Eli myyjä uskottelee asiakkaalle, ettei takuupalautuksesta aiheutuvia kuluja tarvitse korjata. Asiakas uskoo tämän ja jättää vaatimatta korvauksia. Oikeastihan nämä on korvattava. Esimerkki tapaus on Markantalo Lahti.
Tässähän täyttyy petoksen tunnusmerkit, eikö vain:
PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 1 §:)
"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä..."
"...erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä"
TÖRKEÄ PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 2 §):
"3. rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4. rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa."
LIEVÄ PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 3 §):
"Jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen..."
Tässähän myyjä on käyttänyt hyväksi asiakkaan tietämättömyyttä asiakkaan oikeuksista ja siten on saanut asiakkaan luopumaan korvausvaatimuksista. Tämä puhuu törkeän petoksen puolesta, mutta toisaalta asiakkaalle petoksella aiheutettu vahinko on sen verran pieni, että voidaan tuomita myös lieväksi petokseksi.
Kannattaako lähteä Lahden käräjäoikeuteen ajamaan (mahd. ennakkotapausta), jos kauppiaan kanssa ei saada asiaa soviteltua kohtuullisen pienellä työllä?
Tässähän täyttyy petoksen tunnusmerkit, eikö vain:
PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 1 §:)
"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä..."
"...erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä"
TÖRKEÄ PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 2 §):
"3. rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4. rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa."
LIEVÄ PETOS (RIKOSLAKI 36. luku 3 §):
"Jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen..."
Tässähän myyjä on käyttänyt hyväksi asiakkaan tietämättömyyttä asiakkaan oikeuksista ja siten on saanut asiakkaan luopumaan korvausvaatimuksista. Tämä puhuu törkeän petoksen puolesta, mutta toisaalta asiakkaalle petoksella aiheutettu vahinko on sen verran pieni, että voidaan tuomita myös lieväksi petokseksi.
Kannattaako lähteä Lahden käräjäoikeuteen ajamaan (mahd. ennakkotapausta), jos kauppiaan kanssa ei saada asiaa soviteltua kohtuullisen pienellä työllä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
vai olisko riita-asia?
Petokseen liittyy tahallisuus ja hyötymistarkoitus.
Myyjä voi vedota tahjattomaan hölmöilyyn, väärinymmärrykseen tai tietämättömyyteen. Myyjä ei voi mitenkään hyötyä tilanteesta, joten petos se ei ole.
...ja samalla tunnustaa törkeän huolimattomuuden. Vastuuhan on Markantalon eikä yksittäisen myyjän vaì?
Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää jonkin asteista tahallisuutta tai juridisessa mielessä huolimattomuutta. Po. tapaukseen näytää liittyvän korkeintaan erehtymistä, mikä taas ei ole rikos, vaikka vahingonkorvausvelvollisuus ehkä onkin.
Lähtökohtaisesti kyse on kuluttajan ja elinkeinonharjittajan välisestä riita-asiasta. Halvin tapa hoitaa asiaa on valittaa Kuluttajariitalautakuntaan.
Käräjäoikeuteen ei kannata viedä alle 5.000 euron juttuja, elleivät ne ole kiistattomia (esim. velkojen perintä).
Siis myyjä saa valehdella miten tahtoo, eikä se ole petos, koska hän ei hyödy asiasta?
Laki kylläkin sanoo:
"Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ..."
Siis riittää, että liike hyötyy asiasta.
Ethän sinä voi ainakaan rikosasiana lähteä ajamaan juttua mihinkään Lahden käräjäoikeuteen.
Jos osaisit edes hieman lakia, niin tietäisit, ettei Suomesa rikosasiaa yksityinen voi viedä käräjille, kuin kahdessa tapauksessa.
1. poliisi on esitutkinnan jälkeen tehnyt päätöksen, ei rikosta
2. syyttäjä ei nosta syytettä.
Siviilijuttuna ehkä, mutta siinä hävinnyt maksaa.
tuskin kuitenkaan oikeuteen asti menee nimittäin tyhminkin maksaa viimeistään sovittelussa...