Arvostakaa ....

kaunista kaupunkianne, sillä teillä on historia. Luin eilisestä Etelä-Suomen Sanomista "Imatran ihmeellinen tarina", harmitti kun siitä ei ole lehtemme nettisivuilla linkkiä, joten otan sieltä jotain valaisevaa.

Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita, jota ihailemassa ovat käyneet monet kuuluisat henkilöt, Imatra kuului Venäjälle jos vuodesta 1743, osana niin sanottua vanhaa Suomea. Katariina Suuri kävi Imatralla ja hänen jäljessään seurasi Pietarin yläluokka: taiteilijat ja kirjailijat, aristokraatit ja romantikot.

Ennen kosken valjastamista kuvaukset Imatrasta herättivät huomiota kautta Euroopan. Neptunus ajoi vaahtoharjaisella valjakolla graniittiuomaiseen kallionkanjoniin. Kosken kohinassa kuultiin runoutta ja musiikkia innoittavaa elementtien raivoa, jota ei mikään voinut taltuttaa, ei edes kolmenkymmenen asteen pakkanen. Sumussa ja kuutamossa nähtiin keijukaisten hyppelevän tyrskyissä ja kuultiin aallottarten laulavan viekotellakseen rakkaudessa pettyneitä surmanhyppyyn.

Kirjoituksessa kerrotaan omasta syrjäisestä nurkkauksesta, jonne on kätketty hukuttautuneiden pietarilaisnuorukaisten ja kalvaiden impien ruhjoutuneet ruumiit.

Laila Hirvisaari on romaanissaan Grand Hotel sijoittanut Imatran Valtionhotelliin värikkäitä tapahtumia.

Tarinassa kerrotaan ketkä kruunupäät ja säveltäjät ovat vierailleet Imatralla
Brasilian keisari sai Imatran-matkaltaan aineksia oopperaansa Ruslan ja Ljudmila, jossa suomalaisten roolina on noituus. Venäjän muista säveltäjistä Imatrankosken partaalla on tunnelmoinut mm. Tshaikovski.

Jutussa kerrotaan Imatran suurajoista ja kuin Italiassa myydään edelleen Imatra-merkkisiä aurinkolaseja.

Oli kiva lukea, toki jotain olin joskus lukenutkin. Lehtijuttu oli niin pitkä, kirjoitin vain osan siitä.
131732
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Ei paljon lämmitä lukea Imatran historiaa, kun kaupunki kuuluu taas kohta venäläisille. Ole onnellinen, kun et asu täällä.

Äänestä
  • näyttää sulle venäjältä kelpaavan bensa ja viina.

    Äänestä

Mitähän ne suurajot olivat?
Miksi meidän pitäisi lukea lahtelaisesta lehdestä oman kaupunkimme ja synnyinseutumme historiaa? Vai lieneekö kyseessä Hirvisaaren kirjan pohjalta riimitelty melkeintosi tarina? Kai artikkelissa kerrottiin, miten kirjailijattarelta "unohtui" uusimmasta teoksestaan yksi lähde? Lähdettä käytettiin lähes sanasta sanaan, mutta kustantajan mukaan se ei ollut tarkoitus.
Ps. arvostan entistä ja taas nykyistä kotikaupunkiani ja harrastan toisinaan paikallishistoriaa (myös Jääsken). Nämä milenkiinnon kohteet olen perintönä isältä ja isoisältä saanut. Varmaan juttu oli kiva, mutta missä on Imatran nykyisyys? Ja tulevaisuus? Toisessa jutussa, ei niin kivassa varmaan.

Äänestä
  • että Imatra on tunnettu muuallakin, eikö siitä pitäisi olla ylpeä. Moni lukija saattaa ajatella, että ajanpa katsomaan tätä Imatraa ja ehkä hän yöpyykin ja tutustuu paremmin kaupunkiinne.

    En ole lukenut Hirvisaaren tuota teosta.

    Imatran tulevaisuus on teissä, minkä siitä luotte jatkossa. Antamalla kaupungistanne hyvän kuvan tällä palstallanne, innostatte ihmisiä kyläilemään. Ei teillä ole asiat sen huonommin kuin muuallakaan Suomessa.

    Meillä olisi jotenkin parannettava tuota historian tuntemusta kouluissa etenkin omaan kaupunkiin. Puhutaanko siitä tunneilla mitään, vai pitääkö itse etsiä tieto?

    Etkö ole koskaan kuullut Imatran suurajoista...oikeesti? Täytyy ihmetellä...

    Äänestä

  • kaaru kirjoitti:

    että Imatra on tunnettu muuallakin, eikö siitä pitäisi olla ylpeä. Moni lukija saattaa ajatella, että ajanpa katsomaan tätä Imatraa ja ehkä hän yöpyykin ja tutustuu paremmin kaupunkiinne.

    En ole lukenut Hirvisaaren tuota teosta.

    Imatran tulevaisuus on teissä, minkä siitä luotte jatkossa. Antamalla kaupungistanne hyvän kuvan tällä palstallanne, innostatte ihmisiä kyläilemään. Ei teillä ole asiat sen huonommin kuin muuallakaan Suomessa.

    Meillä olisi jotenkin parannettava tuota historian tuntemusta kouluissa etenkin omaan kaupunkiin. Puhutaanko siitä tunneilla mitään, vai pitääkö itse etsiä tieto?

    Etkö ole koskaan kuullut Imatran suurajoista...oikeesti? Täytyy ihmetellä...

    Minun aikanani ainakin ala-asteella kerrottiin Imatran historiasta. Opettaja kun sattui olemaan kiinnostunut siitä. Koulussa maantiedon tunneilla opimme häneltä, että Vuoksi EI joki vaan virta. Oulu, Siika, Pyhä, Kala (jokilitania) -joukkoon Vuoksi ei kuulunut. Joku Imatralle muuttanut ja miksei muuallakin asuva Vuoksea ihailemaan saapunut puhuu joesta. Opettajavainaamme perusteli virta-sanan käyttöä Vuoksen suurella virtaamalla. Opellamme oli paljon kuvia vanhasta Imatrasta, jota meille näytteli aina toisinaan.
    Oma jälkikasvu ei ole saanut ainakaan minun tietääkseni syvällistä Imatra-infoa koulussa. Onneksi vanhemmilta ja isovanhemmilta löytyy tietoa. Äskettäin puhuttiin Vuoksen ylittävistä silloista. Samalla muisteltiin isän kanssa haikeina Manilan kipparia. Siis Mansikkalassa Vuoksen rannalla ollutta kioskia.
    Olen utelias: ottaako nimim. Kaaru kantaa myös muiden kuntien asioihin ja imagoon?

    Äänestä

  • Koulukas67 kirjoitti:

    Minun aikanani ainakin ala-asteella kerrottiin Imatran historiasta. Opettaja kun sattui olemaan kiinnostunut siitä. Koulussa maantiedon tunneilla opimme häneltä, että Vuoksi EI joki vaan virta. Oulu, Siika, Pyhä, Kala (jokilitania) -joukkoon Vuoksi ei kuulunut. Joku Imatralle muuttanut ja miksei muuallakin asuva Vuoksea ihailemaan saapunut puhuu joesta. Opettajavainaamme perusteli virta-sanan käyttöä Vuoksen suurella virtaamalla. Opellamme oli paljon kuvia vanhasta Imatrasta, jota meille näytteli aina toisinaan.
    Oma jälkikasvu ei ole saanut ainakaan minun tietääkseni syvällistä Imatra-infoa koulussa. Onneksi vanhemmilta ja isovanhemmilta löytyy tietoa. Äskettäin puhuttiin Vuoksen ylittävistä silloista. Samalla muisteltiin isän kanssa haikeina Manilan kipparia. Siis Mansikkalassa Vuoksen rannalla ollutta kioskia.
    Olen utelias: ottaako nimim. Kaaru kantaa myös muiden kuntien asioihin ja imagoon?

    on sääli kun paikkakunta kohtainen historia tietämys ei välity nuorisolle.
    Kouluissa voisi olla kyllä myös kotiseutu histoiaa käsitteleviä tunteja.
    En itse ole lukenut Laila Hirvisaaren Imatra sarjasta yhtään opusta , mutta pitänee se sitten lukaista.
    Saa sitten joko suositella tai ei Imatra historian osuutta ajatellen.
    Onhan se hienoa kun ulkopaikkakuntalaiset ovat kovin kiinnostuneita tästä meidän imatrasta.

    "Olen utelias: ottaako nimim. Kaaru kantaa myös muiden kuntien asioihin ja imagoon? "

    Äänestä

Mitähän ne suurajot olivat?
Miksi meidän pitäisi lukea lahtelaisesta lehdestä oman kaupunkimme ja synnyinseutumme historiaa? Vai lieneekö kyseessä Hirvisaaren kirjan pohjalta riimitelty melkeintosi tarina? Kai artikkelissa kerrottiin, miten kirjailijattarelta "unohtui" uusimmasta teoksestaan yksi lähde? Lähdettä käytettiin lähes sanasta sanaan, mutta kustantajan mukaan se ei ollut tarkoitus.
Ps. arvostan entistä ja taas nykyistä kotikaupunkiani ja harrastan toisinaan paikallishistoriaa (myös Jääsken). Nämä milenkiinnon kohteet olen perintönä isältä ja isoisältä saanut. Varmaan juttu oli kiva, mutta missä on Imatran nykyisyys? Ja tulevaisuus? Toisessa jutussa, ei niin kivassa varmaan.

Äänestä
  • Ensimmäinen Imatran TT-kilpailu 7.6.1953 KLO 13.00 Rata: 3050 m, kesto- ja sorapäällyste.Rata kulki tuolloin Imatrankosken urheilukentän ohi Imatrankoskentielle ja sieltä Kanavakatua pitkin Lyseon ohi maaliin.Tällöin ajettiin sekä
    moottoripyörillä että autoilla.
    Maksaneita katsojia 3850.Kilpailunjohtaja: V.O. Haapala

    Lähtö 1. luettelokoneet alle 150 cm luettelokoneet alle 350 cm , 4,kierrosta
    Lähtö 2. luettelokoneet alle 500 cm, 8 kierrosta
    Lähtö 3. luokka B, kilpakoneet alle 350 cm, 10 kierrosta
    Lähtö 4. Midget- autot, 10 kierrosta
    Lähtö 5. luokka C, kilpakoneet alle 500 cm, 10 kierrosta
    Lähtö 6. kilpa- ja urheiluautot, 10 kierrosta

    C-luokan voittaa Nils Schröder, B-luokan Olli Riekki ja midgetit Pentti Loivaranta.

    Tämän jälkeen seurasi pitkä tauko, mutta uuden kilpailun järjestäminen hautui koko ajan mielessä. TT-radan saatua kestopäällysteensä järjestettiin ensimmäinen Imatranajo vuonna 1962. Kv. ja SM rata , pituus 6200 m, kestopäälystys, Imatra on MM osakilpailuhakija vuodeksi 1964.

    Äänestä

  • kaaru kirjoitti:

    Ensimmäinen Imatran TT-kilpailu 7.6.1953 KLO 13.00 Rata: 3050 m, kesto- ja sorapäällyste.Rata kulki tuolloin Imatrankosken urheilukentän ohi Imatrankoskentielle ja sieltä Kanavakatua pitkin Lyseon ohi maaliin.Tällöin ajettiin sekä
    moottoripyörillä että autoilla.
    Maksaneita katsojia 3850.Kilpailunjohtaja: V.O. Haapala

    Lähtö 1. luettelokoneet alle 150 cm luettelokoneet alle 350 cm , 4,kierrosta
    Lähtö 2. luettelokoneet alle 500 cm, 8 kierrosta
    Lähtö 3. luokka B, kilpakoneet alle 350 cm, 10 kierrosta
    Lähtö 4. Midget- autot, 10 kierrosta
    Lähtö 5. luokka C, kilpakoneet alle 500 cm, 10 kierrosta
    Lähtö 6. kilpa- ja urheiluautot, 10 kierrosta

    C-luokan voittaa Nils Schröder, B-luokan Olli Riekki ja midgetit Pentti Loivaranta.

    Tämän jälkeen seurasi pitkä tauko, mutta uuden kilpailun järjestäminen hautui koko ajan mielessä. TT-radan saatua kestopäällysteensä järjestettiin ensimmäinen Imatranajo vuonna 1962. Kv. ja SM rata , pituus 6200 m, kestopäälystys, Imatra on MM osakilpailuhakija vuodeksi 1964.

    Imatralaiset eivät tunne TT-ajoja suurajoina, eivätkä ne sellaiset koskaan ollutkaan. Ajot tunnettiin Imatran TT-ajoina.

    3 osuman joukosta haulle Imatran TT-kilpailu.

    6 310 osuman joukosta haulle Imatran ajot. Tällä haulla löytyy paremmin.

    78 osuman joukosta haulle Imatran suurajot, jos tällä haulla hait niin ei löydy TT-ajoista juuri mitään.

    Äänestä

  • suurajot. kirjoitti:

    Imatralaiset eivät tunne TT-ajoja suurajoina, eivätkä ne sellaiset koskaan ollutkaan. Ajot tunnettiin Imatran TT-ajoina.

    3 osuman joukosta haulle Imatran TT-kilpailu.

    6 310 osuman joukosta haulle Imatran ajot. Tällä haulla löytyy paremmin.

    78 osuman joukosta haulle Imatran suurajot, jos tällä haulla hait niin ei löydy TT-ajoista juuri mitään.

    Imatran ajoista löytyi wikipediasta tietoa...en tiedä mistä tuo suurajot tuli, ainakin mun tutut ovat noista ajoista paljon puhuneet ja ihmettelin kun niistä ei mitään löydy.

    Ei ollut tarkoitus harhauttaa...mutta ne ovat olleet kuitenkin vuosien aikana tapahtuma, jota monet mototristit vieläkin muistelee.

    Äänestä

  • kaaru kirjoitti:

    Imatran ajoista löytyi wikipediasta tietoa...en tiedä mistä tuo suurajot tuli, ainakin mun tutut ovat noista ajoista paljon puhuneet ja ihmettelin kun niistä ei mitään löydy.

    Ei ollut tarkoitus harhauttaa...mutta ne ovat olleet kuitenkin vuosien aikana tapahtuma, jota monet mototristit vieläkin muistelee.

    Monelle naiselle on jäänyt ajoista konkreettiset muistot. Nuo muistot ovat iältään jo 26-46 vuotiaita.

    Äänestä

Älä välitä- tämmösiä nää täällä kirjoitajat ovat.
Ihan hävettää niiden puolesta. No- ei ole fiksuilla ollut aikaa vastailla. Ovat nääs töissä.

Äänestä
  • No- ei ole fiksuilla ollut aikaa vastailla. Ovat nääs töissä.

    Ne on Joensuussa huijaamassa vanhuksia ( ! )

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


kaaru kirjoitti:

kaunista kaupunkianne, sillä teillä on historia. Luin eilisestä Etelä-Suomen Sanomista "Imatran ihmeellinen tarina", harmitti kun siitä ei ole lehtemme nettisivuilla linkkiä, joten otan sieltä jotain valaisevaa.

Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita, jota ihailemassa ovat käyneet monet kuuluisat henkilöt, Imatra kuului Venäjälle jos vuodesta 1743, osana niin sanottua vanhaa Suomea. Katariina Suuri kävi Imatralla ja hänen jäljessään seurasi Pietarin yläluokka: taiteilijat ja kirjailijat, aristokraatit ja romantikot.

Ennen kosken valjastamista kuvaukset Imatrasta herättivät huomiota kautta Euroopan. Neptunus ajoi vaahtoharjaisella valjakolla graniittiuomaiseen kallionkanjoniin. Kosken kohinassa kuultiin runoutta ja musiikkia innoittavaa elementtien raivoa, jota ei mikään voinut taltuttaa, ei edes kolmenkymmenen asteen pakkanen. Sumussa ja kuutamossa nähtiin keijukaisten hyppelevän tyrskyissä ja kuultiin aallottarten laulavan viekotellakseen rakkaudessa pettyneitä surmanhyppyyn.

Kirjoituksessa kerrotaan omasta syrjäisestä nurkkauksesta, jonne on kätketty hukuttautuneiden pietarilaisnuorukaisten ja kalvaiden impien ruhjoutuneet ruumiit.

Laila Hirvisaari on romaanissaan Grand Hotel sijoittanut Imatran Valtionhotelliin värikkäitä tapahtumia.

Tarinassa kerrotaan ketkä kruunupäät ja säveltäjät ovat vierailleet Imatralla
Brasilian keisari sai Imatran-matkaltaan aineksia oopperaansa Ruslan ja Ljudmila, jossa suomalaisten roolina on noituus. Venäjän muista säveltäjistä Imatrankosken partaalla on tunnelmoinut mm. Tshaikovski.

Jutussa kerrotaan Imatran suurajoista ja kuin Italiassa myydään edelleen Imatra-merkkisiä aurinkolaseja.

Oli kiva lukea, toki jotain olin joskus lukenutkin. Lehtijuttu oli niin pitkä, kirjoitin vain osan siitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu