Ajat on muuttuneet kuljetusalalla niin voimakkaasti että ketä ala enää oikeen jaksaa tulevaisuudessa kiinnostaa.
Ajoaikalait on viritetty niin päin peetä että täytyy olla suorastaan neron vikaa tajutakseen ne viimesenpäälle, sivu tolkulla hepreaa kaiken muun lisäksi mitä alalla on tiedettävä ja osattava, jos mokaat, itse makselet. Huvittavinta on se, että moni luulee autonkuljettajan homman olevan jotain ihan muuta mitä se todellisuudessa on, mutta hommasta ei ole ajamista kuin 20%, (riippuu tietysti jonkun verran auton sijoituksesta mihinkin hommaan)
Enää ei ole yhden miehen autoja, vaan kimppa-autoja mitkä ovat hikisiä ja paskasia eikä tiettyjä henkilökohtaisia tavaroita voi pitää kun repussa, oman auton tietää ja tuntee aina, kimppa-autoa ei, kuskien vaihdot tehdään jossain epämääräisissä paikoissa yön tunteina, ennen sai yksi mies aloittaa työjuhdalla kotipihasta tai terminaalilta ja lopettaa päivänsä samaan paikkaan.
Ei ole mukava seisotella omaa autoaan ilman lämmitystä ja "vartiointia" missä vain. On ihan erilaista lähteä yöllä omalta parkkipaikalta työ-autolla liikenteeseen kun herätellä yö-aikaan omaa autoa ja lähteä ensin ajamaan vaihtopaikalle jonka jälkeen tarkastat sen kimppa-auton ja lähdet suorittamaan työ-rupeamaasi.
Moni asia on seurausta tiukentuneista työaikalakipykälistä, hermot joutuvat entistä enemmän koetukselle, ei tarvitse kuin esimerkkinä kertoa että jos olet tulossa pohjoisesta kohti Helsinkiä niin ääritapauksessa joudut välillä yöpymään Keravalla, siitähän ei kuskiparkaa kiitellä.
Ajoaikalait on viritetty niin päin peetä että täytyy olla suorastaan neron vikaa tajutakseen ne viimesenpäälle, sivu tolkulla hepreaa kaiken muun lisäksi mitä alalla on tiedettävä ja osattava, jos mokaat, itse makselet. Huvittavinta on se, että moni luulee autonkuljettajan homman olevan jotain ihan muuta mitä se todellisuudessa on, mutta hommasta ei ole ajamista kuin 20%, (riippuu tietysti jonkun verran auton sijoituksesta mihinkin hommaan)
Enää ei ole yhden miehen autoja, vaan kimppa-autoja mitkä ovat hikisiä ja paskasia eikä tiettyjä henkilökohtaisia tavaroita voi pitää kun repussa, oman auton tietää ja tuntee aina, kimppa-autoa ei, kuskien vaihdot tehdään jossain epämääräisissä paikoissa yön tunteina, ennen sai yksi mies aloittaa työjuhdalla kotipihasta tai terminaalilta ja lopettaa päivänsä samaan paikkaan.
Ei ole mukava seisotella omaa autoaan ilman lämmitystä ja "vartiointia" missä vain. On ihan erilaista lähteä yöllä omalta parkkipaikalta työ-autolla liikenteeseen kun herätellä yö-aikaan omaa autoa ja lähteä ensin ajamaan vaihtopaikalle jonka jälkeen tarkastat sen kimppa-auton ja lähdet suorittamaan työ-rupeamaasi.
Moni asia on seurausta tiukentuneista työaikalakipykälistä, hermot joutuvat entistä enemmän koetukselle, ei tarvitse kuin esimerkkinä kertoa että jos olet tulossa pohjoisesta kohti Helsinkiä niin ääritapauksessa joudut välillä yöpymään Keravalla, siitähän ei kuskiparkaa kiitellä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tähän on ihan pakko kertoa mun pomon kommentti ,kun olin ensimmäisiä päiviä palveluksessaan:
"Kai sää sitte ymmärrät ,että autonkuljettajan työhön kuuluu paljon muutakin ,kuin että vaan maataan ratin päällä ja morjestellaan vastaantulijoille"
Veit sanat suustani! Kyllä kuskin työ ennen oli paljon mielekkäämpää.
eipä paljon lisättävää.Hyvästi iloiset,menneet
ajat.Eivät koskaan palaa.
Tuollaisia olen itsekin murehtinut. Aloittaja kirjoitti täyttä asiaa.
tilannetta kun aletaan maahanmuutajista ja pakolaisista kouluttamaan rahtareita.
Tästä ajasta. Jolloin kansaa "kyykytettiin" tyhmyyden ja tyhmien päättäjien taholta. Tyhmyys joka estää näkemisen tulevaan. Aikana jolloin "minä minä" ja muiden alistaminen oli kansalaisten keskuudessa haluttua. Aikana jolloin "tavis" voi ihastua päättäjään ja jätettynä kirjoittaa kirjan "hyviltä ajoiltaan päättäjän kanssa. Kunnianhimoa ei liene tekiöillä ollut kun valitsivat lyhyen tien urallansa.
Kyvyttömyys hallita tilanteita tuo kieltoja sekä rajoituksia. Niistäkin puuttuu se kunnianhimo. Siitäkin huolimatta vaikka nykyaika on täysin surkeata kansalaisentasolla,aloin yrittäjäksi. Olen päättänyt yrittää parhaani vaikka vaikeaa onkin ja vaikeammaksi menossa. Kun on tuota kunnianhimoa ja itseluottamusta. Ja vain tämä elämä elettävänä. Sitä ei voi siirtää sinne jolloin asiat olisi paremmin.
Juon kahvit ja lähden maantielle aloittamaan työviikkoani "omalla kalustolla". Ja kannattamaan osaltani kuihtuvaa kuljetus-alaa ja viemään koneet ja laitteet asiakkaille. Joita jo odottavatkin tahoillansa. "tyytyväinen asiakas on parasta kiitosta".
"onnekkaita ohituksia..."
Kun automies oli arvossaan,nykyisin se onkin koirasta seuraava.
...meinaan seuraava koirasta alaspäin.
Kyllähän se vähän nyppii, kun nykyään ammatinarvostus on vähän mitä sattuu. Varsinkin kun itse nauttii työstään, johtunee siitä, että on vasta 10 vuotta takana... Eiköhän tämä arvostamattomuuskin paljolti johdu siitä, että meitä on niin moneen junaan - on ammattilaisia ja "ammattilaisia".
Näiden "ammattilaisten" kahvipöytäkeskustelut yleensä leviävät kaikkialle asiakkaiden korviin alle 100 m2 essompaareissa, josta voi välittyä hieman huono kuva ammattikunnastamme. Kyllähän se kieltämättä välillä on mukavaa vaihtaa kuulumisia kollegoiden kanssa, mutta välillä vaan jutut alkaa pitkästyttämään. Kuinka kauan on ajettu samoilla silmillä, kuinka paljon yli sallitun on kokonaispainot, kuinka paljon ajetaan kilometriä per vrk ja niin edelleen...
Ei ihme jos alaan ei niin perehtyneet alkavat pelätä raskasta liikennettä kun puheet on välillä mitä sattuu.
Kyllähän sitä aina aika ajoin tuntuu olevan Rahtareilla tai AKT:lla jonkinlaisia imagonkohotuskampanjoita, mutta yleensä parit nasevat uutisoinnit kaluston onnettomuuksista ja näiden "ammattilaisten" omakehut essompaareissa nollaavat kaikkien kampanjoiden tunnuslauseet. Eli karkeasti voi sanoa, että itse olemme arvostuksemme ansainneet.
mulla on rekkakortti jonka sain intistä ja vähän aikaa olin transpointilla. oli sellasta hätäilyä että en järin ihastunut. kyselin että entäs jos saisin sitä runkoajoa niin eivätpä antaneet. no, se duuni loppu muutaman viikon päästä kun ei kappaletavahommat tapahtunu riittävän nopeesti (kahden viikon perehtymisen jälkeen kun en edes tuntenut paikkoja ja karttana puhelinluettelo jossa ei ollut edes kaikkia alueita, gbs.. ehei ollut sellasia, eikä muuten ollu 1. eikä 4. vaihteitakaan).
joo, mutta mites se menee nykyjään, oman kortin sain siis muutama vuosi sitten. pitääkö se uusia kohta vai säilyykö se?
entäs jos lähtis ajaa eurooppaan tai venäjälle? olisiko siinä jotain parempaa että kannattas ryhtyy alalle.. point, kiitolinja jne.. eivät kiinnosta. nähny kuukaudessa ihan riittävästi.