tuo

Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon. Metsästäjät olivatkin Suomen ensimmäisiä asukkaita. Nykyäänkin metsästäjät ovat merkittävä osa väestöstämme, sillä maassamme on noin 300 000 metsästäjää, eli 6 % maan väkiluvusta. Väkilukuun nähden Suomessa on siis metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

Koska Suomi on keskimäärin harvaan asuttu maa, on metsästäjiä pinta-alaan nähden kuitenkin vähän, vain noin yksi neliökilometriä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, suomalaisella on vielä kohtuullisesti tilaa metsästää, eivätkä riistakannat joudu kohtuuttoman verotuksen kohteeksi.

Suomalaisia metsästäjiä on kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista. Myös naisten määrä metsästyksen parissa on viime vuosina kasvanut. Aktiivisia naismetsästäjiä on yli 15 000, eli noin 5 % Suomen metsästäjämäärästä.

Metsästäjämäärä on pysynyt viime vuosikymmenet likimain samalla tasolla. Vuonna 2006 metsästäjäntutkinnon suoritti 7900 henkilöä. Näistä suurin osa oli syntynyt 1980-1990 -lukujen taitteessa.
32837
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

Metsästäjiä pitäisi karsia voimakkaalla kädellä, eli useimmilta ase pois. On turvallisuusriski, mennä marjastamaan, tai sienestämään, kun asetta kantavat sellaiset henkilöt,kuin mitä nykyisin näkee.

Äänestä
  • taapertaa niin kauas erämaahan että tulee
    metsästäjä vastaan.

    Äänestä

  • kans etkö tajua että on ne meillä yli 300000:lla metästäjällä silimät päässä ja mahat olla katteellinen ku toiset uskaltaa ampua haulikolla ja kiväärillä mutta sinä et
    ja aseen kantoluvat saa kaikki muut paitsi ne joilla on rikosrekisteriä vähän enempi

    Äänestä

  • Suurin onnettumuusriski on metsästäjillä itsellään. Ulkopuolisille aiheutuvat vahingot ovat harvinaisia.

    Vertaahan metsästyksestä aiheutuvia vahinkoja kokonaisuudessaan vaikka pelkästään hirvieläinten aiheuttamiin liikennevahinkoihin, joita sattuu tuhansia vuosittain. Ihmishenkiä niissä menetetään vuosittain vajaasta kymmenestä kahteenkymmeneen ja huomattavasti satoja luokkaantuu, aineellisista vahingoista puhumattakaan.

    Suo siellä, vetelä täällä, mutta tuo väitteesi metsästyksen vaarallisuudesta on kyllä tässä vertailussa naurettava.

    Äänestä

  • faktaa... kirjoitti:

    Suurin onnettumuusriski on metsästäjillä itsellään. Ulkopuolisille aiheutuvat vahingot ovat harvinaisia.

    Vertaahan metsästyksestä aiheutuvia vahinkoja kokonaisuudessaan vaikka pelkästään hirvieläinten aiheuttamiin liikennevahinkoihin, joita sattuu tuhansia vuosittain. Ihmishenkiä niissä menetetään vuosittain vajaasta kymmenestä kahteenkymmeneen ja huomattavasti satoja luokkaantuu, aineellisista vahingoista puhumattakaan.

    Suo siellä, vetelä täällä, mutta tuo väitteesi metsästyksen vaarallisuudesta on kyllä tässä vertailussa naurettava.

    Olipa hyvä, kun mainitsit nuo hirvien aiheuttamat vahingot. Nimittäin juuri metsästäjät karhaavat hirvet paniikissa juoksentelemaan autojen eteen. Mitä tulee marjastajiin, tiedän paljon ihmisiä, jotka sanovat etteivät uskalla mennä marjaan, kun pelkäävät,että heidät ammutaan. Mitä sitten tulee noihin aselupiin, niin vuosittain menetetään paljon ihmishenkiä metsästysaseella tehtyihin murhiin ja tappoihin. Ehdotankin, että aseenkantoluvan saisikin myöntää vain KELA,jolloin voitaisiin kontrolloida hakijan henkinen tila, sillä tiedot sairauksista olisivat heti käytettävissä.

    Äänestä

  • KELA:lle kirjoitti:

    Olipa hyvä, kun mainitsit nuo hirvien aiheuttamat vahingot. Nimittäin juuri metsästäjät karhaavat hirvet paniikissa juoksentelemaan autojen eteen. Mitä tulee marjastajiin, tiedän paljon ihmisiä, jotka sanovat etteivät uskalla mennä marjaan, kun pelkäävät,että heidät ammutaan. Mitä sitten tulee noihin aselupiin, niin vuosittain menetetään paljon ihmishenkiä metsästysaseella tehtyihin murhiin ja tappoihin. Ehdotankin, että aseenkantoluvan saisikin myöntää vain KELA,jolloin voitaisiin kontrolloida hakijan henkinen tila, sillä tiedot sairauksista olisivat heti käytettävissä.

    Ja minä käym marjastamassa ja sienessä enkä pelkää metsästäjiä ja en tunne ketään joka pelkäisi niitä. Niinkin voi olla. Hirvikin on tullut auton eteen, ei kyllä ollut metsästyaika; liekö sudet sen ajaneet tai muuten vaan oli ylittämässä tietä. Kyllä niitä hirviä on niin paljon että aina niistä joku on tietäkin ylittämässä. Ja lisään vielä; en pelkää (ainakaan kovasti, en ole tavannut), susia tai karhuja eikä nekään pidä minua marjametsäsätä pois.

    Äänestä

  • metsästyaikaan kirjoitti:

    Ja minä käym marjastamassa ja sienessä enkä pelkää metsästäjiä ja en tunne ketään joka pelkäisi niitä. Niinkin voi olla. Hirvikin on tullut auton eteen, ei kyllä ollut metsästyaika; liekö sudet sen ajaneet tai muuten vaan oli ylittämässä tietä. Kyllä niitä hirviä on niin paljon että aina niistä joku on tietäkin ylittämässä. Ja lisään vielä; en pelkää (ainakaan kovasti, en ole tavannut), susia tai karhuja eikä nekään pidä minua marjametsäsätä pois.

    Ole onnellinen, että voit marjastaa sellaisessa metsässä,jossa ei korvanjuuressa ammuskella. Täällä meidän lähettyvillä riittää noita punapipoisia höyrypäitä jonoksi asti. Hirvi voi kulkea tien yli vaikka ei olisi metsästysaika, mutta, silloin se tulee rauhallisesti ja pysähtyy ennen ylitystä, niin kuin yleensäkin aukealle tullessaan. Takaa-ajettuna hirvi ryntää paniikissa tielle, se on fakta.

    Äänestä

  • KELA:lle kirjoitti:

    Olipa hyvä, kun mainitsit nuo hirvien aiheuttamat vahingot. Nimittäin juuri metsästäjät karhaavat hirvet paniikissa juoksentelemaan autojen eteen. Mitä tulee marjastajiin, tiedän paljon ihmisiä, jotka sanovat etteivät uskalla mennä marjaan, kun pelkäävät,että heidät ammutaan. Mitä sitten tulee noihin aselupiin, niin vuosittain menetetään paljon ihmishenkiä metsästysaseella tehtyihin murhiin ja tappoihin. Ehdotankin, että aseenkantoluvan saisikin myöntää vain KELA,jolloin voitaisiin kontrolloida hakijan henkinen tila, sillä tiedot sairauksista olisivat heti käytettävissä.

    hirvien liikkumisesta ihmiset teki sen tien hirvien kulku reitille nii sen takia niitä onnettomuuksia sattuu että turha siinä on syytellä metästäjiä ku et tiiä asiasta mittään

    Äänestä

  • metsästyaikaan kirjoitti:

    Ja minä käym marjastamassa ja sienessä enkä pelkää metsästäjiä ja en tunne ketään joka pelkäisi niitä. Niinkin voi olla. Hirvikin on tullut auton eteen, ei kyllä ollut metsästyaika; liekö sudet sen ajaneet tai muuten vaan oli ylittämässä tietä. Kyllä niitä hirviä on niin paljon että aina niistä joku on tietäkin ylittämässä. Ja lisään vielä; en pelkää (ainakaan kovasti, en ole tavannut), susia tai karhuja eikä nekään pidä minua marjametsäsätä pois.

    on nähty susilauman ajavan hirviä, läheltä piti ettei tullut törmäystä. Käyn marjassa esean kilometrin päässä tieltä, saattapi joutua suden tai karhun kanssa vastatusten.

    Äänestä

  • KELA:lle kirjoitti:

    Olipa hyvä, kun mainitsit nuo hirvien aiheuttamat vahingot. Nimittäin juuri metsästäjät karhaavat hirvet paniikissa juoksentelemaan autojen eteen. Mitä tulee marjastajiin, tiedän paljon ihmisiä, jotka sanovat etteivät uskalla mennä marjaan, kun pelkäävät,että heidät ammutaan. Mitä sitten tulee noihin aselupiin, niin vuosittain menetetään paljon ihmishenkiä metsästysaseella tehtyihin murhiin ja tappoihin. Ehdotankin, että aseenkantoluvan saisikin myöntää vain KELA,jolloin voitaisiin kontrolloida hakijan henkinen tila, sillä tiedot sairauksista olisivat heti käytettävissä.

    heilutaan tämän tästä joko puukon, puntarin,
    kirveen, pistoolin, kiväärin tai haulikon kanssa
    niin että sopiipa katsella peiliin ennen
    kuin typeryydessään alkaa luulemaan pohjoisen
    porukkaa kaltaisekseen.
    voin vakuuttaa ettei ole mitään ärsyttävämpää
    kuin joka syksy sorsastuksen ja metsäkanalintujen
    metsästyksen aloitukseen sapuvat vieraspaikkakuntalaiset jotka saapuvat pääsääntöisesti etelämpää perinteisesti
    muutamaksi päiväksi "metsästämään".
    järvellä hudetaan ja mekastetaan sekä
    ammuskellaan lähestulkoon sarjalla
    ilmaan eikä viinaakaan todella vierasteta,
    jopa rannalla nakellaan patruunoita nuotioon.
    metsässä reuhaaminen on saman kaltaista.
    on tullut herroilta kysyttyä mistä päin ovat
    että turha junkuttaa vastaan.
    ensimmäisten viikkojen jälkeen kun nämä
    etelän "herrasmiehet" suvaitsevat poistua
    toimintaa paikallisten metsästäjien
    puolelta voi kutsua todella ruusuiseksi.
    en todellakaan ymmärrä miksi aselupia
    myönnetään jonnekkin pääkaupunkiseudelle,
    ei niitä siellä tarvita, tapatte vaan toisenne
    kuten on nähty todella monta kertaa.

    Äänestä

  • KELA:lle kirjoitti:

    Olipa hyvä, kun mainitsit nuo hirvien aiheuttamat vahingot. Nimittäin juuri metsästäjät karhaavat hirvet paniikissa juoksentelemaan autojen eteen. Mitä tulee marjastajiin, tiedän paljon ihmisiä, jotka sanovat etteivät uskalla mennä marjaan, kun pelkäävät,että heidät ammutaan. Mitä sitten tulee noihin aselupiin, niin vuosittain menetetään paljon ihmishenkiä metsästysaseella tehtyihin murhiin ja tappoihin. Ehdotankin, että aseenkantoluvan saisikin myöntää vain KELA,jolloin voitaisiin kontrolloida hakijan henkinen tila, sillä tiedot sairauksista olisivat heti käytettävissä.

    Hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja sattuu kyllä ihan ympärivuotisesti. Vahinkojen määrä korreloi jokseenkin suoraan hirvieläinkantojen suuruuteen. Jos hirvieläimiä ei metsästettäisi, kasvaisi vahinkojen määrä muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti.

    Jotkut pelkää petoeläimiä, jotkut metsästäjiä. Kumpienkaan takia ei tarvi marjoja ja sieniä metsään jättää.

    Epäilenpä vahvasti tuota väkivaltarikosten loppumista, vaikkei maassamme olisi yhtään ampuma-asetta siviilien hallussa. Välineet vain joissain tapauksissa vaihtuisivat. Sitäpaitsi laittomat aseet eivät häviäisi, vaikka aseet harrastajilta kiellettäisiin. Aseita olisi sen jälkeen vain rikollisilla.

    Äänestä

  • nähty... kirjoitti:

    Ole onnellinen, että voit marjastaa sellaisessa metsässä,jossa ei korvanjuuressa ammuskella. Täällä meidän lähettyvillä riittää noita punapipoisia höyrypäitä jonoksi asti. Hirvi voi kulkea tien yli vaikka ei olisi metsästysaika, mutta, silloin se tulee rauhallisesti ja pysähtyy ennen ylitystä, niin kuin yleensäkin aukealle tullessaan. Takaa-ajettuna hirvi ryntää paniikissa tielle, se on fakta.

    Laskin nopeasti mielessäni ja kylässä jossa marjastan on ainakin 8 taloa ja ainoastaan yhdessä asuu metsästäjä eikä sekään onneksi ole mikään himosellainen. Joten ei tarvitse pelätä koska niitä ei yksinkertaiseti ole siellä; ainoa aika kun niitä vilisee on sorsanmetsästyksen alussa. Tuntuu kuin hiljainen järvi muuttuisi joksikin taistelutantereeksi. En tiedä tuleeko suurin osa metsästäjistä kaupungista vai mistä.

    Äänestä

  • vähättelisi, kirjoitti:

    on nähty susilauman ajavan hirviä, läheltä piti ettei tullut törmäystä. Käyn marjassa esean kilometrin päässä tieltä, saattapi joutua suden tai karhun kanssa vastatusten.

    Tiedoksi sinulle, että sudet eivät ole niin tyhmiä että, ajavat hirviä maantielle päin, jos olet sellaista ollut näkevinäsi se on varmuudella ollut UNTASI.

    Äänestä

  • tiiä mittään kirjoitti:

    hirvien liikkumisesta ihmiset teki sen tien hirvien kulku reitille nii sen takia niitä onnettomuuksia sattuu että turha siinä on syytellä metästäjiä ku et tiiä asiasta mittään

    Olisit lukenut viestini, ennen kommentiasi. Tiedän tasan tarkkaan, että hirvillä on omat tienylityspaikkansa. Sanoinkin, että,kun hirvi tulee omia-aikojaan tieaukelle, se AINA pysähtyy ennen ylitystä,siis ei tule sinne ryntäämällä, niin kuin takaa-ajettuna paniikissa. Pitäisi metsästäjänkin,senverran tietää, että hirvi ei tule metsästä aukiota ylittämään, ennekuin on varmistanut, että onko siellä turvallista. Autoilijalla on hyvin aikaa pysähtyä tuolloin, mutta tiedän senkin, että kun hirvi tulee paniikissa tielle se on siinä silmänräpäyksessä.

    Äänestä

  • faktaa... kirjoitti:

    Hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja sattuu kyllä ihan ympärivuotisesti. Vahinkojen määrä korreloi jokseenkin suoraan hirvieläinkantojen suuruuteen. Jos hirvieläimiä ei metsästettäisi, kasvaisi vahinkojen määrä muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti.

    Jotkut pelkää petoeläimiä, jotkut metsästäjiä. Kumpienkaan takia ei tarvi marjoja ja sieniä metsään jättää.

    Epäilenpä vahvasti tuota väkivaltarikosten loppumista, vaikkei maassamme olisi yhtään ampuma-asetta siviilien hallussa. Välineet vain joissain tapauksissa vaihtuisivat. Sitäpaitsi laittomat aseet eivät häviäisi, vaikka aseet harrastajilta kiellettäisiin. Aseita olisi sen jälkeen vain rikollisilla.

    Tiedoksi sinulle, että tuossa jutussasi ei ollut sanaakaan faktaa, vaan pelkkiä sinun oletuksiasi. Oletko niin narsisti, että pidät omia luulojasi tulevaisuuden kuvista faktana?

    Äänestä

  • pelkkää satua... kirjoitti:

    Tiedoksi sinulle, että tuossa jutussasi ei ollut sanaakaan faktaa, vaan pelkkiä sinun oletuksiasi. Oletko niin narsisti, että pidät omia luulojasi tulevaisuuden kuvista faktana?

    Varastosi ilmeisesti ehtyi kun ei ole enää mitään sanottavaa:)

    Äänestä

  • käyttäytymisestä!!! kirjoitti:

    Olisit lukenut viestini, ennen kommentiasi. Tiedän tasan tarkkaan, että hirvillä on omat tienylityspaikkansa. Sanoinkin, että,kun hirvi tulee omia-aikojaan tieaukelle, se AINA pysähtyy ennen ylitystä,siis ei tule sinne ryntäämällä, niin kuin takaa-ajettuna paniikissa. Pitäisi metsästäjänkin,senverran tietää, että hirvi ei tule metsästä aukiota ylittämään, ennekuin on varmistanut, että onko siellä turvallista. Autoilijalla on hyvin aikaa pysähtyä tuolloin, mutta tiedän senkin, että kun hirvi tulee paniikissa tielle se on siinä silmänräpäyksessä.

    Hirvikolarit enimmäkseen sattuvat hämärässä ja pitkin vuotta. Pimeällä ei näe metsästää. Päättele siitä sherlock!

    Äänestä

  • faktaa... kirjoitti:

    Suurin onnettumuusriski on metsästäjillä itsellään. Ulkopuolisille aiheutuvat vahingot ovat harvinaisia.

    Vertaahan metsästyksestä aiheutuvia vahinkoja kokonaisuudessaan vaikka pelkästään hirvieläinten aiheuttamiin liikennevahinkoihin, joita sattuu tuhansia vuosittain. Ihmishenkiä niissä menetetään vuosittain vajaasta kymmenestä kahteenkymmeneen ja huomattavasti satoja luokkaantuu, aineellisista vahingoista puhumattakaan.

    Suo siellä, vetelä täällä, mutta tuo väitteesi metsästyksen vaarallisuudesta on kyllä tässä vertailussa naurettava.

    Suo siellä, vetelä täällä, mutta tuo väitteesi metsästyksen vaarallisuudesta on kyllä tässä vertailussa naurettava.

    Aivan samoin, kuin metsästäjien väitteet suden vaarallisuudesta, jos halutaan tarkastella, niin metsästäjä on sutta vaarallisempi. Eli kielletään ensin metsästys.

    Äänestä

  • faktaa... kirjoitti:

    Hirvieläinten aiheuttamia liikennevahinkoja sattuu kyllä ihan ympärivuotisesti. Vahinkojen määrä korreloi jokseenkin suoraan hirvieläinkantojen suuruuteen. Jos hirvieläimiä ei metsästettäisi, kasvaisi vahinkojen määrä muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti.

    Jotkut pelkää petoeläimiä, jotkut metsästäjiä. Kumpienkaan takia ei tarvi marjoja ja sieniä metsään jättää.

    Epäilenpä vahvasti tuota väkivaltarikosten loppumista, vaikkei maassamme olisi yhtään ampuma-asetta siviilien hallussa. Välineet vain joissain tapauksissa vaihtuisivat. Sitäpaitsi laittomat aseet eivät häviäisi, vaikka aseet harrastajilta kiellettäisiin. Aseita olisi sen jälkeen vain rikollisilla.

    Tiehallinto:
    Kevät saa hirvieläimet liikkeelle ja siirtymään kesälaitumille. Ensimmäiset hirvilehmät vasovat huhtikuun loppupuolilla, ja näihin aikoihin ne karkottavat edellisvuoden vasat. Nämä mullikat saattavat poukkoilla teiden yli arvaamattomasti päiväsaikaankin. Teiden yli saattaa vilahtaa myös metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja.
    Kovavauhtiset hirvikolarit ovat erittäin tuhoisia. Mikäli auton nopeus on yli 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen.

    Kyllä se kevät ja syksy lienee kiivainta aikaa..
    Tiehallinnon toisen ilmoituksen mukaan syys-lokakuu on pahinta hirvikolariaikaa ja peurakolareille loka marras joulu.

    Äänestä

  • faktaa.. kirjoitti:

    Tiehallinto:
    Kevät saa hirvieläimet liikkeelle ja siirtymään kesälaitumille. Ensimmäiset hirvilehmät vasovat huhtikuun loppupuolilla, ja näihin aikoihin ne karkottavat edellisvuoden vasat. Nämä mullikat saattavat poukkoilla teiden yli arvaamattomasti päiväsaikaankin. Teiden yli saattaa vilahtaa myös metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja.
    Kovavauhtiset hirvikolarit ovat erittäin tuhoisia. Mikäli auton nopeus on yli 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen.

    Kyllä se kevät ja syksy lienee kiivainta aikaa..
    Tiehallinnon toisen ilmoituksen mukaan syys-lokakuu on pahinta hirvikolariaikaa ja peurakolareille loka marras joulu.

    Mutta ei juuri toisenlaista. Muistaakseni tiehallinnon tilastoista löytyy juuri tuo hirvieläinkantojen ja niiden aiheuttamien liikennevahinkojen riippuvuussuhdekin.

    Hirvieläimet liikkuvat luonnostaankin enemmän keväisin ja syksyisin. Mikä sitten on se metsästyksen osuus syksyisen liikkuvuuden lisääntymiseen onkin hankalammin osoitettavissa.

    Mitä mainitsit nopeuden merkityksestä vahingossa, on sekin totta. Syy vakaviin seurauksiin on tosiaan useimmiten ratin ja penkin välissä. Suhtaudun aika pessimistisesti autoilijoiden valistukseen tässä asiassa. Joka vuosihan näistä varoitellaan...

    Äänestä

Suomessa on siis peräti 300 000 turhaa vätystä, jotka kännipäissään roiskivat torrakoillaan mitä sattuu. Ja vielä ämmiäkin seassa hääräämässä. Hohhoijaa, kaikenlaisia pellejä..

Äänestä
  • kannattaa muuttaa Espoon Soukkaan betonitalon kellariin pimeässä istumaan. Sinne ei metsästäsjä vaivaudu. Joku raiskaaja korkeintaan...

    Äänestä

  • Jos ei olisi vapaaehtoisia metsästäjiä, niin kuka rajoittaisi riistan määrää?
    Parempi valvottu metsästys, kun valvomaton.
    Paljon on turhempiakin harrastuksia, sellaisia josta ei ole yhteiskunnalle kuin haittaa.
    Pitää vielä mainita, että en ole metsästäjä.

    Äänestä

  • hyödyllisiä kirjoitti:

    Jos ei olisi vapaaehtoisia metsästäjiä, niin kuka rajoittaisi riistan määrää?
    Parempi valvottu metsästys, kun valvomaton.
    Paljon on turhempiakin harrastuksia, sellaisia josta ei ole yhteiskunnalle kuin haittaa.
    Pitää vielä mainita, että en ole metsästäjä.

    "Jos ei olisi vapaaehtoisia metsästäjiä, niin kuka rajoittaisi riistan määrää?"

    Luonto ja luonnonvalinta. Mikään eläinkanta ei kasva kantokykyä suuremmaksi.

    "Parempi valvottu metsästys, kun valvomaton."
    Samoin valvottu hurjastelu (rallit), kuin valvomaton. Mutta onko ylipäätään tarpeellista?

    "Paljon on turhempiakin harrastuksia, sellaisia josta ei ole yhteiskunnalle kuin haittaa."
    On toki, mutta paljon on myös hyödyllisempiäkin. Jopa sellaisia, joista ei ole mitään haittaa, vaan pelkästään hyötyä.

    Äänestä

  • Sanoitpa hyvin, eiköhän lähetetä siperiaan koko joutosakki vätyksiä. Kyllä siperia opettaa.

    Äänestä

  • hyödyllisiä kirjoitti:

    Jos ei olisi vapaaehtoisia metsästäjiä, niin kuka rajoittaisi riistan määrää?
    Parempi valvottu metsästys, kun valvomaton.
    Paljon on turhempiakin harrastuksia, sellaisia josta ei ole yhteiskunnalle kuin haittaa.
    Pitää vielä mainita, että en ole metsästäjä.

    No mikä se toinen turha(sinun) harrastus on,josta on yhteiskunnalle vain haittaa? Onko sinun sitä sitten pakko harrastaa? Ossaako sinun pämmysi kertoa, että kenelle ne metsästäjät ovat vain ja ainoastaan haitaksi?

    Äänestä

  • typeriin kysymyksiisi. kirjoitti:

    "Jos ei olisi vapaaehtoisia metsästäjiä, niin kuka rajoittaisi riistan määrää?"

    Luonto ja luonnonvalinta. Mikään eläinkanta ei kasva kantokykyä suuremmaksi.

    "Parempi valvottu metsästys, kun valvomaton."
    Samoin valvottu hurjastelu (rallit), kuin valvomaton. Mutta onko ylipäätään tarpeellista?

    "Paljon on turhempiakin harrastuksia, sellaisia josta ei ole yhteiskunnalle kuin haittaa."
    On toki, mutta paljon on myös hyödyllisempiäkin. Jopa sellaisia, joista ei ole mitään haittaa, vaan pelkästään hyötyä.

    Erittäin hyvä kommentti,kiitos.

    Äänestä

  • Voin kertoa että harrastan metsästystä ja jopa pystyn opiskelemaan siinä samalla, että en itseäni kovin vätyksenä pitäisi. Ja meidän seurassa kännissäolijoilla ei ole asiaa metsään, niinkun ei muissakaan tietämissäni seuroissa. Kaiken lisäksi olen nainen.

    Äänestä

"Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon."
Kuten myös syöpäläiset, juopottelu, kylätappelut ja itsemurhat.

"Nykyäänkin metsästäjät ovat merkittävä osa väestöstämme, sillä maassamme on noin 300 000 metsästäjää, eli 6 % maan väkiluvusta."
Suomalaisista 5% on ruotsinkielisiä. Ovatko hekin nyt yllättäen "merkittävä osa" vai häviävä vähemmistö?

"Väkilukuun nähden Suomessa on siis metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa."
Suomessa on myös väkilukuun nähden eniten itsemurhia ja väkivallantekoja. Todistaako tämäkään fakta mitään sen enempää, kiuin tuo mainitsemasi?

"Tämä tarkoittaa sitä, suomalaisella on vielä kohtuullisesti tilaa metsästää, eivätkä riistakannat joudu kohtuuttoman verotuksen kohteeksi."
Yleensä metsästäjät phuvat "riistakannan hoidosta", eivät verotuksesta. Tästä piste.

Äänestä
  • vittuilemmaan jos alat nii tuu tänne nii selvitettään asiat

    Äänestä

  • jaa alatko kirjoitti:

    vittuilemmaan jos alat nii tuu tänne nii selvitettään asiat

    Sinä tarvitset piispitystä, tullaanko porukalla piispittämään sinut kunnon kansalaiseksi.

    Äänestä

  • jaa alatko kirjoitti:

    vittuilemmaan jos alat nii tuu tänne nii selvitettään asiat

    vastareaktio eli väkivallalla uhkailu.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


on nimittäin totta kirjoitti:

Metsästys on aina kuulunut olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon. Metsästäjät olivatkin Suomen ensimmäisiä asukkaita. Nykyäänkin metsästäjät ovat merkittävä osa väestöstämme, sillä maassamme on noin 300 000 metsästäjää, eli 6 % maan väkiluvusta. Väkilukuun nähden Suomessa on siis metsästäjiä enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

Koska Suomi on keskimäärin harvaan asuttu maa, on metsästäjiä pinta-alaan nähden kuitenkin vähän, vain noin yksi neliökilometriä kohti. Tämä tarkoittaa sitä, suomalaisella on vielä kohtuullisesti tilaa metsästää, eivätkä riistakannat joudu kohtuuttoman verotuksen kohteeksi.

Suomalaisia metsästäjiä on kaikista ikäryhmistä ja sosiaaliluokista. Myös naisten määrä metsästyksen parissa on viime vuosina kasvanut. Aktiivisia naismetsästäjiä on yli 15 000, eli noin 5 % Suomen metsästäjämäärästä.

Metsästäjämäärä on pysynyt viime vuosikymmenet likimain samalla tasolla. Vuonna 2006 metsästäjäntutkinnon suoritti 7900 henkilöä. Näistä suurin osa oli syntynyt 1980-1990 -lukujen taitteessa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu