ovat noissa tapauksissa joutuneet joka tapauksessa kokemaan markkinatalouden lait, harmi vain, että aina työttömyyden kautta, ei koskaan palkkajouston kautta.
jo jäämässä vähän sivummalle nykyään.
Ajatusmaailmasi on tämä: täytyy olla palvelijoita, jotta itse voi elää herroiksi.
Kyllä niitä suorittavan tason ihmisiä todellakin vielä tarvitaan. Mitä vähemmän niitä on sitä kalliimmiksi niiden palvelut tulevat.
Toimin itsekin tällä hetkellä palveluammattissa, enkä koe olevani jotenkin alisteisessa asemassa. Ei jako niin mene nykyään, että on herrat ja palvelijat, moni palveluammatin harjoittaja voi olla maan rikkaimpien joukossa.
Kyllä niitä suorittajia ja tuottajia vielä tarvitaan, mutta nykyään vaan heitä tarvitaan paljon vähemmän, koska suurelta osin kiitos palveluiden, he ovat tehokkaampia.
Tukijärjestelmällä saadaan pidettyä rautainen ote meidän kaikkien palleista!
Kaikki nämä ihannoidut "vapaakauppamaat" ovat sellaisia, ettei siellä paljoa "nitraattidirektiivejä" tunneta.
Sikaa tulee liikaa ja investointituet lopetettiin ja 141-tuki kuihdutetaan pois(60% siasta tulee AB-alueelta). Kannattaisi varoa myös siellä C-alueella, koska naudat lisääntyy uhkaavasti...
vaurauden kasvaessa myös ruoan arvon merkitys pienenee. Valitettavasti. Ihminen jolla on nälkä arvostaa ruokaa enemmän kuin se jolla on varaa heittää ruokaa pois. Vaan kuitenkin ei ole kauan kun täälläkin oli nälkää näkeviä ihmisiä.
riippuu palveluammatista. Ja onhan niissäkin yrittäjiä. Itsekin joskus opiskeluaikoina olen ollut. Ei se niin keljua ollut.
Mutta myös palveluja tarvitaan vähemmän, kiitos tehokkuuden.
Kiitos tehokkuuden on mahdollista palvella tavoilla joita ei aiemmin olisi osattu kuvitellakaan. Tietenkin saman palvelun tuottamiseksi tarvitaan aina vain vähemmän ihmisiä, mutta aina vain useammalla on varaa aina vain useammankaltaisiin palveluihin.
tehdään joitain palveluammatteja ja niille lait, että niitä pitää käyttää. Se on kuitenkin eräänlaista ylimääräistä rahastusta ja lisää turhia kuluja ja kiukkua byrokratiaa kohtaan.
Käytännössä rajasuojaa ei voi luoda, vain EU voi yhteisellä päätöksellä sulkea tai rajoittaa tuontia joltain alueelta, mutta mikäli toiminta on kyseisessä maassa sen lakien mukaista, niin keinot on vähissä pitemmän päälle ...
Suora tukeminen on yksi tapa, kun se kohdistetaan alkutuottajaan, niin yritykset ovat samassa asemassa samalla talousvyohykeellä.
Mitä tulee rehukustannuksiin, niin se on tärkein tekijä lihantuotannossa, oikeastaan sen mukana ratkeaa kaikki, onko toiminta kannattavaa vai ei.
Eläin itsessään ei aiheuta oikeastaan minkäänlaisia kuluja ja se lisääntyykin ihan itsestään, kunhan laumassa on vain molempia sukupuolia edustettuna ...
Geenimanipuloitu soija on edullisinta, mikäli sitä ei sallittaisi, niin silloin tuotantomme olisi ihan eri asemassa ja aika nopeasti sen muodot muuttuisivat toiseksi ...
Itse en tosin käytä ostorehuja, joten minulle siitä ei ole suoranaista haittaa vaikka niiden hinta nousisikin, mutta mikäli tuet lakkaa, niin joko lihan hintaa pitää nostaa tai sitten siirtyä enempi tehotuotantoon ostorehuilla.
Ei kai niit kukaan ole laeilla tehnyt. Mutta ehkä kannustinloukuistakin on kyse, ainakin ulkolaiset monesti työllistävät täällä itsensä, kun eivät saa muita töitä eivätkä ainakaan ansiosidonnaisia. Monet varsin kohtuullisella menestyksellä. Tässä on siis kyse pienen pakon luomasta palveluyrittäjyydestä, joka sitten kuitenkin lopulta tuottaa hyvää kaikille. Kyllä varmaan maajussitkin tuettomina sitten samaan pystyvät kuin kurdit, jotka eivät edes kieltä osaa.
Suomessa on ihan oma kebabyrittäjäkunta, joka vaihtaa paikkakuntaa aina 6-10 kuukauden syklillä, eli starttirahan tahdissa...
Eipä silti kyllä minulle kebab maistuu, eikä ole kallistakaan...
yksioikoista. Me puhutaan nyt hieman eri asiasta kumpikin.
Kyllä nykyäänkin monet maanviljelijät työllistävät itsensä, ei se ole siitä kiinni. Aika monenlaista yritystoimintaa maaseudulla on liitännäisinä. Mutta aloitappa joku tällainen niin monen monta byrokraattia siinä hyppää papereita tiedustamassa ja määräyksiä antamassa. Onkohan muissa maissa samanlaista? Eikä ne ulkomaalaisetkaan niin helpolla täällä pääse. Kyllä siinä varmaan monet turhat oppirahat maksetaan, kun tyhjästä aloittaa, niinkuin täkäläisetkin yrittäjät.
traktoria hankkia sille emännälle, senkin sovinisti. Navetalla yhdessä. Sitten pellolla yhdessä. Nopeuttaa huomattavasti hommia. Esim. isäntä kyntää, emäntä äestää. Isäntä pui viljaa, emäntä kuljettaa kärryjä kuivaamoon. simppeliä?
Jos yhdelläkin traktorilla ehtii tekemään tilan työt, on kahdessa yksi liikaa sitomassa pääomia ja vaatimassa huoltoa ja tilaa. Eri asia toki jos tilalla on niin paljon töitä, että tarvitaan kaksi suht' täydessä käytössä olevaa traktoria.
Eivätköhän maajussit tämän jo tienneetkin?
Kyllä minä ainakin olen huomannut usean kebab- ja kurdipizzapaikan olevan samoissa käsissä vuosikausia. Helppohan se on tälläisiä juttuja siellä paalien seassa hautoa, kun ei ole itse ulkolaista nähnytkään.
Eikö starttirahassakin sitäpaitsi ole joku henkilösidonnaisuus? Ettei sitä sama naama kerran vuodessa eläkeikäänsä asti voi noukkia.
Jos me pesemme toistemme paitoja ja altaita, ja maksamme siitä toisillemme hyvää palkkaakin, niin millä ne tuontitavarat sitten maksetaan? Kun niitä ei kukaan enää Suomessa jouda tekemään, kun vaan toisiamme palvellaan. Ulkoahan kaikki sitten pitää tuoda. Tähän asti tuonti on maksettu vientituloilla, mutta jos vienti pienenee ja tuonti kasvaa, niin millä se kasvava tuonti sitten maksetaan?
Jos täällä Suomessa halutaan nykyinen elintaso pitää yllä, kyllä meillä pitää edelleenkin olla vientiteollisuutta jolla maksaa tuonti, sekä mahdollisimman paljon tuotantoa ja teollisuutta kotimaista kulutusta varten.
Esimerkkinä viimeisin suurempi lama, kun Suomen idänvienti romahti lähes hetkessä, oltiin todella pahoissa vaikeuksissa. Siitä selvittiin vasta, kun ulkomaanvienti oli saatu uudelleen käyntiin.
pientä ivailua.
Aattelin vaan katsoa miten vastaat.
Kyllä karjatilalla traktorit on käytössä kesät, talvet. Yksi traktori on vaan aika hankala pienemmälläkin tilalla, jos paalaa ja käärii ym. Aika metkaa vaihdella koneita kesken työn.
Toki maajussit (ja emännätkin) kannattavuudet tietävät.
Ei vienti pienene vaikka jotkut vientialat kuolisivatkin ja viennin parissa työskentelevie määrä laskisi. Suomen vienti on viimeisten kymmenen vuoden aikana ainakin kaksinkertaistunut, vaikka samaan aikaan palvelusektori on kasvanut jatkuvasti. Lisäksi myös palveluita voi viedä. Samaan aikaan myös tuonti on kasvanut.
Palveluihin laskettavien alojen pariinhan on siirtynyt myös sellaista ulkoistettua henkilöstöä, joka ennen työskenteli suoraan vientiyrityksen leivissä ja laskettiin viennin työntekijöiksi.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=641095
http://www.tekes.fi/TilastotJaVaikutukset/KansantalousJaElinkeinoelama.htm
Huomaa, että olet aivan pihalla maataloudesta. Kerropa, miten työt edistyy yhdellä traktorilla AIV:n tekoaikaan? Nimittäin mies tekee AIV:n ja tuo kuorman emännälle hajoitettavaksi. Joka kuorman jälkeen emäntä polkee traktorilla hajoitetun kasan ja samanaikaisesti isäntä tekee toista kuormaa. Tilalla on paljon töitä, johon samanaikaisesti osallistuvat sekä isäntä ja emäntä. Navettatöille pitää kummankin ehtiä. Peltotöiden aikaan emännällä ei ole todellakaan aikaa keskittyä kotitöihin.
No ei ihme, jos ei suomalainen maatalous pärjää, kun joka pikkutilalla täytyy olla emännän traktori, jos sitä vaikka AIV:n tekoaikaan tarvitaan välttämättä. Miksei se isäntä voi itse polkea sitä kuormaa
Kuka ne kotityöt sitten peltotöiden aikaan tekee? Syöttekö ainoastaan ulkona silloin? Ja mitä se ulkona syöminen siellä pellonreunassa tarkoittaa? Ja käytätte pyykkäyspalvelua. Silti ette näytä ymmärtävän palveluyhteiskunnan toiminnasta mitään?
Taitaa olla niin, että palvelusektorin kasvu on ollut enemmänkin rakenteellista kuin todellista. Esimerkiksi kunnat ovat ulkoitaneet toimintojaan, ennen saman työn teki kunnan oma väki, nykyään kunta ostaa saman työn palveluyrittäjiltä. Samoin teollisuudessa, monenlaista toimintaa on ulkoitettu, esimerkiksi ruokalatoiminta. Usein henkilökuntakin on pysynyt samana, ennen oli vaan firman kirjoissa, nykyään jonkun ruokalafirman väkeä.
Kyllä vienti pienenee, jos vientialat kuolevat ja tuotanto lakkaa. Tuskinpa suomalaiset ovat niin ylivertaisia, että ykskaks keksitään jotain huippuhienoa vietävää tilalle mitä muut eivät osaa tehdä. Hyvä kun pysytään muden perässä.
Suomen vienti on tosiaan viime aikoina kehittynyt suotuisasti, mutta myös teollisuuden volyymi on vastaavasti kasvanut.
työt pitää tehdä ajallaan. Ilmeisesti sinulla ei ole minkäänlaista mielikuvitusta, minkälaisista määristä on kyse. Toisekseen Suomen kesä on lyhyt ja toiset työt tulee tilalle. Ei ole aikaa käyttää aikaa hukkaan. Heinät ehtisi mennä pilalle.Mitä ruokailuun tulee, toisinaan otetaan eväät mukaan tai ei syödä ollenkaan. Sitten pikaisesti keitetään ennen navettatöiden alkua. Sadepäivinä käytetään enemmän aikaa kotitöihin.
Vientialat kuolevat, jos tuemme kannattamattomia vientialoja muiden, terveiden vientialojen kustannuksella. Keskittämällä resurssit niihin kannattaviin aloihin, turvataan maamme tulevaisuus. Eivät kaikki vientialat ja tuotannot lakkaa. Vanhaan aikakauteen jääneet, kannattamattomat kuolevat ja uudet kukoistavat.
Kuka ne eväät tekee? Vai eikö sitä lasketa kotityöksi?
No toki jos kerran emännälle ei riitä töitä täyspäiväisesti ilman traktorinpuikkoihin hyppäämistä, niin kai se traktori on kannattava hankinta. Mielenkiintoista tosin olisi tietää näidän kakkostraktoreiden käyttötunnit per vuosi. Epäilen, että melko heikolla kannattavuudella niitä ajetaan.
aikaa, kun tekee eväät, ettei kannata laskea kotityöksi. Émäntä tekee aamunavettatöiden jälkeen. Mitä tulee työaikaan, niin kummallekin riittää ylipitkiä työpäiviä ympäri vuoden. Ilmeisesti sinusta on jotain ihmeellistä, että emännät osallistuvat myös peltotöihin töiden paljouden vuoksi. Vai kuvitteletko, että eihän niitä töitä mahdottomasti ole?
En nyt halua rasistiksi ryhtyä, mutta kyllä jotkut osaa sen henkilökierrätyksen noissa piireissä. Omalla paikkakunnallani ainakin siellä tiskin takana pyörii monennäköistä naamaa. Noo kebabbi on kyllä hyvää, vaikka poikien siisteydestä vois ollakkin vähän sanomista.
No sen jo tiedämme, että maatalous ja elintarviketuotanto on kuolevia, samoin puunjalostus(pantataan puitakin perkele), merenkulku, laivanrakennus ja muut tuetut jutut poistuu, niin kerro joitain esimerkkejä meille tietämättömille niistä huippuhyvistä vientiartikkeleista joiden kukoistukseen puhkeaminen odottaa vain niitä tukiropoja lopetettavalta maataloudelta?????????????????????
Ajatteleppas myös sitä juttua, että monessa työssä tarvitaan iso kallis traktori ja siihen aputyöhön kelpaa pienempi, tai ainakin halvempi kone. Noukinvaunukorjuu on tyypillinen työ, missä noukinvaunun veturi on sieltä kalliimmasta päästä ja joku lietson pyörittäjä voi olla vaikka palkkä kuorma-auton moottori. Jos myös lietsoa pyöritettäisiin sillä ykköstraktorilla, niin kuluisi sen arvokasta työaikaa halvempaan työhön. Vähän sama kuin siellä nokiassa pääjohtaja laitettaisiin liimailemaan postimerkkejä, ettei jää työaikaa käyttämättä...
Laitapa konkreettisia esimerkkejä, mitä vientialoja pitäisi tukea ja millä tavalla. Ja mitkä vientilat pitäisi jättää ilman tukea. Mikään ei estä nytkään tukemasta tulevaisuuden huippualoja, siinä määrin kun kilpailulainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset sallivat. Samaten koulutusta ja tutkimusta voitaisiin nytkin suunnata enemmän näille huippualoille, jos vaan olisi visio mistä niitä uusia sampoja löytyy.
Kuvittelinpa vaan, että tilalla olisi muita töitä sen verran, että kahden hengen kesken pyöritettynä kahdesaan ei tarvitsisi / olisi kannattavaa juuri tuon traktorikysymyksen takia lähteä pellolle. Ehkäpä sitten olin väärässä tai sitten minun pitää tulla sinne opettamaan työtehoa.
Kyllähän sen nokian johtajan kannattaisi liimailla niitä postimerkkejä jos ei muuten saa sovittua työaikaansa käytettyä ja on kuukausi/vuosipalkalla. Eri asia sitten, että jääkö siltä Nokian pomolta luppoaikaa postimerkkien liimailuun? Veikkaisin, että heillä on aina jotain tähdellisempää puuhaa. Mutta onko sillä ykköstraktorilla?
asiasta,mistä ei tasan tajua yhtään mitään. Tekisit edes päivän töitä jollain tilalla, vois alkaa ahistaa.Töitä on muullonki ku kesällä ja peltoaikaan syödään leivän nurkkaa kun ehitään. Jos ehitään!
Onko laivanrakennus Suomessa tuetumpaa kuin muuallakaan? Eli kenties tukien poistuessa Suomen laivanrakennusteollisuus kukoistaisi edelleen? Entä miten on puunjalostuksen laita? Onko se varmasti niin paljon kannattavampaa jossain muualla, että täältä katoaisi kokonaan? On kuitenkin niin, että parhaat kasvumaat kannattanee valjastaa maataloudelle, jolloin metsätaloudelle jää toissijaisia maa-alueita, kuten Suomi.
Elektroniikka, korkeateknologia muutenkin, palvelut, biotekniikka, IT, kaivosala ainakin taitavat Suomessa olla ihan kilpailukykyisessä asemassa, valmiina hyötymään maatalousjarrujen poisvedosta.
Tukien määrät tasaamalla eri alojen kesken, tai maailmanlaajuisesti poistamalla, päästään sellaiseen tilanteeseen, jossa alat ja ihmiset itse saavat määrittää, minkä vienti tai tuonti kannattaa. Ei aloja voida laittaa paremmuusjärjestykseen ylhäältäkäsin, visiot menevät mönkään ennemmin tai myöhemmin kuitenkin, sillä markkinoiden ja tulevaisuuden ennustaminen on melkoista arpapeliä.
Näin toimien ainakaan ne tulevaisuuden huippualat eivät kärsi tämän päivän ylituettujen alojen rasitteesta.
Teette siis pitkät pätkät töitä vähän leivännurkasta puraisten silloin tällöin jos muistatte? Miksiköhän tämä ääliö ei nyt ihan tuotakaan taas usko?
ihmettelen.
ovat tärkeitä. Ne tehdään ajallaan. Siitähän riippuu, kuinka paljon on omavarainen rehujen suhteen. Aamunavetan jälkeen mennään peltotöihin, sitten iltanavettatöihin ja pikainen ateriointi, jonka jälkeen töitä tehdään niin kauan kuin jaksetaan. Ei siinä ole sen kummempaa ihmettelemistä.
Tämähän tästä seuraa, tukipoltiikka johtaa valvonnan lisäämiseen.
Naudanliha kyllä vähenee emolehmistä huolimatta, sillä poistuma lypsykarjapuolella on suurempi, mitä lisäys emolehmäpuolella.
Toisaalta, kaikkihan on auki taas 2013, jolloin EU-tuet neuvotellaan uusiksi.
Viimeksi kun maassa loppui ruoka, niin syttyi sisällissota.
silloin sen arvon ymmärtää, kun ruoka loppuu.
Nyt aistin vielä enemmän ivallisuutta.
Ei kaikkea kerkeä yksi ihminen tekemään, eikä jaksa.
Kuka se teillä kotityöt tekee? Onhan teillä jo pakastimet, mikrot ja pesukone? Kyllä se pesukone pesee pyykkiä ilman, että istun vieressä ja hoputan.
Miksi pitäisi käyttää palveluja?
Eihän sitä isoa traktoria olisi edes hankittu, ellei sille olisi tarpeeksi kannattavia työmaita olemassa. Eikös tehokkuus ole myös taksapolitiikkaa, eli tarpeeksi isolla tuntiliksalla käyttöasteen ei tartte olla 100 prosenttia. Muutenkin vähän huonosti istuu sinulle nuo puheet postimerkkien liimailusta, kun meidänhän piti mennä kuuraan sen pomon uima-allaskin, että hän pystyy keskittymään tuloksen tekoon tuontiruuan ostoa varten?
ei nyky maataloudessa ole enää niitä emäntiä joiden päätehtävä on pirtissä huushollin teossa.
Jos maatilalla ei ole töitä molemmille, se on yleensä emäntä joka lähtee sen ulkopuolelle töihin. Ei sillä ole varaa jäädä sinne pirttiin.
On ehkä vaikea ymmärtää, että maatila on työpaikka siinä missä joku tehdas tai konttorikin.
Nyky Suomessa kaikki ovat oikeutettuja peruskoulutukseen, sisältäen äidinkielen tunnit. Eli mars mars sinne jos tämä on näin vaikeaa.
Kun ne pirtin työt on jonkun kuitenkin tehtävä, niin jos emännän aika menee pirttiin plus niihin maatilan töihin, joissa ei traktoria tarvita, niin on toinen traktori turha. Mutta johan täällä on jonkinlaisia perusteluja kakkostraktorin tärkeydelle tullut.
on vaan yksi sorvi, vaikka on kaksi työntekijää jotka molemmat tekevät sillä töitä. Vai?
Uako nyt, että ei sitä toista traktoria kukaan huvikseen osta, ellei sitä todella tarvita.
Joskus marraskuussa se tilan ainoa traktori saattaisi olla vapaana, mutta silloin on vähän vaikea tehdä esimerkiksi kylvötöitä.
Ajat on muuttunu siittä yhden hevosen ajoista. Se nyt vaan on niin maailmassa.
Ei kai vaan Sinulla ole käytössä kaksi autoa? Menee se vaimo töihin polkupyörälläkin, lastenistuimia tangot piukas ja kauppakasseja? Samoin näitten nykyajan pölynimurien kanssa. Kerkee sitä terve ihminen siivoamaan harjallakin. Ja työelämästä samantyyppisiä esimerkkejä. Kai sitä säästää voi ihan miten lystää. Vaan onko se kaikki säästöä vai nuljuutta?
sun muuta tilpehööriä. Osaamista on ja tietoa muissakin maissa. Mitenkäs me täällä sen erikoisempia olisimme?Täältä vähentävät koulutuspaikkoja koko ajan. Mitenkäs se koulutus sitten? Onkos Suomessa enää omaa laivanrakennustakaan? Eikös ne ole jonkun muun kansan omia? Ja silti niitä tuetaan! Kaivosala noista esimerkeistä voi olla ihan tottakin, koska se on paikkasidonnainen.
Himpsutti vie. Suomessa suojelijat on joka puun juurella, ja laitostenkin piipuissa kiinni, milläs sitä teollisuutta sitten kehität?
olenko tyhmä, nyt en ymmärrä. Eikö tulevaisuuden huippualat jo nyt saa rahoitusta hyvin? Luulisi saavan, jos niillä nähtäisiin olevan markkinoita? Ja eikö ne muka tarvitse myös asiakkaita? Jos tehdään joku sumee juttu (vaikka pesukone) niin tarvitsee se myös ostajan? tuskin niitä huvikseen joku värkkäilee ja kehittelee? Näinollen, jos asiakas saa ruoan puoli-ilmaiseksi niin eikö se sitten voi ostaa jotain tällaista laitetta? Joten alahan hyötyy!!!
Niin, verstaissa ja tehtaissa tosiaan samaa laitetta käyttää useampi työntekijä vuorotellen tai erivuoroissa. Hyvän esimerkin löysit toiminnan tehostamisesta.
Joo, ei meillä tosiaan ole ollut tapana kahta imuria pitää, vaikka joskus kahdestaan siivotaankin.
Kyllä niitä on muitakin kehittämiskeinoja, kuin luonnonpilaaminen, usko pois. Jätä nämä asiat muiden huoleksi vaan jos ei kapasiteettisi riitä ymmärtämään, että kaikki kehitys ei tuhoa.
Jos kerran emme pysty kilpailemaan osaamisella, koulutuksella, emmekä millään teollisuudella, niin surullinen loppuhan tässä häämöttää. Tai pikemminkin elintason ja palkkojen tasaaminen esim. Kiinan kanssa. Tätä kehitystä ei tuilla voi muuta kuin nopeuttaa. Vai kuvittelitko, että Suomen kilpailuetu globaalissa kilpailussa ovat yhteiskunnan tuet? Kyllä täällä on pakko löytää jotain oikeita kilpailuetuja, tai sitten vaan rehellisesti lyödä hanskat tiskiin.
Kuka ukko-ylijumala sen sanelee, että mitkä ovat tulevaisuuden huippualoja??
Vaikka lupaaviksi katsotut alat rahoitusta saisivatkin, eivät taida ihan maatalouden tasalla olla tuet.
Eihän se asiakas saa ruokaa sen halvemmalla, asiakas maksaa ruuasta tuettomassa järjestelmässä enemmän, koska ensin maksetaan leipä kaupassa ja sitten veroissa. Eli ei niihin pesukoneisiin jää sen enempää rahaa. Huvittavaa, että jussukat pidätte tukiaisia tosiaan jonain sampona, taivaan lahjana, ilmaisena rahana, joka vaan sataa siunaukseksemme kaikkia vaurastuttaen.. no yksinkertaisinahan maalaisia on aina, kautta ihmiskunnan historian pidetty.
sananlaskua sinulle: Aika mene arvellessa, päivä päätä käännellessä.
Ahne on hyvä ottaa mutta käs vapisee, jos antaa tarttis.
kahta imuria ole. Mutta kaksi (tai useampia) traktoria on. Käytännössä todettu hyväksi systeemiksi. Voisi myös mielesi muuttua, jos joutuisit oikeesti yhdellä traktorilla pelaamaan.
mahtaako tehtaissakaan kaikki koneet aina olla työssä täydellä kapasiteetilla, tuskin. Aina on jotain pullonkauloja. Olisi se toki aika hienoa. Vaikka kuinka hienot systeemit suunnittelisit, niin...
Ihmisetkään ei yleensä toimi täydellä kapasiteetilla, hyvä jos on puoletkin käytössä (töitä tehdään rutiinilla, eikä ajatella mitä tehdään).
Heti taas heitit tommosen hyi hyi ja tsot tsot. Se on trendi nyt tuo. Kaikki puhuu luonnonsuojelusta ja on viisaita. Se sopii kaikkeen ja kaikki on yksimielisiä. Hienoa olla joukoissa mukana vaikuttamassa ja hymistä kuorossa. Mikähän seuraava trendi on? No, mitä ne on tehny, ne kehumasi puunjalostuslaitokset?
En ole väittänytkään, että olisin mikään guru, jolla olisi vastaus mailman ongelmiin. Mutta ei pidä sinisilmäisesti olettaa, että Suomi kykenee johonkin ihmeisiin. Ei me niin älykkäitä tai taitavia olla, ihan tavallisia vaan. Niinkuin ne muidenkin maiden kansalaiset. Ja nythän on niin että muutkin maat maksaa niitä tukiaisia. Jotenka lopputulema on se, ettei me voida niitä Suomesta lopettaa, koska se olisi kilpailuetujen antamista niille muille maille.
En mä ainakaan lyö hanskoja tiskiin: jatkan urputtamistani.
Kansantalouksien kilpailukykyä ajatellen ei se maataloustukien yksipuolinen lopettaminen Suomen osalta olisi välttämättä huono päätös ollenkaan. Mutta EU-tukiaiset vievät tämän kansallisen päätöksen mahdollisuuden pois.
Lähinnä yleensä puhunkin kaikkia maataloustukia vastaan, en vain Suomen.
Ei minun tarkoitukseni ollut niinkään hymistä vihreiden riveissä, vaan painottaa sitä, että tehokkuutta voi kyllä lisätä sellaisillakin keinoilla, jotka eivät rasita tai haittaa mitään tahoa. Esimerkiksi tietotekniikka on ollut tälläinen keino.
Ei Suomi ehkä ihmeisiin enää pitkään pystykään, mutta ainakin tukiaiset vähentävät noiden ihmeiden mahdollisuutta.
Älyyn ja osaamiseen voimme kuitenkin yrittää keskittää resurssimme, vaikkemme tietenkään syntyperäisesti sen fiksumpia olekaan. Muualla vaan, kuten Kiinassa, keskitytään tällä hetkelä teolliseen tuotantoon, siinä emme pysty kilpailemaan kovin hyvin. Mutta älypuoleen keskittämällä voimme nyt hankkia etumatkaa, jonka kiinnisaamiseen Kiinaltakin voi kulua tovi, sitten kun joskus hekin alkavat siirtyä teollisuusvaltiosta tietoyhteiskunnaksi.
tämänpäiväisestä yliopisto ym. uutisesta? Kiinnostaisi tietää.
Ottamatta kantaa mihinkään politiikkaan. Minusta se ei ainakaan lisää tietoa, jos tiedonhankintapaikkoja vähennetään. Lisäksi nämä koulutuspaikat vilkastuttavat mielestäni sijaintipaikkakuntansa elämää. Työntekijät saavat harjoittelijoita ja työntekijöitä helpommin näillä paikkakunnilla. Jopa miehen tai vaimon joku saattaa löytää opiskelupaikkakunnalta.
Omat lapseni ja vähän heitä vanhemmat ovat siitä onnellisessa asemassa, että he ovat tekniikan ja erityisesti tietotietotekniikan kanssa enemmän sinuja kuin esim. minä. Toki sitä käytän mutta silti alitajunnassa kaivertaa ajatus koneen räjähtämisestä (noin niinkuin kuvaannollisesti).
Niin se vaan nykysuomessa on, että koneet on halpoja ja työntekijä kallis. Koneet voi seistäkin, mutta työntekijälle täytyy olla työtä joka minuutiksi, että saa edes palkkakulut maksuun. Olen usein laskenut suurtilojen tuotantovälineitä tuolla maailmalla ja useimmiten niissä on ollut vähän traktoreita (tosin yleensä isoja), mutta jopa enemmän työvoimaa, mitä suomalaistiloilla. Syykin on selvä, jos työntekijän saa vitosella tunti, kun suomessa taitaa mennä sivukuluineen jo kakskymppiä!
"Kansantalouksien kilpailukykyä ajatellen ei se maataloustukien yksipuolinen lopettaminen Suomen osalta olisi välttämättä huono päätös ollenkaan. Mutta EU-tukiaiset vievät tämän kansallisen päätöksen mahdollisuuden pois. "
Niimpä Tanskan ja Ruotsin vientitulot kohenisivat kummasti, mutta mitä siitä sinä hyötyisit?
Itse taidat olla hieman yksinkertainen, kun aina alakynteen jäädessäsi alat haukkumaan toisia tyhmiksi, mutta asiaan...
Tulevaisuudessa energia kaikissa muodoissaan maksaa hunajaa. Ruoka=energiaa, energia=ruokaa, ymmärrätkö. Maatalous saattaa olla tulevaisuudessa todellinen busines, joka pärjää ilman tukia, mutta yhteiskunta ei pärjää ilman omaa ruuan tuotantoa, ymmärrätkö. Maatalous ei ole sellainen pikajuttu, joka polkaistaan tarvittaessa käyntiin tosta vain, vaan varsinkin kotieläintalouden käynnistämiseen menee vuosia aikaa ja minä en ainakaan enää aloita uudestaan, jos kerran lopetan. Siihen viispäiväiseen viikkoon kaikkine lomineen tottuu muuten tosi nopeasti...
Voi yhteiskunnan näkökulmasta olla tulevaisuutta ajatellen todella kaukaa viisasta pitää jonkinlaista ylläpitoliekkiä yllä maataloudessa, ettei tartte ruveta männyn nilaa kuoriin leipään, niinkuin suomessakin on aikanaan tehty...
No jos ongelma on se, että 5-päiväinen viikko lomineen houkuttaa, niin eiköhän se ole varsin helposti järjestettävissä maatalouteenkin. Pyörivät ne monet tehtaatkin ympärin vuoden, eikä siellä silti kenenkään tarvitse tehtaalla asua. Ei työläisten, ei johtajien eikä omistajienkaan.
Eihän sellainen tilanne ole mahdollinen, että ruoka vaihtuu energiaksi, ihmisiä varten se energiakin viime kädessä tuotetaan ja kyllä ne ihmiset kuitenkin ruuan valitsevat ennen energiaa. Ruuanhinnat toki voivat nousta, mutta niin kauan kun hyvinvointiyhteiskunnan rippeistäkään pidetään kiinni, ei täällä nälkäkuolemia sallita. Ja maataloustuet eivät tuossa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä ole mitenkään olennaisia.
Kotieläintalous ei auta sen enempää energiantuotannossa kuin nälänhätien estämisessäkään. Kuten varmasti tiedätkin, lihantuotanto vaatii moninkertaisen energiamäärän kasvisruokavalion tuottamiseen verrattuna.
Jos sinä et aloita uudestaan, niin varmasti tilallesi riittää tulijoita, kunhan hinnoista sovitaan. Näinhän yhteiskuntamme kaikilta osiltaan nytkin toimii.
Minä sentään viesteihini sisällytän tyhmäksi haukkumisen jonnekin asian sekaan, pyrkien jopa taiteelliseen ivaan. Itse saan sen sijaan lukea vähän väliä viestejä, joissa ei ole mitään muuta sisältöä kuin ilmoitus typeryydestäni.
Et tainnut ymmärtää pointtia? Ruuan hinta on AINA vastaavaa energiaa kalliimpaa, ellei hintaa kompensoida tuilla!!! Halvan energian aikaan ei ole enää paluuta. Tiesitkö muuten että kotieläinten lannastakin tehdään sähköä ja jopa liikennepolttoaineita?
Kotieläintuotantoon ei koskaan saada 5-päiväistä viikkoa ja se on yksi suurimpia syitä siihen, ettei tulijoita alalle ole.
Tiesitkö muuten, että kotieläintuotannon tuissa on eläinten valvontavelvollisuus, ei niitä saa jättää edes viikonlopuksi keskenään?
Sinä voit elää uskossa siihen, että ruokaa joku tuottaa halvalla jatkossakin, mutta hyvä usko ei täytä mahaa sitten kun oma tuotanto on poljettu alas ja jostain syystä tuotanto ei muualla sujukkaan odotetusti.
Mitenköhän ne tehtaat keskenään viikonloput pärjäävät? Vai pärjäävätkö? Mieti nyt oikein tarkkaan, että tarkoittaako 24/7 auki oleva tehdas sitä, että sen työntekijöillä ei ole vapaita?
tarkkaan. Jos pyöritettäisiin tilaa palkkavoimin, tulisi se kovin kalliiksi. Pitäisi niitä yö-, viikonloppu ym lisiä maksella aikas lailla. Mikäs siinä tehtaat pärjää kyllä yksinään, nehän on elottomia olentoja.
Meidän pitää jopa asuakin lähellä eläimiämme (olikos se jotain viisi km korkeintaan) muuten tulee eläinlääkärisetä tai -täti ja rupeaa antamaan kovaa ohjetta.
Kyllä jotkin yrittäjät siellä tehtaillaan pitkää päivää tekevät. En ole heille kateellinen.
Tulevaisuuden energialähteet on kyllä osittain ihan muita, kun tänä päivänä ajatellaan.
Maissi voi olla kyllä yksi polttonesteen lähde, mutta valtaosa Biodieselistä tehdään tulevaisuudessa suoraan bakteereilla ja levillä, suurissa altaissa kasvihuoneissa.
Levillä päästään noin 120 000 kilon hehtaarisatoon vuodessa.
Öljypalmu on siinä mielessä mielenkiintoinen, että siitä saadan varsin suuri hehtaarisato öljyllä, muistaakseni noin 6500 kiloa ja loppuosat voidaan käyttää eläinten rehuna, eli nautojen.
Sinä olet ollut sitä mieltä, että elintarvikkeiden hinnat nousevat jatkossa, mutta kuitenkin olet sitä mieltä, että halpaa energiaa riittää? No onneksi on pohjoinen tuki, niin tuotteista ei tarvitse maksaa juuri mitään.
Ei millään pahalla, mutta tosiasia on, että on olemassa paljon tuottavampiakin tapoja tehdä bioenergiaa, kuin viljelemällä viljoja.
Ei se sinun eikä minun vika, näin vain on.
Sittenhän voidaan lopettaa maatalous kannattamattomana ja ostetaan leväriisselillä safkat ja ryypätään säästyvät tuet!!!!
ihmetelty on kuinka mtk ja maajametsätal,ministeriön henkilöt seisoo tumput suorina kuin kusiummella oleva vasikka eikä mitään tee tukierojen tasoittamiseksi,,onhan meillä luottamusmiehiä myös teurastamossa kuin meijerwissä mutta kaikki ne seisoo tumput suorina
Miksi niitä pitäisi tasata.
kohtelun vuoksi. Tai miten olisi vapaan kilpailun rajoittaminen ja vääristäminen?
voisimme laittaa tienvierustan kivipaasille kintaat käteen ja lippiksen päähän ja lapun rintaan jotta mtk,n ja ministeriönmies,,eikä kukaan mitään huomais,,siin seisovat kuin paska rattailla ja palkkansa saavat
Lapista on Varsinais-suomeen sama matka, kuin sieltä Baijeriin.
Eiköhän tukien tarkoitus ole nimenomaan tasata näitä eroja ja luoda tasapuoliset tuotanto-olosuhteet kaikille.
Muuten Lappi tuottaa noin 1 %:tin Suomalaisista elintarvikkeista, se tuskin vielä vääristää kilpailua.
C-alueelta tulee naudasta ja maidosta 75 prosenttia!!!!!
A ja B alueella tuotetaan Suomen viljasadosta yli 90 %:tia, se on niin paljon, että pitäisi varmaan leikata vähän tukia sieltäpäin ...
Ei pidä paikkaansa. Laita joskus vaikka linkki, korvasi heiluu, kun valehtelet niin lujaa.
Mutta periaatteessa olen valmis tukien laskemiseen.
Täällä on muuten peltotuet samaa tasoa, kuin siellä lapissa, vaikka teillä ei siellä vilja kasvakkaan. Pitäisikö C-alueelta poistaa viljan tuet, kun sitä ei siellä sinun mielestäsi viljelläkkään? Veikkaan, että pohjanmaan isännät saattaisivat pahastua...
kautta linjan, koska se sopisi nyt paalinpörittäjälle
Olen samaa mieltä, mikäli tukia lasketaan niin lasketaan sitten kaikilta yhtä paljon ...
Esim. pinta-alatuista, sama euromääräinen alennus kaikille.
Lasketaan kaikkia tukia samalla prosentilla!
Esimerkiksi minun 73 euron emotuki on vain 15 prossaa sinun palkkioistasi! Euromääräiset leikkaukset ei siellä pohjoisessa vaikuttaisi mitään!
Euroina sinäkin nämä menetykset lasket, vaikket oikeasti menetä mitään, koska et ole koskaan pohjoisia tukia saanutkaan.
Pitää menetellä niin kuin eläintukienkin kanssa on menetelty, eli nostaa pohjoisen alueen viljan viljelyn tukea niin paljon, että viljely kannattaa.
Isoisäni aikaan joka mökissä viljeltiin ohraa ja kauraa, sadot oli pienempiä kuin etelässä, mutta kyllä joka talo itse viljansa pystyi tuottamaan ja jopa vähän myymäänkin.
Tosin pitäisi varmaan löytää ne alkuperäiset lajikeet jostakin, nyky lajikkeilla ei homma ehkä onnistu yhtä hyvin kuin ennen.
Muisti hyvä mutta lyhyt! Toistuvasti olen kysynyt onko yli 300 PROSENTIN tukiero AB- ja C-alueen rajalla oikeudenmukainen.
HEI HALOO tuollainen ero muutaman kilometrin matkalla ei oikeasti perustu mihinkään!!!!
Samapa tuo leikataanko etelän kotieläintukia vielä, koska ne ovat nykyisellään jo niin pieniä, ettei niillä ole enää mitään merkitystä tulonmuodostuksessa.
Vaikka minua täällä syytetään ahneeksi, niin ei voi kuin ihmetellä sitä ahneuden määrää, mikä siellä pohjoisessa sikiää. Noo ymmärtäähän sen kun olette siellä pohjoisessa eläneet kautta aikain etelästä pumpattujen alue- ynnämuiden tukien varassa.
Kovin on vähämuistinen näkemys.
Ilman pojoisen voimalaitoksia sinunkin
sähköt olisi katkenneet jo 60-luvulla.
Mutta mistä tämä huuto nyt kun koko
maan metsäteollisuus on vaikeuksissa?
Jospa siitä nyt päästäisiin ettei
Helsingin tarvitsisi enää "elättää"
Juu ja sähkö olisi merkittävästi halvenpaa, jos Vuotos olisi rakennettu!
Metsäteollisuus on vaikeuksissa, mutta mitä sitten? Suhdanteet vaihtelee ja tuotantoa siirtyy kysynnän perään.
Sama virsi, eri sanat ...
Alunperin väitit, että eroa on 500 euroa, no kun se käytiin läpi ja todettiin, että todellinen ero onkin vain 361 euroa per emolehmä, niin virsi jatkuu muodossa että eroa onkin nyt 500 %:tia ...
Jostakin syystä päähäsi on takertunut tuo 500 summa, mikäli euroista ei sitä löydy niin puhutaan prosenteista ...
500 eurosta kirjoitti joku, joka puhui ison emolehmätuottajan lopettamispäätöksestä ja se kirjoittaja en ollut minä!
Vanhuus ei tule yksin, vaan vaivojen kanssa ja muisti heikkenee!
Se että Lappia syytetään elämisestä etelän tukien varassa, kuulosta todella kornilta.
Lapin lääni toi esim. vielä yhdeksänkymmentä luvulla, noin 11 %:tia Suomen vientituloista, summa on aika huomattava kun muistaa että väestöä on alle 4 %:tia väestöstä.
Valtio elää ja rakentaa hyvinvointinsa vientituloillaan, ilman niitä tulee lama.
Nyt on Nokia muuttanut tilannetta, enää tuskin pääsemme yli 10 %:tin vientituloista, mutta annahan olla kun kaikki kaivokset saadaan auki, niin sitten taas summat nousee.
Metsät, energia, kaivokset ja matkailu, ne on kaikki aloja jotka tuovat maahan valuuttaa, sitä samaa valuuttaa millä sitten elätetään nämä etelän "maanviljelijät", jotka itkee menetettyjen tulojensa perään ...
Lapille sopisi parhaiten sellainen elinkeinopolitiikka jota harrastaa Australia ja Kanada, eli alue eläisi hyödyntämällä luonnonvarojaa ja kaikki jalosteet ostettaisiin sieltä, mistä halvimmalla saadan, myös elintarvikkeet.
Lapissa on toimivia maatiloja, jotain alle 500 kappaletta, niitä voidaan viedä eteenpäin maakunnan omina varoin, vaikka 90 %:sella tuella mikäli väestö itse niin haluaa.
Eikä siihen ole nokan koputtamista etelän tukihuijareilla.
Mikäli minulta kysytään, niin vaikka huomenna olen valmis lyömään rajan kiinni, muun Suomen kanssa, meillä ei tule köyhyyttä, mutta tuleekohan teillä siellä pientä puutetta ...
Olet monta kertaa ja tarkoituksella, ensin puhunut pohjoisen tuen 75 %:n markkinaosuudesta ja sitten ottanut tukisummat jostakin Savukoskelta Lapin perukoilta.
Siellä on kuusi toimivaa maatilaa, ne tuskin sotkee hintatasoa etelässä ja mikäli pohjanmaa pukkaa tavaraa maailmalle, niin eikö tukihinnat pitäisi ottaa sen maakunnan taulukkojen mukaan, muutenhan tarkoituksella sotket asiaa, ne on ihan erit kuin Savukoskella.
Ne ei ole 500 %:tia eikä edes 500 euroa paremmat kuin teillä.
Austraalia ja Kanada myyvät uusiutumattomia luonnonvaroja. Joskus niillekin tulee pää vetävän käteen.
Oletko varma maatakoustuotteiden keskeytymättömästä saannista "sieltä mistä niitä halvimmmalla saadan"? Jo nyt uhkaa maailmaa viljapula. Tosi pulan sattuessa mikään maa tuskin myy ulos.
Näin on, rupesi vain sappi kiehumaan, kun joku meinasi että elämme etelän tuilla ...
Maakunta joka on vähiten riippuvainen maataloudesta Suomessa ja jonka elinkeino-elämä tuo reaalivaluuttaa maahan suhteessa kumminkin ihan hyvin ja enempi mitä moni muu.
Kyllä täällä moni muu maakunta elää muiden siivella huomattavsti enempi, kuin Lappi.
Vieläkö kommetti tulee henkilöltä, joka on itse "tukibisneksessä" korviaan myöten ...
Kyllä ne kännykkäosatehtaat, laskettelumäet sun muut kelomökit on laitettu keran rahoilla ja avustuksilla pystyyn sinne pohjan perukoille ja rahat on pumpattu etelästä...
Puhu sinä minun tukibisneksistäni, kun itte nostat samoista elukoista yli viisi kertaa ENEMMÄN tukea!!!!!!!
Onko sinusta yli 300 prosentin ero tuissa AB- ja C-alueen rajalla oikeutettu?
Mihin tuo ero perustuu?
Kyllä ne kännykkätehtaat sun muut räpistykset, maksaa niin sinun, kuin minunkin tuet ...
Näin se vain asia on.
No niin, mihin hävisi se mystinen 500 euroa tai prosenttia, mihin se nyt hävisi ???
Nyt puhutaankin yhtä äkkiä kolmesta sadasta ...
Mikäli katsotaan kaikki tuet, niin ympäristö ja muut kompensaatiot mitä tuli tämä 142 seurauksena, niin mikähän on lopulta se summa mistä puhutaan.
Luuletko tosiaan, että siellä pohjoisessa olisi yhtään elektroniikkatehdasta ilman valtavia yhteiskunnan tukia ja lisäksi huimat kuljetustuet syrjäisen sijainnin takia. Perhana kyllä sen pitäisi riittää, että maataloutta tuetaan yli, mutta poltetaan öljyä turhiin kuljetuksiin aluepolitiikan nimissä!
Maatalouviraston siirto alueellistamisohjelman myötä seinäjoelle on jo tullut maksamaan kymmeniä miljoonia ja juuri oli lehdessä, että kymmenen miljoonaa vielä kustannusarviotkin ylittyy!!!!
Itse sekoitat mistä milloinkin puhutaan!
Mistä ympäristötukikompensaaatiosta puhut, olet poiminut tiedon tältä palstalta, mitään sellaista suunnitelmaakaan ei ole!
LFA-uudistuksessa 141-asiaan palataan parin vuoden päästä, mutta edellisessä kompensaatiossa kuilua kasvatettiin, koska kotieläintilan LFA-korotus oli isompi pohjoisessa, vaikka sillä kompensoitiin 141-leikkausta.
Kuten totesin jo aiemmin, Lapin lääni toi yhdeksänkymmentä luvulla noin 11 %:tia Suomen vientituloista.
Väestöä oli noin 4 %:tia ...
Näin on myös jatkossa, matkailua, energiaa, metsiä ja kaivoksia ei voi siirtää Kiinaan.
Ne ei tarvitse teidän tukia, eikä ole koskaan tarvinneet.
Lapissa on maataloutta vähiten Suomen maakunnista, mikäli Suomesta maatalous loppuisi niin me menettäisimme vähiten, koska eihän meillä sitä edes ole, ei myöskään jalostusta muutamaa pientä teurastamoa lukuunottamatta.
Mikäli haluta jahkata näistä teeseistä, mikä maakunta elää eniten muiden siivellä ...
Niin kyllä se nykyinen A ja B tukialue sitä nimenomaan on, se on kupannut meitä kaikkia muita, niin kauan kuin on ollut olemassa.
Kuppaus on tapahtunut nimenomaan maatalouden kautta.
Mitä on ne valtavat yhteiskunnalliset tuet, jota pohjoisen tehtaat saavat, voitko pikkuisen täsmentää ...
Toinen kysymys, olen ollut omistaja ja yrittäjä elektroniikkapuolella vuodesta 1990 lähtien, valmistamme erillaisia ohjausyksikköjä ja muita komponentteja eri puolelle Suomea, mitkä on ne massiiviset kuljetustuet mistä oikein puhut, itse en ole sellaisia koskaan saanut penniäkään.
Mistä olet saanut päähäsi että teollisuus saisi jotain erityisiä tukia ???
Niistä julkisuudessa puhutuista teille räätälöydyistä uusista ympäristötuista.
Ei yritysten investointitukia ole porrastettu
a-b-c-jne alueittain,että vedähän välillä henkeä ettet tukehdu kuivaan heinään.
Nyt on pojoisessa paras matkailusesonki.
Kun sinne matkustetaan se tuottaa valtiolle
jo pelkkinä polttoaineveroina miljoonia.
Pohjoisen kuljetustuet on siinä korissa murusia.
yli 20 km päässä kaupungista asuvilta ja maat metsästysmaiksi