Tässä me kuljemme
käsi kädessä.
Välillä hieman
löysemmällä otteella,
toisinaan tiukasti
liian lujaa puristaen.
Hän tietää minusta kaiken
eikä silti jätä minua.
Ei hän aina ole
paras ystäväni
välillä inhoan
häntä suuresti.
Välillä en rakastanutkaan
en pitänyt lainkaan,
enkä aina pidä vieläkään
onko edes pakko,
takana on niin hyviä
sekä huonoja vuosia
monet hyvinkin kurjia.
Silti olen yrittänyt
häntä ymmärtää
varmaan hänkin minua
mutta kuten jokainen
sen arvaa, se on välillä
tuskaisan vaikeaa.
Emme pääse toisistamme
liittomme on luultavasti
ikuinen.
Siksi yritän kaikkeni,
että sietäisin häntä.
Ja tänäänkin kuljemme
yhdessä, luultavimmin
vielä huomennakin,
lapsuuteni ja minä.
käsi kädessä.
Välillä hieman
löysemmällä otteella,
toisinaan tiukasti
liian lujaa puristaen.
Hän tietää minusta kaiken
eikä silti jätä minua.
Ei hän aina ole
paras ystäväni
välillä inhoan
häntä suuresti.
Välillä en rakastanutkaan
en pitänyt lainkaan,
enkä aina pidä vieläkään
onko edes pakko,
takana on niin hyviä
sekä huonoja vuosia
monet hyvinkin kurjia.
Silti olen yrittänyt
häntä ymmärtää
varmaan hänkin minua
mutta kuten jokainen
sen arvaa, se on välillä
tuskaisan vaikeaa.
Emme pääse toisistamme
liittomme on luultavasti
ikuinen.
Siksi yritän kaikkeni,
että sietäisin häntä.
Ja tänäänkin kuljemme
yhdessä, luultavimmin
vielä huomennakin,
lapsuuteni ja minä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
puhut kuin suullani/ajatuksiani.
Koskettavaa, koskettavaa elämää - kiitos ystävä-
ni.
kun luit.
Elämä riepottaa
ja jättää jälkensä.
Niin se vain on.