Kellarin maanpaineseinä

Mikä noissa sipo- vaihtoehdoissa oli monimutkaista? Vai onko taas kyse noista henkisistä näppylöistä?

Laattaa vasten on ensin bitumikermi, kuten muissakin vaihtoehdoissa. Tähän päälle kuraa ja elementit nostellaan päälle. Kun elementtejä on jonossa sopiva määrä kaadetaan kuupasta liimaa elementtien välinen kolo täyteen. Homma valmis. Seuraavana edessä välipohjan ladonta.

Ulkopuoliset rakenteet (sorat, patolevyt bitumit) menee aivan samalla tavalla kuin muissakin harkoissa. Papuharkko tosin pitää vetää laastilla ensin, että primeri ja bitumi siinä pysyy, eli tämä vaihe jää pois.

Lammissa jotkut eivät laita bitumikermiä. Tämä on aivan OK, jos maaperä on kuiva. Itse tämän kyllä laittaisin silti tässäkin tapauksessa. Bitumikermi on hyväksi havaittu tapa, jota on tehty jo kymmeniä vuosia.

ja lue kunnolla rakennedetaljit. sen yksinkertaisemmin et voi rakentaa. vesieristys normaallin tapaan ulkopuolelle.
sisäpintaa ei erikseen tarvitse edes tasoittaa, jos toisarvoista tallia tai varastotilaa tms.

lisää kirjoitti:

Mikä noissa sipo- vaihtoehdoissa oli monimutkaista? Vai onko taas kyse noista henkisistä näppylöistä?

Laattaa vasten on ensin bitumikermi, kuten muissakin vaihtoehdoissa. Tähän päälle kuraa ja elementit nostellaan päälle. Kun elementtejä on jonossa sopiva määrä kaadetaan kuupasta liimaa elementtien välinen kolo täyteen. Homma valmis. Seuraavana edessä välipohjan ladonta.

Ulkopuoliset rakenteet (sorat, patolevyt bitumit) menee aivan samalla tavalla kuin muissakin harkoissa. Papuharkko tosin pitää vetää laastilla ensin, että primeri ja bitumi siinä pysyy, eli tämä vaihe jää pois.

Lammissa jotkut eivät laita bitumikermiä. Tämä on aivan OK, jos maaperä on kuiva. Itse tämän kyllä laittaisin silti tässäkin tapauksessa. Bitumikermi on hyväksi havaittu tapa, jota on tehty jo kymmeniä vuosia.

Lue lisää

Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?


Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy
Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi

Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?

Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista.

Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa.

vähän... kirjoitti:

Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?


Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy
Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi

Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?

Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista.

Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa.

Lue lisää

"Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?
Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy "

tartuntaraudat anturasta vaakaraudat pystyraudat pummpuauto valuja varten



"Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi"

Miksi tähän ei riitä patolevy jos Lammiin riittää? Oletuksena, että sama rakennuspaikkka.



"Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?"

Ja tilataanko sitten pumppuauto edelleen Lammiin?



"Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista."

Ai, ei näppylöitä?! No, entäs herneitä palkoineen sitten...



"Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa."

Vai pennejä... niitä taidat vielä pyöritellä.

vähän... kirjoitti:

Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?


Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy
Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi

Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?

Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista.

Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa.

Lue lisää

Mistäköhän tämä intellektuelli käytös aina hiipii tänne. Kielenkäyttö on kuin suoraan yläasteelta. Ikäveikkaus voi tosin mennä oikeaankin, joka selittäisi paljon.

Nosturi on se huono puoli, kuten tuolla ylhäällä kirjoitin. Ei kai sitä nyt tarvitse tässä montaa kertaa toistella.

Kuinka paljon sinun tapauksessa elementit olisivat tulleet kalliimmiksi? Minun tapauksessa säästin aikaa ja rahaa, eli oli kustannustehokasta. Kyllä, kysyin tarjoukset Lammistakin. Paljonko sinun tapauksessasi oli eroa?

Mitä rakentamiseen tulee, niin on sitä kokemusta huomattavasti enemmän kuin ensirakentajilla.

Olen itse rakentanut valuharkoista, papanasta ja siposta, joten on kokemusta, vaikka en mikään ammattilainen olekkaan. Nykyiseen talooni tuli sipon elementeistä kellari. Kylmävarasto ja autotalli tulivat papanasta. Papanaa muurasin 100m2, joten muistui aivan hyvin mieleen mitä tuokin on/ oli. Talosta omatoimisuusaste oli tällä kertaa luokkaa 75%.

Ja ei meikäläiselläkään ole senttiäkään kiinni mistä muut rakentavat, kunhan yritin kertoa omia mielipiteitä, jos vaikka joku hyötyisi niistä.

Nosturista sen verran, että tuon käyttäminen tuo ison hyödyn. Tämä korostuu erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä talot ovat yleensä vähintään kaksikerroksisia, jos kellari otetaan huomioon. Työmaalla on aina jotain siirrettävää ja nostot (vedet, harkot, raudat, laastit ym.) hoituvat helposti ja nopeasti.

elikkäs kirjoitti:

"Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?
Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy "

tartuntaraudat anturasta vaakaraudat pystyraudat pummpuauto valuja varten



"Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi"

Miksi tähän ei riitä patolevy jos Lammiin riittää? Oletuksena, että sama rakennuspaikkka.



"Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?"

Ja tilataanko sitten pumppuauto edelleen Lammiin?



"Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista."

Ai, ei näppylöitä?! No, entäs herneitä palkoineen sitten...



"Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa."

Vai pennejä... niitä taidat vielä pyöritellä.

Lue lisää

ratkaisuihin on syytä laittaa ulkopuolelle kunnollinen vesieristys ja pystystyrox, sanokoon lammista kellariaan värkännyt mitä tahansa.

Tavallisesta harkosta tehtynä voi jotain säästää, mutta lammin harkot valuineen maksavat messinkiä. Vertaile vaikka.

Kun ulkopuolisena täyttönä käytät sepeliä, on maanpaine aika mitätön samoin kasteuskuorma verrattuna tontilta löytyvään joutomaahan, mikä painuu ajan mittaan seinää vasten tiiviiksi mömmöksi. Sepelin saa heitettyä kohdalleen hihnakuljettimella, jopa 17m pitkälle, maksoikohan euron pari kuutiolta se hihnatyö.

elikkäs kirjoitti:

"Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?
Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy "

tartuntaraudat anturasta vaakaraudat pystyraudat pummpuauto valuja varten



"Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi"

Miksi tähän ei riitä patolevy jos Lammiin riittää? Oletuksena, että sama rakennuspaikkka.



"Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?"

Ja tilataanko sitten pumppuauto edelleen Lammiin?



"Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista."

Ai, ei näppylöitä?! No, entäs herneitä palkoineen sitten...



"Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa."

Vai pennejä... niitä taidat vielä pyöritellä.

Lue lisää

Mieluummin pumppuauto kuin nosturi. Sama nosturisamba jatkuu sipotalon aukonylityspalkeissa.

Lammiin ei tule mitään styrokseja, EPS on ihan sisäänrakennettu.

Sipo on hyvä materiaali palkolliselle raksamiehelle, siinä riittää puuhasteltavaa ja tuntiliksa juoksee...

molempiin kirjoitti:

ratkaisuihin on syytä laittaa ulkopuolelle kunnollinen vesieristys ja pystystyrox, sanokoon lammista kellariaan värkännyt mitä tahansa.

Tavallisesta harkosta tehtynä voi jotain säästää, mutta lammin harkot valuineen maksavat messinkiä. Vertaile vaikka.

Kun ulkopuolisena täyttönä käytät sepeliä, on maanpaine aika mitätön samoin kasteuskuorma verrattuna tontilta löytyvään joutomaahan, mikä painuu ajan mittaan seinää vasten tiiviiksi mömmöksi. Sepelin saa heitettyä kohdalleen hihnakuljettimella, jopa 17m pitkälle, maksoikohan euron pari kuutiolta se hihnatyö.

Lue lisää

"ratkaisuihin on syytä laittaa ulkopuolelle kunnollinen vesieristys ja pystystyrox, sanokoon lammista kellariaan värkännyt mitä tahansa. "

Tiedoksesi Lammiharkossa on ihan EPS-eriste sisäänrakennettu. Samaa harkkoa käytetään anturasta harjaan...kosteus etenee lämpimästä kohti kylmää ja bitumieriste estää kosteuden siirtymistä, en laittaisi.

"Tavallisesta harkosta tehtynä voi jotain säästää, mutta lammin harkot valuineen maksavat messinkiä. Vertaile vaikka."

Kun naapurin muurattava eristeharkko kellari valmistui noin 8 kertaisessa ajassa kaikkine villasuikale/kurankärräys/ylityspalkkimuotitus hässäköineen, niin siinä sitä säästöä tosiaan kertyi :-)

Yksikin palkollinen tontilla ja mitään ei säästy rahallisesti. Jos taas palkollista ei ole tontilla niin silloin on jo säästänyt pystytysurakassa, jolloin ei ole syytä kiusata itseään millään kuran/liiman/nosturisamban kanssa.

Miksiköhän sipotaloihin rakennetaan eristeharkosta maanpaineseiniä...

siporexin sivuilla kirjoitti:

ja lue kunnolla rakennedetaljit. sen yksinkertaisemmin et voi rakentaa. vesieristys normaallin tapaan ulkopuolelle.
sisäpintaa ei erikseen tarvitse edes tasoittaa, jos toisarvoista tallia tai varastotilaa tms.

Lue lisää

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

samba samba kirjoitti:

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

Lue lisää

käytetty jopa VATUPASSIA, sambaa ja rumbaa...

Lammissa ei tarvita edes passia, ovat niin suoria ja mitta tarkkoja, jesss!

samba samba kirjoitti:

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

Lue lisää

...muut harkkovalmistajat eivät edes uskalla laittaa esille mitä kaikkia rakennusvaiheita tarvitaan seinää/aukkoja/ontelolaattoja asentaessa. Surullista miten apinaa koijataan!

samba samba kirjoitti:

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

Lue lisää

mukaan kun teet niin hyvä tulee. Eikä potaskaa.

Meillä talvehti siporex-talo puolivalmiina välipohjavaiheessa kun talvi yllätti ja jatkettiin seuraavana keväänä.
Kaikki toimi aivan hyvin. Pressu oli valvin päällä suojana. Kumipyöränosturi oli tosiaan välipohjavaiheissa ja yläpohjaa nostamassa, siihen kului puolitoista-2 tuntia kuhunkin aikaa ja ainoa ammattilainen oli nosturikuski.

Toki siporexit ja kevytsoraharkot pitää peittää, kun tulevat tehtaaltakin muovitetuissa kolleissa.
Jäisiä siporexia ei voi liimata, mutta talvilaatuisella ohutsaumalla voi tehdä töitä -15C asti.

samba samba kirjoitti:

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

Lue lisää

runko ja sitten vasta keskitytään muihin hommiin. Selkeää ja nopeaa. Mitään ei jää välistä puuttumaan tai tehdä väärässä järjestyksessä. Todella hyvä samba.

huomio?? kirjoitti:

"ratkaisuihin on syytä laittaa ulkopuolelle kunnollinen vesieristys ja pystystyrox, sanokoon lammista kellariaan värkännyt mitä tahansa. "

Tiedoksesi Lammiharkossa on ihan EPS-eriste sisäänrakennettu. Samaa harkkoa käytetään anturasta harjaan...kosteus etenee lämpimästä kohti kylmää ja bitumieriste estää kosteuden siirtymistä, en laittaisi.

"Tavallisesta harkosta tehtynä voi jotain säästää, mutta lammin harkot valuineen maksavat messinkiä. Vertaile vaikka."

Kun naapurin muurattava eristeharkko kellari valmistui noin 8 kertaisessa ajassa kaikkine villasuikale/kurankärräys/ylityspalkkimuotitus hässäköineen, niin siinä sitä säästöä tosiaan kertyi :-)

Yksikin palkollinen tontilla ja mitään ei säästy rahallisesti. Jos taas palkollista ei ole tontilla niin silloin on jo säästänyt pystytysurakassa, jolloin ei ole syytä kiusata itseään millään kuran/liiman/nosturisamban kanssa.

Miksiköhän sipotaloihin rakennetaan eristeharkosta maanpaineseiniä...

Lue lisää

> Tiedoksesi Lammiharkossa on ihan EPS-eriste sisäänrakennettu. Samaa harkkoa käytetään anturasta harjaan...kosteus etenee lämpimästä kohti kylmää ja bitumieriste estää kosteuden siirtymistä, en laittaisi.

Jos tavallisen harkon ulkopuolelle latoo tuota styroksia, niin se ei eroa tuosta mitenkään kosteustekniseksi. Ei se styroksi paremmaksi muutu, vaikka Lammi siitä kuinka lisähintaa pyytää. Minä en tuohon jättäisi.

Se, että käytetään samaa harkkoa anturasta kattoon alkoo kuulostamaan jo siporexin mainospuheilta. Ei kai tuosta mitään hyötyä ole?

> Kun naapurin muurattava eristeharkko kellari valmistui noin 8 kertaisessa ajassa kaikkine villasuikale/kurankärräys/ylityspalkkimuotitus hässäköineen, niin siinä sitä säästöä tosiaan kertyi :-)

Ja maanpaineelementeistä menee kaksi päivää. Tämä oli se kallis vaihtoehto?

> Miksiköhän sipotaloihin rakennetaan eristeharkosta maanpaineseiniä...

Kaippa tämä on ollut kauppasuhteista/ sopimuksista johtuva juttu aikoinaan. Jos haluat, niin voit mennä lähimmälle sipoedustajan juttusille, niin hän varmaan antaa referenssejä lähiseudun muistakin kellarivaihtoehdoista. Saat ilmaiset kaffeet samalla.

ja pumppuauto kirjoitti:

Mieluummin pumppuauto kuin nosturi. Sama nosturisamba jatkuu sipotalon aukonylityspalkeissa.

Lammiin ei tule mitään styrokseja, EPS on ihan sisäänrakennettu.

Sipo on hyvä materiaali palkolliselle raksamiehelle, siinä riittää puuhasteltavaa ja tuntiliksa juoksee...

Lue lisää

> Mieluummin pumppuauto kuin nosturi. Sama nosturisamba jatkuu sipotalon aukonylityspalkeissa.


Kyllä se betoniauto tulee tutuksi tulee talo sitten mistä harkoista tahansa. Nosturi on näppärä apuväli, kuten tuolla ylhäällä kirjoitin. Jos tästä haluaa jotenkin välttyä, niin voi nuo aukonylitykset tehdä muutenkin jos haluaa, mutta miksi? Tavalliset ikkunanylitukset menevät aivan käsin nostamalla. Raja sitten menee jossakin äijien määrästä riippuen.

> Sipo on hyvä materiaali palkolliselle raksamiehelle, siinä riittää puuhasteltavaa ja tuntiliksa juoksee...

Kuten mikä muu tahansa harkko. Tuntimääriä voit seinäneliölle selvitellä vaikka jonkun valmiiksi laskemien h/m2 taulukoista. Sipo on näissä varsin hyvin pärjännyt.

samba samba kirjoitti:

http://www.siporex.fi/kuluttajille_palkitharkot_ohje

Nosturisamban lisäksi näyttää olevan vielä viistehöylä-, tasohierrin-, urajyrsinSAMBAA.

Ei hyvää päivää...näyttää mukana olevan myös pressuvalssia kun täytyy "kivet" suojat sateelta?

Ymmärrän jos myyjän pitää tämmöistä potaskaa puolustella, mutta tämä "kaverille kanssa" homma ihmetyttää.

Lue lisää

Kuten tästäkin viestiketjusta huomaamme niin sipokauppias postaa 3 minuutin välein puolustellessaan onnetonta tuotettaan.

Älkää menkö tähän jujuun. Ikivelka, kauheat lämmityskulut ja halkeileva talo.

Nosturin vuokra oli onteloita nostettaessa 80 euroa tunti...riitti onneksi kaksi tuntia sitä sambaa.

olé olé kirjoitti:

Kuten tästäkin viestiketjusta huomaamme niin sipokauppias postaa 3 minuutin välein puolustellessaan onnetonta tuotettaan.

Älkää menkö tähän jujuun. Ikivelka, kauheat lämmityskulut ja halkeileva talo.

Nosturin vuokra oli onteloita nostettaessa 80 euroa tunti...riitti onneksi kaksi tuntia sitä sambaa.

Lue lisää

Näin ne näkevät jotkut suuria salaliittoja joka paikassa. Itse olin yksi näistä vastanneista, mutta taisipa heitä olla ainakin pari lisää.

Velkaahan saa jokainen ottaa niin paljon kuin huvitaa, tai olla ottamatta.

Lämmityskulut meikäläisellä tältä lämmityskaudelta tähän mennessä 360€. No onhan nuo kauheat, jos 80€ rakentaessa on sinulle paljon.

Halkemia ei ole vielä esiintynyt.

Nosturin vuokra 80€/h maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tavallisen tanelin tunnin palkka. Voit sitten aprikoida nostaako nosturilla tuonne kolmanteen kerrokseen tunnissa enemmän harkkoja kuin mitä pari jamppaa kipittää koko päivän aikana ja kumpi tuli halvemmaksi. Pätee aivan kaikille harkoille.

Jos talosi kustannukset olivat kaatua kahteennosturituntiin, niin ei oikein huvittaisi tutustua tarkemmin loppuun talostasi. Ikävä kyllä tällaisia halvalla kasaan, teen paremmin kuin kukaan muu kyhäelmiä Suomessa tuotetaan ikävän paljon ja nämä sitten pilaavat kunnolla tehtyjen talojen maineen.

Mikäköhän sinunkin motivaatiosi tähänkin tarinaan taas oli. Levität valheita jostain syystä. Takan lienee katkeruus jotain kohtaa. Ehkäpä pitäisi katsoa peiliin?

olé olé kirjoitti:

Kuten tästäkin viestiketjusta huomaamme niin sipokauppias postaa 3 minuutin välein puolustellessaan onnetonta tuotettaan.

Älkää menkö tähän jujuun. Ikivelka, kauheat lämmityskulut ja halkeileva talo.

Nosturin vuokra oli onteloita nostettaessa 80 euroa tunti...riitti onneksi kaksi tuntia sitä sambaa.

Lue lisää

eroaa siporex-talon ontelolaattojen tai sipopalkkien nostelemisesta? Siporexilta saa nostokelkan lainaksi, joten palkkien liikuttelu on todella yksinkertaista.

Valuharkkotalossa valujen halkeamat ja rotankolot jäävät sinne harkon päälliskuonan alle piiloon eikä niitä voi edes korjata. Ainakaan vielä en ole nähnyt montaa valujen saumaa, johon ei tulisi hiushalkeamaa. Se on kokonaan eri asia, onko tällä halkeilulla mitään käytännön merkitystä.

Jos käytit nosturia vain kerran, arvaan, että välipohjaan ja että yläpohja tuli kevytrakenteisena. Kerro vielä, kuinka sujui yläpohjan rakenteiden liittäminen tiiviisti seinärakenteisiin ja montako työpäivää vei vesikaton, yläpohjan eristeiden, teippien, muovien ja tilpehöörien asentelut sekä sisäkaton saattaminen asumiskuntoon ja kattotuolit ilman nosturia?
Häviää kovalle yläpohjalle mennen tullen ja joka vuosi vielä taloa käytettäessä.

Minä ainakaan en myy yhtään harkoa kenellekään, mutta itse rakentaneena ensikertalaisena raksaajana tiedän, että siporex on varma ja luotettava tapa edetä. Kokemusta on kertynyt sekä papuharkoista että siposta.

Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:

salaliitto! kirjoitti:

Näin ne näkevät jotkut suuria salaliittoja joka paikassa. Itse olin yksi näistä vastanneista, mutta taisipa heitä olla ainakin pari lisää.

Velkaahan saa jokainen ottaa niin paljon kuin huvitaa, tai olla ottamatta.

Lämmityskulut meikäläisellä tältä lämmityskaudelta tähän mennessä 360€. No onhan nuo kauheat, jos 80€ rakentaessa on sinulle paljon.

Halkemia ei ole vielä esiintynyt.

Nosturin vuokra 80€/h maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tavallisen tanelin tunnin palkka. Voit sitten aprikoida nostaako nosturilla tuonne kolmanteen kerrokseen tunnissa enemmän harkkoja kuin mitä pari jamppaa kipittää koko päivän aikana ja kumpi tuli halvemmaksi. Pätee aivan kaikille harkoille.

Jos talosi kustannukset olivat kaatua kahteennosturituntiin, niin ei oikein huvittaisi tutustua tarkemmin loppuun talostasi. Ikävä kyllä tällaisia halvalla kasaan, teen paremmin kuin kukaan muu kyhäelmiä Suomessa tuotetaan ikävän paljon ja nämä sitten pilaavat kunnolla tehtyjen talojen maineen.

Mikäköhän sinunkin motivaatiosi tähänkin tarinaan taas oli. Levität valheita jostain syystä. Takan lienee katkeruus jotain kohtaa. Ehkäpä pitäisi katsoa peiliin?

Lue lisää

"Nosturin vuokra 80€/h maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tavallisen tanelin tunnin palkka. Voit sitten aprikoida nostaako nosturilla tuonne kolmanteen kerrokseen tunnissa enemmän harkkoja kuin mitä pari jamppaa kipittää koko päivän aikana ja kumpi tuli halvemmaksi."

Meillä ei Lammi maanpaineseinän tekemiseen tarvittu yhtään nosturia...onko teillä kolme kerrosta korkea maanpaineseinä?

hahahha kirjoitti:

"Nosturin vuokra 80€/h maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tavallisen tanelin tunnin palkka. Voit sitten aprikoida nostaako nosturilla tuonne kolmanteen kerrokseen tunnissa enemmän harkkoja kuin mitä pari jamppaa kipittää koko päivän aikana ja kumpi tuli halvemmaksi."

Meillä ei Lammi maanpaineseinän tekemiseen tarvittu yhtään nosturia...onko teillä kolme kerrosta korkea maanpaineseinä?

Lue lisää

lammin väliin lapiolla vai peräti pumppuautolla ilmaiseksi. Eikä kuiljetus tai aine maksanut mitään.

Kummallakin tapaa tehden saa varmaan talon aikaan. Miksi toista moittimaan, kun et tiedä siitä mitään.

nosturikustannus kirjoitti:

eroaa siporex-talon ontelolaattojen tai sipopalkkien nostelemisesta? Siporexilta saa nostokelkan lainaksi, joten palkkien liikuttelu on todella yksinkertaista.

Valuharkkotalossa valujen halkeamat ja rotankolot jäävät sinne harkon päälliskuonan alle piiloon eikä niitä voi edes korjata. Ainakaan vielä en ole nähnyt montaa valujen saumaa, johon ei tulisi hiushalkeamaa. Se on kokonaan eri asia, onko tällä halkeilulla mitään käytännön merkitystä.

Jos käytit nosturia vain kerran, arvaan, että välipohjaan ja että yläpohja tuli kevytrakenteisena. Kerro vielä, kuinka sujui yläpohjan rakenteiden liittäminen tiiviisti seinärakenteisiin ja montako työpäivää vei vesikaton, yläpohjan eristeiden, teippien, muovien ja tilpehöörien asentelut sekä sisäkaton saattaminen asumiskuntoon ja kattotuolit ilman nosturia?
Häviää kovalle yläpohjalle mennen tullen ja joka vuosi vielä taloa käytettäessä.

Minä ainakaan en myy yhtään harkoa kenellekään, mutta itse rakentaneena ensikertalaisena raksaajana tiedän, että siporex on varma ja luotettava tapa edetä. Kokemusta on kertynyt sekä papuharkoista että siposta.

Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:

Lue lisää

"eroaa siporex-talon ontelolaattojen tai sipopalkkien nostelemisesta?"

2 tuntia on eri asia kuin viikkokausien samba?

"Valuharkkotalossa valujen halkeamat ja rotankolot jäävät sinne harkon päälliskuonan alle piiloon eikä niitä voi edes korjata."

Päälliskuona? Mitä se on? Mitkä rotankolot? Ei valubetonilla mitään rotankoloja jää, sitä varten kolot vibrataan (Vibran vuokra maksoi koko alakertaan 2x15 euroa)


"Ainakaan vielä en ole nähnyt montaa valujen saumaa, johon ei tulisi hiushalkeamaa. Se on kokonaan eri asia, onko tällä halkeilulla mitään käytännön merkitystä.
"

Siis että valuharkkojen saumoihin tulisi jotain halkeamia? Todennäköisesti et ole nähnyt yhtään saumaa, saatikka halkeamia.


"Jos käytit nosturia vain kerran, arvaan, että välipohjaan ja että yläpohja tuli kevytrakenteisena."

Ontelolaatat välipohjassa, eli väärin meni

"Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:"

12,76kWh / m3 , sisälämpö 22-23.

Ainiin tuossa on vielä lämmin vesi mukana, eli pelkkään lämmitykseen 9,97 kWh / m3.

Paljonko siinä sipotalossa menee? Pistänet varmaan myös paikkakunnan esiin, täällä se on noin 30km Oulusta etelään. Puita on poltettu 5-10 sylyllistä makkaraa paistettaessa.

Odotan innolla mitkä lukemat lyöt pöytään, tämä talo kun ei ole mikään matalaenergiaratkaisu.

hahahha kirjoitti:

"Nosturin vuokra 80€/h maksaa kaksi kertaa enemmän kuin tavallisen tanelin tunnin palkka. Voit sitten aprikoida nostaako nosturilla tuonne kolmanteen kerrokseen tunnissa enemmän harkkoja kuin mitä pari jamppaa kipittää koko päivän aikana ja kumpi tuli halvemmaksi."

Meillä ei Lammi maanpaineseinän tekemiseen tarvittu yhtään nosturia...onko teillä kolme kerrosta korkea maanpaineseinä?

Lue lisää

Mitäköhän oikein höriset?

Ei meillä ole kolme kerrosta korkeat maanpaineseinät, mutta talo itsessään on. Jos tekisin talon uudestaan käyttäisin todennäköisesti suurharkkoja. Tuota katselin yhdellä työmaalla ja oli todella nopeata. Tämä vinkiksi ketjun aloittajalle.

Alkaa tässä tuntua, että kaivoit varmaan montunkin taloa varten lapiolla. Ei maksnut mitään ja ALVitkin säästyi.

Toisaalta ehkäpä haluat kirjoituksillasi vain provosoida tuottaaksesi mielihyvää itsellesi. Onko ikäsi alle 20v?

kisaa siis? kirjoitti:

"eroaa siporex-talon ontelolaattojen tai sipopalkkien nostelemisesta?"

2 tuntia on eri asia kuin viikkokausien samba?

"Valuharkkotalossa valujen halkeamat ja rotankolot jäävät sinne harkon päälliskuonan alle piiloon eikä niitä voi edes korjata."

Päälliskuona? Mitä se on? Mitkä rotankolot? Ei valubetonilla mitään rotankoloja jää, sitä varten kolot vibrataan (Vibran vuokra maksoi koko alakertaan 2x15 euroa)


"Ainakaan vielä en ole nähnyt montaa valujen saumaa, johon ei tulisi hiushalkeamaa. Se on kokonaan eri asia, onko tällä halkeilulla mitään käytännön merkitystä.
"

Siis että valuharkkojen saumoihin tulisi jotain halkeamia? Todennäköisesti et ole nähnyt yhtään saumaa, saatikka halkeamia.


"Jos käytit nosturia vain kerran, arvaan, että välipohjaan ja että yläpohja tuli kevytrakenteisena."

Ontelolaatat välipohjassa, eli väärin meni

"Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:"

12,76kWh / m3 , sisälämpö 22-23.

Ainiin tuossa on vielä lämmin vesi mukana, eli pelkkään lämmitykseen 9,97 kWh / m3.

Paljonko siinä sipotalossa menee? Pistänet varmaan myös paikkakunnan esiin, täällä se on noin 30km Oulusta etelään. Puita on poltettu 5-10 sylyllistä makkaraa paistettaessa.

Odotan innolla mitkä lukemat lyöt pöytään, tämä talo kun ei ole mikään matalaenergiaratkaisu.

Lue lisää

mikä on watti ja kilowatti. taitavat heittää volttia talossasi tai olet keksinyt taloosi ikiliikkujan lämmittimen.

Arvasinkin, että kevyt yläpohja, ja puhut muutenkin muunneltua totuutta.

erotat, kirjoitti:

mikä on watti ja kilowatti. taitavat heittää volttia talossasi tai olet keksinyt taloosi ikiliikkujan lämmittimen.

Arvasinkin, että kevyt yläpohja, ja puhut muutenkin muunneltua totuutta.

Lue lisää

Eipäs muuteta puheenaihetta. Kyllä yläpohja on "kevyt". Laitappa nyt ihan reilusti omat lukemasi esille asuinpaikkakuntineen.

Odotan innolla kuinka "ylivoimaisia" lukuja raskas yläpohja oikein tuottaa. Kulutukseni on mitattu kilowatilleen ja kuutiot on MITATTU sisätilavuus, eikä mikään rakennuspiirustusten kokonaistilavuus.

Laitappa nyt sitten ihan reilusti omat lukemasi esille kun kerran niin kovasti meuhkasit. Et kai ala kyyristelemään?

ja kWh viivalle kirjoitti:

Eipäs muuteta puheenaihetta. Kyllä yläpohja on "kevyt". Laitappa nyt ihan reilusti omat lukemasi esille asuinpaikkakuntineen.

Odotan innolla kuinka "ylivoimaisia" lukuja raskas yläpohja oikein tuottaa. Kulutukseni on mitattu kilowatilleen ja kuutiot on MITATTU sisätilavuus, eikä mikään rakennuspiirustusten kokonaistilavuus.

Laitappa nyt sitten ihan reilusti omat lukemasi esille kun kerran niin kovasti meuhkasit. Et kai ala kyyristelemään?

Lue lisää

joutopuhe ja mene pilkkomaan kilonwatteja.

Täällä etelämpänä lämmitystä ei tarvitse pitää ollenkaan päällä ja aurinko lämmittää käyttövedet.

lopeta kirjoitti:

joutopuhe ja mene pilkkomaan kilonwatteja.

Täällä etelämpänä lämmitystä ei tarvitse pitää ollenkaan päällä ja aurinko lämmittää käyttövedet.

Tyypillistä kyyristelyä...pistä vaan ne kWh-lukemasi esille kun niin polleena uhosit.

Olisiko aika ottaa sinunkin vastuu kirjoitteluistasi?

Jos lukemani tuntuvat pieneltä, niin syynä on lämmitysjärjestelmänä oleva maalämpö.

kyyristelyä... kirjoitti:

Tyypillistä kyyristelyä...pistä vaan ne kWh-lukemasi esille kun niin polleena uhosit.

Olisiko aika ottaa sinunkin vastuu kirjoitteluistasi?

Jos lukemani tuntuvat pieneltä, niin syynä on lämmitysjärjestelmänä oleva maalämpö.

Lue lisää

sinä et.

Tässä yhden sipotalon kW- arvot.

Talo täällä syvässä etelässä. 1.9.2007 jälkeen mennyt tähän päivään saakka 12,5kW/m3. Fortum mittaa ja laskutta tämän, joten aivan todistettava asia. Kokonaislasku 380€ tältä ajalta. Jos seiniin menee 20% ja U arvojen suhde seinissä 0,28 vs 0,19, niin siposeinät ovat valskanneet 380€ x 0,2 x (0.28- 0,19)/ 0,28 = 24€. Toisaalta yläpohja on tiiviimpi ja paremmin eristetty kuin normitalo, niin kokonaisuudessa puhutaan joistakin euroista puoleen, tai toiseen.

Jos vingut 80€ perään, niin varmaan näiden muutaman euronkin. Oletko kenties ajatellut, että jollekkin tällä mitättömällä rahamäärällä (puoleen, tai toiseen) ei ole mitään merkitystä. Heille paljon tärkeämpi asia on saada hyvä talo.

Mutta lopeta jo. Olet jo todistanut avarakatseisuutesi.

PS. Näin vinkkinä voisin antaa, että tee seuraavalla kerralla sipotalo. Ei tarvitse noin paljon kadehtia toisia ja todistella toisten talojen huonoutta.

haluat? kirjoitti:

Mitäköhän oikein höriset?

Ei meillä ole kolme kerrosta korkeat maanpaineseinät, mutta talo itsessään on. Jos tekisin talon uudestaan käyttäisin todennäköisesti suurharkkoja. Tuota katselin yhdellä työmaalla ja oli todella nopeata. Tämä vinkiksi ketjun aloittajalle.

Alkaa tässä tuntua, että kaivoit varmaan montunkin taloa varten lapiolla. Ei maksnut mitään ja ALVitkin säästyi.

Toisaalta ehkäpä haluat kirjoituksillasi vain provosoida tuottaaksesi mielihyvää itsellesi. Onko ikäsi alle 20v?

Lue lisää

"Ei meillä ole kolme kerrosta korkeat maanpaineseinät, mutta talo itsessään on."

Postailet viestiketjuun, jonka aihe on maanpaineseinä. Siksi on outoa horinasi 3 kerroksesta, yläpohjasta yms.

elikkäs kirjoitti:

"Mikä se on sipomyyjälle taas niin *itun vaikeeta?
Lammi: sama eristeharkko koko alakerrassa patolevy "

tartuntaraudat anturasta vaakaraudat pystyraudat pummpuauto valuja varten



"Sipo: elementti, primeri, bitumi, patolevy, styroksi"

Miksi tähän ei riitä patolevy jos Lammiin riittää? Oletuksena, että sama rakennuspaikkka.



"Tilataanko tähän vielä nosturi lisäksi?"

Ja tilataanko sitten pumppuauto edelleen Lammiin?



"Mitään näppylöitä ei tullut, mutta täytyy olla älyllisesti vajavainen jos luulee tekevänsä jotenkin kustannustehokkaasti maanpaineseinää siporexista."

Ai, ei näppylöitä?! No, entäs herneitä palkoineen sitten...



"Rakentaisit joskus jotain niin itsekkin tietäisit.

Ei penniäkään kiinni, mistä kukin rakentaa."

Vai pennejä... niitä taidat vielä pyöritellä.

Lue lisää

Sen verran voisin tähän osallistua että kerron mielipiteeni myös...keskustelun taso kun ei ainakaan alemmaksi voi mennä ; )


Jos kellarissa on esim. märkätiloja (kuten usein on) niin Lammin (kuten myös muitten styrox/uretaani-eristeharkkojen) rakenne on helposti vedeneriste-betoni-styrox (=muovieriste)-betoni-bitumi jne...eli pahimmillaan rakenteessa on kolme kerrosta jotka eivät läpäise vesihöyryä. Siellä vähän joka välissä on mukava kosteuden muhia...

Sama kosteustekninen ongelma näissä kyseisissä "kivitaloissa" toki on maanpäällisissäkin kerroksissa mutta siellä sentään muovia on vain yksi kerros...tosin niin paksu kerros että sitä on jopa enemmän kuin kiveä.

Sen puoleen tuo yksiaineinen siporex-elementti tuntuu aika hyvältä ratkaisulta kellariin.

Homeeton kirjoitti:

Sen verran voisin tähän osallistua että kerron mielipiteeni myös...keskustelun taso kun ei ainakaan alemmaksi voi mennä ; )


Jos kellarissa on esim. märkätiloja (kuten usein on) niin Lammin (kuten myös muitten styrox/uretaani-eristeharkkojen) rakenne on helposti vedeneriste-betoni-styrox (=muovieriste)-betoni-bitumi jne...eli pahimmillaan rakenteessa on kolme kerrosta jotka eivät läpäise vesihöyryä. Siellä vähän joka välissä on mukava kosteuden muhia...

Sama kosteustekninen ongelma näissä kyseisissä "kivitaloissa" toki on maanpäällisissäkin kerroksissa mutta siellä sentään muovia on vain yksi kerros...tosin niin paksu kerros että sitä on jopa enemmän kuin kiveä.

Sen puoleen tuo yksiaineinen siporex-elementti tuntuu aika hyvältä ratkaisulta kellariin.

Lue lisää

seinä on piilossa muovien keskellä, sisäpuolella vesieristeet ja samoin ulkopuolella jos laitetaan pikilitkut ja bitumit vettä vastaan. Kuten vaikeissa olosuhteissa pitää tehdä.

lopettaa, kirjoitti:

sinä et.

Tässä yhden sipotalon kW- arvot.

Talo täällä syvässä etelässä. 1.9.2007 jälkeen mennyt tähän päivään saakka 12,5kW/m3. Fortum mittaa ja laskutta tämän, joten aivan todistettava asia. Kokonaislasku 380€ tältä ajalta. Jos seiniin menee 20% ja U arvojen suhde seinissä 0,28 vs 0,19, niin siposeinät ovat valskanneet 380€ x 0,2 x (0.28- 0,19)/ 0,28 = 24€. Toisaalta yläpohja on tiiviimpi ja paremmin eristetty kuin normitalo, niin kokonaisuudessa puhutaan joistakin euroista puoleen, tai toiseen.

Jos vingut 80€ perään, niin varmaan näiden muutaman euronkin. Oletko kenties ajatellut, että jollekkin tällä mitättömällä rahamäärällä (puoleen, tai toiseen) ei ole mitään merkitystä. Heille paljon tärkeämpi asia on saada hyvä talo.

Mutta lopeta jo. Olet jo todistanut avarakatseisuutesi.

PS. Näin vinkkinä voisin antaa, että tee seuraavalla kerralla sipotalo. Ei tarvitse noin paljon kadehtia toisia ja todistella toisten talojen huonoutta.

Lue lisää

Eikös tässä pitänyt vertailla v.2007 kulutuksia? Kiinnostaa tietää myös mikä on sipo-talon lämmitysjärjestelmä? Entäs maalämppötalon käyttösähkön määrä?

Jokke

sisään, kysymys kirjoitti:

Eikös tässä pitänyt vertailla v.2007 kulutuksia? Kiinnostaa tietää myös mikä on sipo-talon lämmitysjärjestelmä? Entäs maalämppötalon käyttösähkön määrä?

Jokke

kuuluu kaikki energiankulutus talossa johtui se ns. lämmittämisestä tai lämpimän veden tuottamisesta tai tv:n katselusta, pullan paistamisesta, valaistuksesta, viilentämisestä tms. Ei niitä voi erottaa toisistaan.
Toki mittarin voi panna vain johonkin hanikkaan ja jättää muut pois laskuista, kun eivät muka ole 'lämmittämistä'.

Aika hupi-ukko Oulusta väittää pärjäävänsä perheineen muutamalla vatilla vuodessa. Kantsis ruveta myymään keksintöjään ja niin kai hän tekeekin.

lämpötalouteen kirjoitti:

kuuluu kaikki energiankulutus talossa johtui se ns. lämmittämisestä tai lämpimän veden tuottamisesta tai tv:n katselusta, pullan paistamisesta, valaistuksesta, viilentämisestä tms. Ei niitä voi erottaa toisistaan.
Toki mittarin voi panna vain johonkin hanikkaan ja jättää muut pois laskuista, kun eivät muka ole 'lämmittämistä'.

Aika hupi-ukko Oulusta väittää pärjäävänsä perheineen muutamalla vatilla vuodessa. Kantsis ruveta myymään keksintöjään ja niin kai hän tekeekin.

Lue lisää

Mitäs ihmeellistä noissa kulutuslukemissa on? Lukemat on otettu maalämpöpumpusta, jolloin siihen sisältyy lämmitys käyttöveden lämmitys.

Muuta sähköä menee 6360kWh (ns. käyttösähkö), siitä osa lämmittää kämppää, osa taas ei (2 x auton lämppärit, ulkovalot, viilennys jne.)

Missähän viipyy sipomiehen vastaavat lukemat...yleensä näissä keskusteluissa käy niin kun faktat loppuu niin käännetään jutustelu ihan muihin asioihin. Tämä on tietysti ihan normaalia käytöstä ihmiselle, jota on ensin kusetettu rakennusmateriaalin yhteydessä ja toistamiseen lämmitysjärjestelmän valinnan yhteydessä.

Hupi-ukko

oulusta... kirjoitti:

Mitäs ihmeellistä noissa kulutuslukemissa on? Lukemat on otettu maalämpöpumpusta, jolloin siihen sisältyy lämmitys käyttöveden lämmitys.

Muuta sähköä menee 6360kWh (ns. käyttösähkö), siitä osa lämmittää kämppää, osa taas ei (2 x auton lämppärit, ulkovalot, viilennys jne.)

Missähän viipyy sipomiehen vastaavat lukemat...yleensä näissä keskusteluissa käy niin kun faktat loppuu niin käännetään jutustelu ihan muihin asioihin. Tämä on tietysti ihan normaalia käytöstä ihmiselle, jota on ensin kusetettu rakennusmateriaalin yhteydessä ja toistamiseen lämmitysjärjestelmän valinnan yhteydessä.

Hupi-ukko

Lue lisää

kaukolämpöä siporex-talossa vuodessa, sisältäen 660m3 lämmintä tilaa, jossa alakerrassa on 22m3 uima-allas.

Altaan takia tai oikeammin muksujen takia altaan ja lattian lämmöt ovat kesälläkin päällä, mutta
silloin kaukolämmön hinta on ½ talvitariffista.

Tuo 20 megaa vuosikulutuksena maksaa noin tonnin, joten talviajan kulutusta en ole erikseen edes yrittänyt laskeskella.

oulusta... kirjoitti:

Mitäs ihmeellistä noissa kulutuslukemissa on? Lukemat on otettu maalämpöpumpusta, jolloin siihen sisältyy lämmitys käyttöveden lämmitys.

Muuta sähköä menee 6360kWh (ns. käyttösähkö), siitä osa lämmittää kämppää, osa taas ei (2 x auton lämppärit, ulkovalot, viilennys jne.)

Missähän viipyy sipomiehen vastaavat lukemat...yleensä näissä keskusteluissa käy niin kun faktat loppuu niin käännetään jutustelu ihan muihin asioihin. Tämä on tietysti ihan normaalia käytöstä ihmiselle, jota on ensin kusetettu rakennusmateriaalin yhteydessä ja toistamiseen lämmitysjärjestelmän valinnan yhteydessä.

Hupi-ukko

Lue lisää

menit sitten ottamaan maalämmön....?

sisään, kysymys kirjoitti:

Eikös tässä pitänyt vertailla v.2007 kulutuksia? Kiinnostaa tietää myös mikä on sipo-talon lämmitysjärjestelmä? Entäs maalämppötalon käyttösähkön määrä?

Jokke

pidemmältä ajalta, koska tuolloin vasta on muutettu sisään.

Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja lattialämmitys.

Jos talvet tulevat olemaan edes lähellä nykyisiä, niin taitaa kaikki muut paitsi sähkölämmitys olla aika lööperiä. Perusmaksuineen käyttökustannukset ovat suunnilleen samoja nykyhinnoilla ja sitä ennen kalliit investoinnit.

Jääpä nähtäväksi millainen on seuraava talvi.

Homeeton kirjoitti:

Sen verran voisin tähän osallistua että kerron mielipiteeni myös...keskustelun taso kun ei ainakaan alemmaksi voi mennä ; )


Jos kellarissa on esim. märkätiloja (kuten usein on) niin Lammin (kuten myös muitten styrox/uretaani-eristeharkkojen) rakenne on helposti vedeneriste-betoni-styrox (=muovieriste)-betoni-bitumi jne...eli pahimmillaan rakenteessa on kolme kerrosta jotka eivät läpäise vesihöyryä. Siellä vähän joka välissä on mukava kosteuden muhia...

Sama kosteustekninen ongelma näissä kyseisissä "kivitaloissa" toki on maanpäällisissäkin kerroksissa mutta siellä sentään muovia on vain yksi kerros...tosin niin paksu kerros että sitä on jopa enemmän kuin kiveä.

Sen puoleen tuo yksiaineinen siporex-elementti tuntuu aika hyvältä ratkaisulta kellariin.

Lue lisää

Solupolystyreeni läpäisee vesihöyryä, suunnilleen yhtä hyvin kuin betonikin ja paremmin kuin puu.
Kiviharkkotalojen valutiloja on kosteusmitattu melko runsaasti ja kuivuvat n. 5 % vauhdilla ulospäin, eikä käytännössä oikein rakennettuna ole voitu todistaa minkäänlaisia ongelmia kosteuden kanssa maan yläpuolisilla osilla.
Bitumieristetyillä kellareilla on ongelmia ollut, mutta ihan sama on Siporex maanpaine-elementeilläkin.
Höyrynsulun paikka ei missään rakenteessa ole kylmällä puolella.

oulusta... kirjoitti:

Mitäs ihmeellistä noissa kulutuslukemissa on? Lukemat on otettu maalämpöpumpusta, jolloin siihen sisältyy lämmitys käyttöveden lämmitys.

Muuta sähköä menee 6360kWh (ns. käyttösähkö), siitä osa lämmittää kämppää, osa taas ei (2 x auton lämppärit, ulkovalot, viilennys jne.)

Missähän viipyy sipomiehen vastaavat lukemat...yleensä näissä keskusteluissa käy niin kun faktat loppuu niin käännetään jutustelu ihan muihin asioihin. Tämä on tietysti ihan normaalia käytöstä ihmiselle, jota on ensin kusetettu rakennusmateriaalin yhteydessä ja toistamiseen lämmitysjärjestelmän valinnan yhteydessä.

Hupi-ukko

Lue lisää

Sotket pahasti eri asioita nyt keskenään. On kaksi eri asiaa, mikä on talon viemä lämmitysenergia ja mikä on lämmityksen viemä sähkö.

Nyt kerrot sähkönkulutusta pumpusta. Maalämmön hyötysuhde on muistaakseni 1:2,6 vaakatason putkituksella ja pystykaivoilla 1:2,7. Saa oikaista, jos olen väärässä. Ehkä näin leudoilla ilmoilla oikea luku voisi olla kolmen hujakoilla.

Talosi lämmitysenergiatarve olisi tällöin 12,76 * 2,7, eli 34kWh kuutiolle.

Toinen asia missä nyt sekoilet pahasti on talon ja seinien viemä energia. Seinät ovat vain osa lämmitystä, yleensä n. 20%.

Kolmas asia on matala/passiivitalon lämmitysmuoto. Kaukolämmön, tai maalämpöpumppujen yhdistäminen passiivitaloihin on aika perusteetonta ja taloudellisesti ajatellen todella huono yhtälö.

Neljäs asia on se, että jos passiivitaloa haluaa rakentaa, niin harkoista sitä ei kannata tehdä, ei ainakaan ilman harkon ulkopuolista eristystä.

hieman tietoa kirjoitti:

Sotket pahasti eri asioita nyt keskenään. On kaksi eri asiaa, mikä on talon viemä lämmitysenergia ja mikä on lämmityksen viemä sähkö.

Nyt kerrot sähkönkulutusta pumpusta. Maalämmön hyötysuhde on muistaakseni 1:2,6 vaakatason putkituksella ja pystykaivoilla 1:2,7. Saa oikaista, jos olen väärässä. Ehkä näin leudoilla ilmoilla oikea luku voisi olla kolmen hujakoilla.

Talosi lämmitysenergiatarve olisi tällöin 12,76 * 2,7, eli 34kWh kuutiolle.

Toinen asia missä nyt sekoilet pahasti on talon ja seinien viemä energia. Seinät ovat vain osa lämmitystä, yleensä n. 20%.

Kolmas asia on matala/passiivitalon lämmitysmuoto. Kaukolämmön, tai maalämpöpumppujen yhdistäminen passiivitaloihin on aika perusteetonta ja taloudellisesti ajatellen todella huono yhtälö.

Neljäs asia on se, että jos passiivitaloa haluaa rakentaa, niin harkoista sitä ei kannata tehdä, ei ainakaan ilman harkon ulkopuolista eristystä.

Lue lisää

Eläpäs sekoile, ilmoitin tähän kysymykseen vastauksen: "Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:"

"Toinen asia missä nyt sekoilet pahasti on talon ja seinien viemä energia. Seinät ovat vain osa lämmitystä, yleensä n. 20%."

Mitä sää horiset? En ole puhunut yhtään mistään seinästä tai prosenteista yhtään mitään. Sipomies puhuu jostain ylivoimaisesta kovasta yläpohjasta.


"Kolmas asia on matala/passiivitalon lämmitysmuoto. Kaukolämmön, tai maalämpöpumppujen yhdistäminen passiivitaloihin on aika perusteetonta ja taloudellisesti ajatellen todella huono yhtälö."

Mikä kolmas asia? En ole kirjoittanut passiivitalojen lämmitysmuodoista yhtään mitään?

"Neljäs asia on se, että jos passiivitaloa haluaa rakentaa, niin harkoista sitä ei kannata tehdä, ei ainakaan ilman harkon ulkopuolista eristystä."

Varmaan näin, mutta mahdoitko lukea edes tämän viestiketjun viestejä...puhut ihan ihme asioista (osaksi)

H-U

P.S Epäilen että lämpökerroin on kovempi kuin 2,7...siksi huonosti talo on rakennettu, puhallusvillaakin lienee välipohjassa noin 30cm.

vastaa kirjoitti:

Eläpäs sekoile, ilmoitin tähän kysymykseen vastauksen: "Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:"

"Toinen asia missä nyt sekoilet pahasti on talon ja seinien viemä energia. Seinät ovat vain osa lämmitystä, yleensä n. 20%."

Mitä sää horiset? En ole puhunut yhtään mistään seinästä tai prosenteista yhtään mitään. Sipomies puhuu jostain ylivoimaisesta kovasta yläpohjasta.


"Kolmas asia on matala/passiivitalon lämmitysmuoto. Kaukolämmön, tai maalämpöpumppujen yhdistäminen passiivitaloihin on aika perusteetonta ja taloudellisesti ajatellen todella huono yhtälö."

Mikä kolmas asia? En ole kirjoittanut passiivitalojen lämmitysmuodoista yhtään mitään?

"Neljäs asia on se, että jos passiivitaloa haluaa rakentaa, niin harkoista sitä ei kannata tehdä, ei ainakaan ilman harkon ulkopuolista eristystä."

Varmaan näin, mutta mahdoitko lukea edes tämän viestiketjun viestejä...puhut ihan ihme asioista (osaksi)

H-U

P.S Epäilen että lämpökerroin on kovempi kuin 2,7...siksi huonosti talo on rakennettu, puhallusvillaakin lienee välipohjassa noin 30cm.

Lue lisää

se vie villaa 30 senttiä.

15 sentin ontelolaatta olisi riittänyt tai liittolaatalla jopa hoikempana. Eihän se välipohja niitä lämpöjä mihinkään hukkaa.

Mutta hyvä, että olet omaasi tyytyväinen.
Sille ostajan löytäminen voikin olla työlästä.

lopettaa, kirjoitti:

pidemmältä ajalta, koska tuolloin vasta on muutettu sisään.

Lämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö ja lattialämmitys.

Jos talvet tulevat olemaan edes lähellä nykyisiä, niin taitaa kaikki muut paitsi sähkölämmitys olla aika lööperiä. Perusmaksuineen käyttökustannukset ovat suunnilleen samoja nykyhinnoilla ja sitä ennen kalliit investoinnit.

Jääpä nähtäväksi millainen on seuraava talvi.

Lue lisää

saneeraamaan Tukholman kaasuverkoston, joten sähkön hinta täällä Suomessa kyllä nousee geometrisessa sarjassa. Meitä on helpompi lypsää kuin naapuria.

joutuu kirjoitti:

saneeraamaan Tukholman kaasuverkoston, joten sähkön hinta täällä Suomessa kyllä nousee geometrisessa sarjassa. Meitä on helpompi lypsää kuin naapuria.

sähkön hinta aivan varmasti. Tupla hinta voi olla tulevaisuutta aika nopeastikkin.

Mutta silti jos vertaan omia investointikustannuksia lämmitysjärjestelmän osalta ja säästöjä, niin metsään meni, siis itselläni.

Vaikka sähkön hinta olisi tupla, niin nykyisellä lämmitysenergiantarpeella en rahoja saa takaisin. (Oletuksena, että talvet olisivat tällaisia.)

Tähän kun laskee paremmin eristetyt ikkunat (olisiko U ollut 0,8?) ja pyöriväkennoisen LTO:n, niin aivan yhtä joutavia nuokin, mutta piti päästä hifistelemään aikoinaan.

lopettaa, kirjoitti:

sähkön hinta aivan varmasti. Tupla hinta voi olla tulevaisuutta aika nopeastikkin.

Mutta silti jos vertaan omia investointikustannuksia lämmitysjärjestelmän osalta ja säästöjä, niin metsään meni, siis itselläni.

Vaikka sähkön hinta olisi tupla, niin nykyisellä lämmitysenergiantarpeella en rahoja saa takaisin. (Oletuksena, että talvet olisivat tällaisia.)

Tähän kun laskee paremmin eristetyt ikkunat (olisiko U ollut 0,8?) ja pyöriväkennoisen LTO:n, niin aivan yhtä joutavia nuokin, mutta piti päästä hifistelemään aikoinaan.

Lue lisää

Säästät kumminkin luontoa, kun kulutat vähemmän energiaa.

Lisäksi investointi voi tuntua jälleenmyyntiarvossa, tai jopa siinä että yleensä saat kaupaksi, jos energian hinta kovin paljon kasvaa. Tai sitten ei, sen näkee sitten kun myynti on ehkä joskus ajankohtaista...

Sanoisin kuitenkin, että miltei kaikki rahankäyttö on turhempaa, kuin oman talon energiatalouteen panostaminen... Esim. auton hinnassa kaikki mikä menee yli kymppitonnin tjsp on pelkkää turhamaisuutta... ;-)

vastaa kirjoitti:

Eläpäs sekoile, ilmoitin tähän kysymykseen vastauksen: "Ja jos lämmityskuluista haluat kisailla, aseta lukemasi lämmitettävää kuutiota kohti näkyviin vuodelta 2007:"

"Toinen asia missä nyt sekoilet pahasti on talon ja seinien viemä energia. Seinät ovat vain osa lämmitystä, yleensä n. 20%."

Mitä sää horiset? En ole puhunut yhtään mistään seinästä tai prosenteista yhtään mitään. Sipomies puhuu jostain ylivoimaisesta kovasta yläpohjasta.


"Kolmas asia on matala/passiivitalon lämmitysmuoto. Kaukolämmön, tai maalämpöpumppujen yhdistäminen passiivitaloihin on aika perusteetonta ja taloudellisesti ajatellen todella huono yhtälö."

Mikä kolmas asia? En ole kirjoittanut passiivitalojen lämmitysmuodoista yhtään mitään?

"Neljäs asia on se, että jos passiivitaloa haluaa rakentaa, niin harkoista sitä ei kannata tehdä, ei ainakaan ilman harkon ulkopuolista eristystä."

Varmaan näin, mutta mahdoitko lukea edes tämän viestiketjun viestejä...puhut ihan ihme asioista (osaksi)

H-U

P.S Epäilen että lämpökerroin on kovempi kuin 2,7...siksi huonosti talo on rakennettu, puhallusvillaakin lienee välipohjassa noin 30cm.

Lue lisää

Viides kohta. Talon lämmöneristyksellä ei ole mitään tekemistä talon lämmityskustanusten kanssa. Jos kerään risuja metsästä ja lämmitän niillä taloni, kustannusten ollessa 0€, ei se tee talostani äärettömän eristävää. Tämän määritelmän mukaan suomessa olisi aika paljon passiivitaloja.

6 kohta. Jos vänkäät Lammi- vs. siposeinistä, niin ainoa missä Lammi eroo eristysten suhteen on tuo seinä. Samoja ovat silloin ikkunat, ovet, alapohja yläpohja, vedenkulutus. Ei tuo seinä niin isoa osaa näyttele, mitä olet käsittänyt. Yläpohjan voi tehdä kivisenä, mutta saman voi tehdä Lammitaloonkin, tai sitten molempiin puiset. Kummalla tahansa vaihtoehdolla ero ei liene iso, ei ainakaan ensimmäisinä vuosina.

7 kohta. Talon rakentamisen huonoudella, tai hyvyydellä, tai villojen määrällä, ei ole mitään tekemistä maalampöpumpun lämpökertoimeen. Luku ilmoittaa sen paljonko energiaa kulutettua energiamäärää kohti saadaan, eli kun pumppu pörrää 1kW edestä, niin lämpöä saadaan 2,7kW. Sinunkin pumppusi toimii tuolla, vaikka se lämmittäisi soputelttaa.

Homeeton kirjoitti:

Sen verran voisin tähän osallistua että kerron mielipiteeni myös...keskustelun taso kun ei ainakaan alemmaksi voi mennä ; )


Jos kellarissa on esim. märkätiloja (kuten usein on) niin Lammin (kuten myös muitten styrox/uretaani-eristeharkkojen) rakenne on helposti vedeneriste-betoni-styrox (=muovieriste)-betoni-bitumi jne...eli pahimmillaan rakenteessa on kolme kerrosta jotka eivät läpäise vesihöyryä. Siellä vähän joka välissä on mukava kosteuden muhia...

Sama kosteustekninen ongelma näissä kyseisissä "kivitaloissa" toki on maanpäällisissäkin kerroksissa mutta siellä sentään muovia on vain yksi kerros...tosin niin paksu kerros että sitä on jopa enemmän kuin kiveä.

Sen puoleen tuo yksiaineinen siporex-elementti tuntuu aika hyvältä ratkaisulta kellariin.

Lue lisää

Varmaan siihen siposeinäänkin vedetään vesieristettä sisäpuolelle ja laamiseinnän ei ainakaan meille vedetty mitään bitumia ulkopuolelle, vaan patolevyä ja soraa/hiekkaa.

Varmaan saadaan ongelmia aikaiseksi jos rakennetaan sipopesusieni seiniä, joissa toisella puolella on vedeneriste ja ulkopuolella bitumieriste. Tällöin väliinpäässyt kosteus jää muhimaan. Juuri siksi maanpaineseinää EI kannata rakentaa siposta. SE IMEE VETTÄ!!! Ei kai tähän nyt tarvita kovin kummoista maalaisjärkeä...vaikka myyjä yrittääkin omaansa myydä.

Kaverin sipo-talossa maanpaineseinä rakennettiin muurattavilla eristeharkoilla...varmaan tulee hyviä liitoksia ja kylmäsiltoja kun kaksi materiaalia sitten yhdistetään.

välipohja on, jos kirjoitti:

se vie villaa 30 senttiä.

15 sentin ontelolaatta olisi riittänyt tai liittolaatalla jopa hoikempana. Eihän se välipohja niitä lämpöjä mihinkään hukkaa.

Mutta hyvä, että olet omaasi tyytyväinen.
Sille ostajan löytäminen voikin olla työlästä.

Lue lisää

Välipohjalla tarkoitin tietty yläpohjaa...takertumisesi tähän osoittaa että faktat loppuvat ja alat kyyristelemään (mikä on tietysti ymmärrettävää)

h-u

välipohja on, jos kirjoitti:

se vie villaa 30 senttiä.

15 sentin ontelolaatta olisi riittänyt tai liittolaatalla jopa hoikempana. Eihän se välipohja niitä lämpöjä mihinkään hukkaa.

Mutta hyvä, että olet omaasi tyytyväinen.
Sille ostajan löytäminen voikin olla työlästä.

Lue lisää

vaan palstalla onn virtuaalisesti esillä jos jonkinlaista haihattelijaa välipohjineen päivineen

hieman tietoa kirjoitti:

Viides kohta. Talon lämmöneristyksellä ei ole mitään tekemistä talon lämmityskustanusten kanssa. Jos kerään risuja metsästä ja lämmitän niillä taloni, kustannusten ollessa 0€, ei se tee talostani äärettömän eristävää. Tämän määritelmän mukaan suomessa olisi aika paljon passiivitaloja.

6 kohta. Jos vänkäät Lammi- vs. siposeinistä, niin ainoa missä Lammi eroo eristysten suhteen on tuo seinä. Samoja ovat silloin ikkunat, ovet, alapohja yläpohja, vedenkulutus. Ei tuo seinä niin isoa osaa näyttele, mitä olet käsittänyt. Yläpohjan voi tehdä kivisenä, mutta saman voi tehdä Lammitaloonkin, tai sitten molempiin puiset. Kummalla tahansa vaihtoehdolla ero ei liene iso, ei ainakaan ensimmäisinä vuosina.

7 kohta. Talon rakentamisen huonoudella, tai hyvyydellä, tai villojen määrällä, ei ole mitään tekemistä maalampöpumpun lämpökertoimeen. Luku ilmoittaa sen paljonko energiaa kulutettua energiamäärää kohti saadaan, eli kun pumppu pörrää 1kW edestä, niin lämpöä saadaan 2,7kW. Sinunkin pumppusi toimii tuolla, vaikka se lämmittäisi soputelttaa.

Lue lisää

"Viides kohta. Talon lämmöneristyksellä ei ole mitään tekemistä talon lämmityskustanusten kanssa.... "

Saivartelua ja kyyristelyä....

"6 kohta. Jos vänkäät Lammi- vs. siposeinistä, niin ainoa missä Lammi eroo eristysten suhteen on tuo seinä. Samoja ovat silloin ikkunat...."

Tässä viestiketjussa on kysymys maanpaineseinän tekemisestä eri materiaaleista...minun lämmityskuluni (sinä keräät risuja?) ovat kaikkien tiedossa.

"7 kohta. Talon rakentamisen huonoudella, tai hyvyydellä, tai villojen määrällä, ei ole mitään tekemistä maalampöpumpun lämpökertoimeen. Luku ilmoittaa sen paljonko energiaa kulutettua energiamäärää kohti saadaan, eli kun pumppu pörrää 1kW edestä, niin lämpöä saadaan 2,7kW. Sinunkin pumppusi toimii tuolla, vaikka se lämmittäisi soputelttaa. "

VÄÄRIN ja oikein, mutta kyyristelet taas ihan turhaan. Koska on tiedossa ettei taloni ole mikään matalaenergiatalo ja tiedossa on maalämpöpumpun kuluttama sähkömäärä (lämmitys käyttöveden lämmitys) niin koska pienehkö kulutus ei ole eristeiden aikaansaamaa tai eteläisen asuinpaikan johdosta pienehkö JÄÄ lopputulokseksi se että lämpökertoimen täytyy olla kovempi kuin 2,7.

(kirjoitin: Epäilen että lämpökerroin on kovempi kuin 2,7...siksi huonosti talo on rakennettu, puhallusvillaakin lienee välipohjassa noin 30cm. )

Välipohja tarkoitti tietysti yläpohjaa.

Kysy vaan lisää jos jäi jotain epäselväksi...

Hupi-ukko

just joo kirjoitti:

Varmaan siihen siposeinäänkin vedetään vesieristettä sisäpuolelle ja laamiseinnän ei ainakaan meille vedetty mitään bitumia ulkopuolelle, vaan patolevyä ja soraa/hiekkaa.

Varmaan saadaan ongelmia aikaiseksi jos rakennetaan sipopesusieni seiniä, joissa toisella puolella on vedeneriste ja ulkopuolella bitumieriste. Tällöin väliinpäässyt kosteus jää muhimaan. Juuri siksi maanpaineseinää EI kannata rakentaa siposta. SE IMEE VETTÄ!!! Ei kai tähän nyt tarvita kovin kummoista maalaisjärkeä...vaikka myyjä yrittääkin omaansa myydä.

Kaverin sipo-talossa maanpaineseinä rakennettiin muurattavilla eristeharkoilla...varmaan tulee hyviä liitoksia ja kylmäsiltoja kun kaksi materiaalia sitten yhdistetään.

Lue lisää

kun ei seurata rakennesuunnittelijan ohjeita.

Ei rakennetta, ei edes lammia saa pussittaa molemmilta puolilta vesitiiviiksi siten, ettei kosteus pääse pois.

nm hm kirjoitti:

Säästät kumminkin luontoa, kun kulutat vähemmän energiaa.

Lisäksi investointi voi tuntua jälleenmyyntiarvossa, tai jopa siinä että yleensä saat kaupaksi, jos energian hinta kovin paljon kasvaa. Tai sitten ei, sen näkee sitten kun myynti on ehkä joskus ajankohtaista...

Sanoisin kuitenkin, että miltei kaikki rahankäyttö on turhempaa, kuin oman talon energiatalouteen panostaminen... Esim. auton hinnassa kaikki mikä menee yli kymppitonnin tjsp on pelkkää turhamaisuutta... ;-)

Lue lisää

Näin pystyy aina mustamaalaamaan toisia. Itse se on joka toimii oikein. Minun rajani on se joka on hyvä ja ylimääräinen tuhlausta. Ehkä itse ostin hyvän omantunnon noilla paremmilla ikkunoilla, LTO:lla ym.

Jos oikeasti haluaisin säästää luontoa, niin
- Taloni pinta- ala olisi pienempi kuin 300m2
- Ei lotrattaisi veden kanssa
- Lämpötila laskettaisiin 18 asteeseen
- En lentäisi työmatkoineen ulkomaille n. 10-15 x vuosi. Laskeppa paljonko yhteen matkaan kuluu polttoainetta, niin hämmästyt.
- Asuisin lähellä työpaikkaani
- ....

Tällainen myyntihintaan vaikuttava asia lienee jonkun myyntimiehen puheesta. Käytännön merkitystä tällä ei ole. Jos talo maksaa vaikka 700t€, niin vuosittaiset lämmityskulut ovat promillen luokkaa. Autossa esimerkiksi suhde on n. 50 kertainen, eikä tuo kulutus aidosti ihmisiä kiinnosta.

Itse sanoisin, että melkein kaikki muu rahankäyttö on järkevämpää kuin talon rakentaminen. En ainakaan itse ole harrastanut muuta näin kallista harrastusta ;)

PS Tekstissä oli hieman sarkastisuutta, jota ei kannata ottaa liian vakavasti.

ovat tärkeitä kirjoitti:

Näin pystyy aina mustamaalaamaan toisia. Itse se on joka toimii oikein. Minun rajani on se joka on hyvä ja ylimääräinen tuhlausta. Ehkä itse ostin hyvän omantunnon noilla paremmilla ikkunoilla, LTO:lla ym.

Jos oikeasti haluaisin säästää luontoa, niin
- Taloni pinta- ala olisi pienempi kuin 300m2
- Ei lotrattaisi veden kanssa
- Lämpötila laskettaisiin 18 asteeseen
- En lentäisi työmatkoineen ulkomaille n. 10-15 x vuosi. Laskeppa paljonko yhteen matkaan kuluu polttoainetta, niin hämmästyt.
- Asuisin lähellä työpaikkaani
- ....

Tällainen myyntihintaan vaikuttava asia lienee jonkun myyntimiehen puheesta. Käytännön merkitystä tällä ei ole. Jos talo maksaa vaikka 700t€, niin vuosittaiset lämmityskulut ovat promillen luokkaa. Autossa esimerkiksi suhde on n. 50 kertainen, eikä tuo kulutus aidosti ihmisiä kiinnosta.

Itse sanoisin, että melkein kaikki muu rahankäyttö on järkevämpää kuin talon rakentaminen. En ainakaan itse ole harrastanut muuta näin kallista harrastusta ;)

PS Tekstissä oli hieman sarkastisuutta, jota ei kannata ottaa liian vakavasti.

Lue lisää

omatoimiraksaamista heti vaimon jälkeen rankaten parhaimpana harrastuksenani jo 30 vuotta.

Ei näitä myyntimielessä tehdä, vaan siitä syystä, että perikunta saa jotain jaettavaa. Neljäs raksa menossa enkä ole yhdestäkään osannut luopua (puu siporex siporex hirsi).

palstan kirjoittajat, etteivät tiedä, että vesi tulee läpi raudastakin. moni amerikanrauta tai idän ihme on puhkiruosteessa alle 10v ja samoja syövyttäviä suoloja on myös maaperässä.

Tulee vesi läpi betonistakin, siksi esimerkiksi terassin vesitiiviin betonikaton alle pannaan vesitiivistys ja sen alle tuulettuva rakenne.

Uima-allasratkaisuissa seinään ja pohjaan imeytyvä kosteus valutetaan/haihdutetaan pois muun rakenteen kautta siten, ettei ongelmia synny.

Ja oikein tehty maavarainen lattialaatta on hyvä esimerkki siitä, miten voidaan turvallisesti rakentaa, vaikka kosteutta on ja saa olla, ratkaisu on kapillaarikatko.

Seinä on yksi helpoimmista paikoista.