Myimme omakotitalomme 2000 keväällä. Talossa tehtiin kattava kuntokartoitus ja kaikki on tältä osin ok. Samalla tontilla sattui olemaan vanha mummon mökki, josta välittäjä kertoi puheneensa ostajille silleen, että se kuuluu kauppaan, mutta sille ei ole laskettu mitää arvoa. Kun välittäjä kävi arviokäynnillä hän ei edes käynyt mökissä. Mökissä asui mieheni veli meidän asuessa siellä ja laittoi vesiputken taloon. Nyt ostajat ovat kirjoitelleet meille ja vaativat kohtuuttomia korvauksia kosteusvaurioista, joita vanhan mökin wc:ssä on ilmennyt. Verotusarvoa hökkelillä on noin 20 000 mummon markkaa. Mitä pitäisi tehdä, kun tuntuu kohtuuttomalta maksaa sellaisesta, josta ostajakaan ei erikseen maksanut. Kauppakirjassa ei erikseen mainita mökistä mitään, mutta välittäjän mukaan ostaja tiesi, ettei se ole kummonen, hän taas väittää ostaneensa kaksi omakotitaloa. Osaako kukaan neuvoa.
talon ostaja vaatii mahdottomia
merkku
61021
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kiinteistökauppaan kuuluu kaikki tilalla / tontilla olevat rakennukset. Jos ei ole erikseen mainittu esim., että mummonmökki myydään purettavaksi, jää myyjälle aikamoinen vastuu sen kunnosta.
kiinteistön kuntoarviointi ei ole pakollinen eikä kuntoarvion suorittajalla ole varsinaista vastuuta tekemästään arviosta. (ns. konsulttivastuu, joka yleensä rajoittuu tehtävästä suoritettuun palkkioon). Ostajalla on velvollisuus tutustua kohteeseen ja ostaja vastaa niistä vioista, jotka hänen olisi tullut huomata tai jotka olivat näkyvillä. Myyjällä on velvollisuus kertoa ne viat, jotka tietää. Jos vika on ollut niin piilevä, että myyjäkään ei ole voinut sitä tietää, niin myös vastuu viasta ei yleensä siirry myyjälle.
Asiana nämä kiinteistöviat kauppojen yhteydessä ovat sitä luokkaa, että yleispätevää vastausta ei voi kukaan antaa ja ehkä vasta oikeus ratkaisee asiat - se, ovatko oikeuden ratkaisut molempia osapuolia tyydyttäviä onkin sitten toinen asia.
Korvausta voi kuitenkin saada / joutua maksamaan vain siltä osuudelta, mikä on havaitun vian arvo. Mitään "vahingonkorvauksia" ei tuomita.
Verotusarvolla ei ole mitään tekemistä "kauppa-arvon" kanssa, joten vahinko voi olla joko suurempi tai pienempi, kuin tuo mainittu 20 000 mk.
Neuvottelu on ensimmäinen askel ja viimeinen askel on oikeudenkäynti - se maksaa jommallekummalle tai molemmille kuitenkin ja paljon.
Muista nyt kuitenkin, että myös ostajalla on velvollisuus selvittää ostettavan kohteen kunto ja havaita havaittavissa olevat viat. Myyjä ei myöskaan vastaa kaikista mahdollisista vioista. Jos myyjä on toiminut vilpittömällä milelää ja on vilpittömästi ollut tiietämätön jostkin viasta, vastuu viasta myös pienenee.
Myyjä on vastuussa myös piilevien vikojen korjauskustannuksista, jos ne ovat oleellisia. Vahingonkorvausvastuuta ei sen sijaan tällaisissa tapauksissa ole.
Myyjä ei oikeuskäytännön mukaan myöskään yleensä joudu maksamaan korjauskustannuksia kokonaisuudessaan, koska remontin jälkeen talo on paremmassa kunnossa kuin kaupantekohetkellä. Kaupankohteen arvo siis nousee korjausten myötä ja se huomioidaan myyjän korvausvelvollisuutta
määriteltäessä.
Vian täytyy siis olla merkittävä ennen kuin siitä kannattaa lähteä hakemaan korvausta oikeusteitse. Vuosikausia kestävät oikeudenkäynnit ovat raskaita ja tulevat kalliiksi siitäkin huolimatta, että niistä selviytyisi teoriassa "voittajana". Käräjöinnin lopputulos on usein myös hyvin yllättävä täysin selviltäkin näyttävissä tapauksissa. Vasta hovioikeusratkaisuissa voidaan nähdä jonkinlaista yhteneväisyyttä - tosin niissäkin on jossain määrin esiintynyt käsittämättömiä ristiriitaisuuksia.
Teillä näyttäisi olevan aika paha probleemi. Kauppaa tulkitaan lähtökohtaisesti sen kauppakirjan mukaan. Kun siinä ei mainita mitään mummonmökistä tai sen arvosta, lähtökohta on juuri niin kuin ostaja väittää, hän on ostanut kaksi taloa siinä kunnossa kuin ne ovat. Kaupanvastuun mukaan olet mummonmökin kunnostakin vastuussa. Välittäjän avulla voit yrittää todistella, että tarkoitus oli toinen (hänhän käy todistajaksi).
Mutta periaatteessa voi käydä niin, että mikäli ostaja ei ole voinut vaurioita normaali tarkastuksessa havaita, sinä myyjänä olet velvollinen antamaan hinnanalennusta tai vahingonkorvausta korjauskustannuksista.
Olisi kannattanut kauppaa tehdessä käyttää lakimiestä ja laittaa kaikki kaupan ehdot kauppakirjaan myös mummonmökin osalta.
Voitte joutua laittamaan sen kuntoon.
Olisi järkevä maksaa vaikka 1500eur.
Oikeudessa voi tapahtua mitä tahansa.
Tuomarithan ottavat tälläisiä juttuja ns. ilmaiseksi ja veloittavat asiakastaan vain jos voittavat.
Te taas, ette saa ilmaista tuomaria.
Minun tutulleni kävi joskus todella huonosti omakotitalokaupoissa. Tässä on kyllä hieman eri tilanne.
Mikäli maksatte niin seuraavaksi he tekevätkin sitten toiseen taloon vahingon ja rahastavat hieman enemmän. Omakotitalon myynti on suuri rikos Suomessa heh, heh.
Kiitos vastauksista. Yritämme tässä vaiheessa neuvottelemalla edetä ja sopia kohtuullisesta korvauksesta, vaikka kuluttaja-asiamies oli kauppakirjan nähtyään sitä mieltä, että siinä puhutaan selvästi yhdestä asuinrakennuksesta ja meillä ei olisi mitään velvollisuuksia maksaa, mutta ajateltiin että jos tällä säästytään oikeusjutulta. Ostaja sanoi, että hänellä on tarkoitus remontoida vanha rakennus muutenkin, en tiedä mitä meinaa.
Opimme myös se, että vaikka käyttää välittäjää ja kuvittelee, että hän laatii kauppakirjan niin, että se on yksinkertainen ja selkeä ei se olekaan välttämättä niin. Kyllä hän lupasi laittaa nyt kirjallisena ne tiedot, jotka hän antoi suullisena myyjälle ja sitä voi käyttää tarvittaessa oikeudessakin. Kuluttaja-asiamies pyysi sellaista ja oli sitä mieltä, että jos tästä nousee oikeusjuttu, myös välittäjällä on vastuu, koska kauppakirja ei ole laadittu niin, että siitä selkiää kaikki oleellinen.
Toivotaan, että päästään kohtuulliseen ratkaisuun, vähän pelottaa juuri se, mistä joku varoitti, että seuraavaksi he keksii jonkun muun jutun, kun tämä maksetaan, onhan viiteen vuoteen vielä 1,5 vuotta jäljellä.
Hyvää päivänjatkoa kaikille !!
Nojoo, meillä on firmassa ainakin ohjeistus tuollaisten huonokuntoisen rakennusten osalta se, että niistä laitetaan sekä esitteeseen että kauppakirjaan maininta "myydään purettavaksi". Ei voi paljon ostaja ruveta vaatimaan korvauksia jos purettavaksi myyty tönö on läpimätä. ^_^