Alkaako vaihdevuodet, jos kohtu poistetaan? Mulla taitaa olla edessä kohdunpoisto jatkuvien vaivojen takia.
Pelottaa, että miten se vaikuttaa sukupuolielämään. Lähinnä, että kostunko enää normaalisti vai pitääkö alkaa käyttää liukuvoiteita?
Olen 43-vuotias ja vasta nyt löytänyt miehen, jonka kanssa koen nautittavaa sukupuolielämää. Olisi hiukan karua, jos se nyt sitten loppuisi tuohon kohdunpoistoon...
Pelottaa, että miten se vaikuttaa sukupuolielämään. Lähinnä, että kostunko enää normaalisti vai pitääkö alkaa käyttää liukuvoiteita?
Olen 43-vuotias ja vasta nyt löytänyt miehen, jonka kanssa koen nautittavaa sukupuolielämää. Olisi hiukan karua, jos se nyt sitten loppuisi tuohon kohdunpoistoon...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulta poistettiin kohtu ja samalla munasarjat vähän yli nelikymppisenä kasvaimien vuoksi. Sain hyvät hormonikorvauslääkkeet eikä tullut vaihdevuosiongelmia. Seksikin sujuu tosi hyvin ilman luikuvoiteita ja muutenkin on elämä ollut nautittavampaa, kun ei ole enää tarvinnut "stressata" vaivojen ja vuotohäiriöiden takia.
Tietystihän kohdunpoisto vaikuttaa jokaisella eri lailla, mutta varmaan oma suhtautuminen asiaan vaikuttaa kaikkein eniten. Joten kannattaa ajatella ennemminkin niitä hyötyjä mitä kohdunpoisto tuo. Itse ajattelin jo ennen poistoa, että viimeinkin pääsen eroon rättisulkeisista ja vaivoista, kun välillä vuoto oli niin runsasta, ettei tahtonut töissäkään pärjätä.
Tsemppiä Sinulle. t.nainen 53v
Minulta poistettiin kohtu 7 vuotta sitten, munasarjat jätettiin. Silloin se tuntui hyvältä ratkaisulta, eikä siitä ollut seksielämään ainakaan mitään huonoja vaikutuksia. Olen sinkku, joten se ei nyt ihan jokapäiväinen ilo ollut silloinkaan. Kostuminen jne. jatkui ihan kuin ennen poistoakin. Ihanaa oli kun ei tarvinnut kahta yövaippaa tunkea öisin ja päivinkin housuihinsa! En kokenut muutenkaan mitään "naiseuden menetysta" kohdun poistosta. Eikö juuri munasarjojen poisto enemmänkin vaikuta hormonaalisesti?
Tosin itse ehkä olisin pyytänyt poistamaan nekin samalla, jos olisin nähnyt "tiennyt", että sairastun rintasyöpään. Munasarjasyöpä kun on taas aika kavala tauti, ennustekin käsittääkseni huono useimmiten. Mutta - sainhan viettää muutaman kiihkeän vuoden ennen näitä mummotauti-aikoja. Rintasyöpälääke kun aiheutti sitten ne.
ihmetellessäni tuttavani pirtsakkuutta 57v.ja omia hikipuuskia päivitellessä,hän totesi että kohtu ja munasarjat on poistettu häneltä 9v. sitten ja leikkauksen jälkeen söi jotain hormoonia vähän aikaa ja ei hänellä ole mitään vaihtari oireita ollut lopettamisen jälkeen.siinä vaiheessa kyllä mietin itsekin kun pääsisi näistä kuumotuksista eroon noin helpolla.itse olen 52v ja hormonit odottaa kaapissa käyttäjää,mutta kun ei oikein tiedä,aloittaako vai ei,oma syy kärsiä ja valittaa.
syötkö vielä hormoneita.
Olin 49 v. kun kohtu ja munasarjat poistettiin.
Vuorokausi leikon jälkeen alkoi kovat vaihtari-
oireet.Halusin hormonilaastarit ja sainkin ne.
Nyt on leikkauksesta 3 vuotta ja vaivat vaan
jatkuu,olen lisänä käyttänyt Femal luontais-
tuotetta ja tällä pärjään laastareiden lisäksi.
Vuosi leikkauksesta alkoivat kovat sexihalut,
tuntuu,ettei koskaan saa tarpeeksi ja edelleen
tilanne sama.Joskus jopa "puutteessa"olevana..
Kaunis kiitos kaikille vastaajille! En edes osannut odottaa, että tulisi näin paljon asiallisia vastauksia.
Kaipa tässä täytyy vaan miettiä niitä kohdunpoiston hyviä puolia.
Ei mikään lopu kohdun poistoon! Elämä vasta alkaa, kun ei kuukautisten kans tarvii ährätä. Voi lähtee vaik Lappiin vaeltamaan, tai asua veneessä...Eikä ole kipuja minkäänlaisia. Ja sukupuolielämäkin on mukavempaa, aina valmiina!Turhaan minäkin pelkäsin ja mietin.En syö mitään hormoneja, olen 53vee.Minulla jäivät munasarjat, koska niin halusin...
Lappiin, jos on kuukautiset?
Minusta tuntuu, että kivuliaat kuukautiset on pitkälti psyykkinen oire, annettu naisille jotka hyljeksivät naisellisuuttaan ja siihen luonnollisena osana kuuluvia kuukautisia.
Tällaisilla naisilla myös synnytykset tapaavat olla pitkällisiä ja kivuliaita.
että sulla ei ole hajuakaan siitä mitä tuskaa se voi olla....ne menkkakivut nimittäin!
sitä ei kukaan, kuka niistä on kärsinyt, halua sellasia tuskia muille! ja antaisi varmasti mitä vaan että saisi ne kivut pois! ne ei todellakaan ole psyykkinen oire! ihan ärsyttää tollaset ihmiset jotka viittii vitsailla vakavalla asialla...
tällaista...luulin, että vaan nuoriso vastaa alatyyliin, mutta iällä ei tässäkään ole mitään merkitystä ;)
Uskoisin, että pienet kivut aina kestää (toki niistäkään ei turhaan kannata kärsiä, jos ja kun apua on saatavilla). Suuret kivut taas ovat jo fysiikallekin rasitus, joten niihin on etsittävä apua. Tosi kiusallinen asia on runsaat kuukautiset. Silloin ei kyllä voi ajatellakaan vaellus-, kylpylä, veneretkiä yms., sillä ei sellaista määrää siteitä jaksa esimerkiksi rinkassa kantaa, mitä tarvittaisiin... Myös työelämää haittaa se, että saa vaikkapa puoli päivää kestävän palverin jälkeen hieman pelon sekaisin tuntein katsoa, onko tuolille jäänyt mitään jälkiä kun palaveri päättyy. Tuntuu hyvältä, että ainakaan näitä vaivoja ei enää tule olemaan nyt kun olen kotona neljättä vuorokautta kohdunpoiston ja munasarjojen poiston jälkeen. Myönnettävä on, että jännittää hieman se, miten ja milloin vaihdevuosivaivat ilmenevät. Olen 53 vuotta ja nätä vaivoja ei juurikaan ole ollut. Hormoonikorvaushoidosta keskustelen sitten kun minulla on leikkauksen jälkitarkstus (jolleivät vaivat ihan mahottomiksi ylly sitä ennen). Voimia kaikille Suomen naisille, kullekin omine vaivoineen ja riemuineen!