esittelit lapsesi uudelle puolisolle.. viikon, kuukauden, puolen vuoden, yhteenmuuton yhteydessä...??
Kuinka pian
sitruunaruoho
9717
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kun hän tuli ensi visiitille luokseni, kahden kuukauden kuluttua hän jo kosi, (kysyi ensin lapsilta!!!) Ja nyt siitä on jo yli 15vuotta. Ja yhteinenkin lapsi on jo olemassa.
runsaan puolen vuoden seurustelun jälkeen. MIelestäni se oli hieman aikaista, mutta tein niin koska lapset halusivat tavata miesystäväni. Jännittti aivan kamalasti.
tapailun jälkeen. Sitten kun olin itse varma, että suhteesta tulee vakava ja pysyvä. Yhteen muutettiin vuoden kuluttua siitä, kun lapset oli esitelty.
aikuisia ja omillaan.
Oma (eronnut) mieheni halusi esitellä minut lapselleen heti, ex vastusti kaikin keinoin. Mies piti päänsä ja tapasimme lapsen kanssa.
Ex nosti kauhean älämölön (hänellä jo uusikin mies). Kotona hän näytti lapselle kuvia "iskän ja äidin häistä" ja kertoi, että niitä rakastetaan eniten, joiden kanssa ollaan naimisissa. Ihan kuin Lissu.
Ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän ampui omaan jalkaansa: lopputulos oli se, että lapsen mielestä iskän piti kosia minua, kun kerran rakastaa niin kovasti. ;)
Lapsi piti myös huolen, että mies kosi. Kiitos ex!
Mies tuli käymään kahvilla n. kahden kuukauden tuttavuuden jälkeen ja samalla lapset saivat häneen tutustua. Toki tapaaminen oli liian pian mutta meillä ei olisi juuri koskaan ollut mahdollisuuksia tavata jos hän ei olisi kotiini tullut. Lapset muutaman kerran vuodessa isänsä luona eikä mulla vara palkata lapsenvahtia edes joka toinen viikonloppu. Seurustelu on ollut helppoa kun on voitu tavata meillä.
Tätä palstaa lukiessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että perheitämme me emme yhdistä. Siitä ei seuraa mitään hyvää joten parempi pysyä kumpikin omissa taloissamme lastemme kanssa. Tavata silloin tällöin, viettää lyhyitä hetkiä yhdessä ilman arkea ja ennenkaikkea niitä ex-puolisoita.
syntyvät oikeasti tietynlaisista existä - jos sen antaa vaikuttaa - ei todellakaan lapsista.
koska lasten isä pyysi apua lastenjuhlien järjestämisessä. Mukava oli tavata sillä tavoin, tulipa sitä sukuakin juhlissa sitten jo käteltyä, vaikka ilmoitinkin olevani vain juhla-apulainen. Vaikka etäämmältä seurailinkin alkuun, lähennyimme lasten kanssa nopeasti.
Kai se riippuu siitä kenet on esittelemässä, ja siitä kuinka hyvä tunne itselläkin asiasta on. Hyvä on kysellä miten kaveri suhtautuu lapsiin, onko hänellä sukulaislapsia (jos ei omia), joihin voi verrata suhtautumista jne. Että ymmärtääkö, että varsinkin lähivanhemmalla lapset ovat siinä hyvin paljon ymv.
No, sen olet varmaan tehnytkin. Onnea sinulle tuohon, toivotaan, että kaveri on kunnon tyyppi. Voihan tilannetta loiventaa vaikkapa pyytämällä jonkusen kaverin samalla kahville, ja esittelemällä ihan vain ystävänä ensi alkuun. Ei ole sitten paineita niin kovin kenelläkään. Omassa tilanteessani ainakin tuo oli hyvä alku, että samalla kun muitakin oli paikalla, minä olin siellä joukossa, jolloin lastenkaan huomio ei liiaksi keskittynyt itseeni, vaan näin heidät ihan luontevasti touhuleimassa.
Kannattaa tehdä tilanteesta rento ja helppo, vaikka lähteä leikkipuistoon tmv.
lapselleen 4 päivää ensi tapaamisestamme,ja minä esittelin miehen omille lapsilleni 8 päivää ensi treffeistämme.
Olimme tosin ennen treffejä vaihtaneet useita kirjeitä,sekä puhuneet puhelimessa maratonpuheluita...ensitreffit kestivät useita tunteja,ja tunsimme kumpikin että "tuo on tuleva elämänkumppanini".
Naimisiin menimme vain muutama kuukausi tapaamisesta...ja yhdessäkin asuttu jo vuosia.