Tässä iässä kun tietää elämänsä puolivälin olevan varmasti takana. Ainakin sen vetreämmän puoliskon. On pakko katsoa taaksepäin, että näkisi eteenpäin.Luin jostain että ihmisen tulevaisuutta voi ennustaa katsomalla hänen menneisyyttään, vaikka olenko toteuttanut unelmani? edes jotain niistä? tai vaikka olenko matkustellut tarpeeksi, TMS, Tässä mennään vaan päivä kerrallaan on hauskaakin välillä :))
Elämästä
suvituuli55
211180
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
meinaan takana päin,ei siitä mitään ennusteta,niinko säkkiin kattois.
Yks unelma tai suunitelma olis,meinaan kun tossa talon vieres on jumalaton petäjä.
Olen rauhallinen ja loivaliikkeinen mies,jonkun kerran vaimo on kehottanu lisäämää vauhtii puun kaados.
Nyt kun kaik vihree on muotii niin ajatelin et hankin semmose kuristaja viikuna ja annan sen hoitaa homman.
Siin männyn jurel olis kiva kattella ja istuskella kafel kun homma kävis koko aikaa,kauhi rutina vaa kävis ko mänty häviäis pikkuhiljaa.
Lopuk olis komia tyhjä viikuna tötterö jäljel,ja sekin puttois omi aikoi kasaa.
Siihe juurel vois tuar siirtolava valmiks mihi se romahtais,helppo vier pois,tämmöst ajatteli loppuelämäks suunitel.
mies tuohon turvaa, mitä jos vähän möhnääntynyt mäntyvanhus sopiikin myrskytuulen kanssa, että kun rysähdän kerran, niin rysähdän kunnolla ja komiana.
se viikuna,se punoo komian kehikon aihkin ympärille.
Ei tuulet heiluta ,vaa se rutisteta kuivaks,ymmärräks?
mutten luot. Kasvitkaan ei ole täysin älyttömiä olentoja. Mutta jos talo on riittävän kaukana yllätyksistä, niin tuosta tulee tosi mielenkiintoinen projekti ja saat siitä hienon kuvateoksen kertomuksineen jälkipolville ;) ... sukumme legenda K-K, joka nujersi viikunan oveluudella kotomaamme kovarukoisimman hongan.
pähkäillyt;mahtaak vuoret riittää tähän projektiin?
Jos antas rakkaut ja substraalii,jos se siitä onnistus,ettei tarttis tempast homelitee käymää.
pitää puhua ja laulaa niin että ne kukoistavat. Tulee tenkkapoo kumpi niistä hengitysilman höyryistä enemmän ilahtuu, viikuna vai mänty. Toisaalta jos mänty ilahtuu, niin viikuna voi loisena imaista männynelinvoimaa itseensä ja huh huh sitä vääntöä.
Taidat olla aika hellämielinen ja tykästynyt mäntyyn koska mänty on energioiltaan aikas leppoisa kaveri ;)
senverran taikauskoinen, etten tahtoisi kaataa pihapuuta. :)
sen alla on kiva istuskella ja kattella sinisel taival.
Kesäsi mä aina kattele pilvi sen oksie välist ja ajattele,et juur täs kohta on mun palane tota sinist taivast.
liialliselta häikäistymiseltä ja mirri saa kokeilla kynsiään sen runkoon jos sattuisi pari oravaa vilistelemään männyn rungoilla. Tuulen voimaakin se halkaisee ja suuntaa muualle. Ja pakkoko sitä on itse mennä rännejä ym. koluamaan?
jäärä mullakin,vaik se on aikamoine harmi neulasten takia.
Toisaalt sen juurel on monet pahatmielet nieleskelty,jotenki niitte oksie humina rauhotta.
sen mökinkin tehny ,nii kyl mää haluun rännikki putsat.
Joteki luonto sellane.
jokasyksyinen urakka niihen kanssa, meilläkin. Mie vesiletkun kanssa niitä pesen, - juuttuuvat kesän mittaan niin tiukkaan, ettei meinaa irrotakkaa.
Meillon tässä mäntykangas ympärillä, joten tavaraa ränneihin riittää..ja itkupuita.
Hyvähän se on mielessä pitää eletty elämä ja ottaa onkeensa tehdyistä virheistä, mutta tärkeintä on elää tätä hetkeä ja nauttia siitä hyvästä mitä kelläkin nyt on. Eikähän ihmisen tulevaisuuden ennustaminen mikään konsti ole, jos tietää tämän menneisyyden, ei tavat ja tottumukset tässä iässä enää paljonkaan muutu:)
haave, jos sen verra oppis tanssama et ossais vaihtoaskele ottaa.
Sit vois rauhallisest kattel menneeseen.
tulevaa, vain tässä ja nyt..
Matkusta varmasti, jos olen "elossa" vielä eläkkeellä..
...oli haave, että vanhana tahdon olla "omppumummo".
Istutin omenapuita ja kuvittelin kuinka
lastenlasten kanssa teen niiden alla sitä ja sitä hauskaa.
Sitten hoidin niitä samainen ajatus mielessä.
Nyt ne ovat isoja vanhoja omenapuita, tekevät omenoita ja nyt vain odotan,
että minusta joku päivä tulee mummo ja haaveen jälkimmäinenkin osa toteutuu...
Mut toen eestä; aika aikaa kutakin sanos entinenkin bessi.
siitä mitä oon aikonu tehdä,nyt voin hyvällä omatunnolla laiskotella!Mutta aivan loppu ei
vielä oo,jotain pikkusta pitää vielä tehdä.
Olisko teillä ehdotuksia??
ei ole tulevaisuutemme peilikuva - välttämättä...
Oleellista on se, että miettiessään elettyä elämäänsä vertaa sitä tuleviin toiveisiinsa/mahdollisuuksiinsa.
Meitä, joilla kuva muuttuu, on paljon...eikä se kuva ole kaikilla huonompi :)
kuulemma viimeksi jo 110-vuotissynttäreitään. Eli osa meistä voi vielä elää sitä ensimmäistä puoliskoa.;))
Tuo legendaarinen, monessa mukana ollut mies sai 100-vuotislahjaksi pubikavereiltaan matkan Lontooseen ja pubikierroksen siellä. Hän eli aktiivista elämää vielä muutamia vuosia sen jälkeenkin ja kävi useampia kertoja viikossa, ellei enää päivittäin, omin jaloin paikallisessa pubissa. Nyt hän on ilmeisesti asettunut johonkin hoitokotiin tms. (Ihan varmaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta minulla ei ole.)
"Jag drömmer jag vandrar i skog o mark
Jag drömmer jag åter är frisk o stark
Jag vill aldrig vakna ur drömmen så skön
Ack, låt mig sova, det är min bön."