Että osaa eto asia valvottaa.
50 luvulla tehtyyn hirsitaloon pitisi saada yksi huone remontoitua. Lisälämpökään ei olisi pahitteeksi.Kun on nyt se seinä, niin tälläänkö siihen eristeen ja sen jälkeen Kosteus vai höyryn vai peräti ilmansulun ?? Parocin viisaat insinöörit laittaisivat kosteussulku muovin, mutta en helkatti minä laittaisi. Teenkö nyt hometalon jos uhmaan viisaita insinöörejä ja laitan eristeen jälkeen siihen tiiviin ilmansulku paperin ja sitten levyt, joihin akka saa puolen vuoden miettimisen jälkeen valita tapetit.
50 luvulla tehtyyn hirsitaloon pitisi saada yksi huone remontoitua. Lisälämpökään ei olisi pahitteeksi.Kun on nyt se seinä, niin tälläänkö siihen eristeen ja sen jälkeen Kosteus vai höyryn vai peräti ilmansulun ?? Parocin viisaat insinöörit laittaisivat kosteussulku muovin, mutta en helkatti minä laittaisi. Teenkö nyt hometalon jos uhmaan viisaita insinöörejä ja laitan eristeen jälkeen siihen tiiviin ilmansulku paperin ja sitten levyt, joihin akka saa puolen vuoden miettimisen jälkeen valita tapetit.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Huoneilmassahan on aina sitä vesihöyryä. Lämmön kuljettamana tämä kosteus alkaa pyrkiä sisätiloista ulospäin. Kun lämpötila matkalla (seinän sisällä) tippuu tarpeeksi, alkaa kaasu tiivistyä nesteeksi.
Jos seinärakenteen tiivein pinta on heti lämpimässä sisäseinässä(pinnassa) ja seinä harvenee ulospäin> ei kosteusongelmia.
Huoneilman vesihöyryn osapaine on talvella suurempi kuin kylmän (ja kuivan) ulkoilman vesihöyryn osapaine. Siksi kostea sisäilma pyrkii kylmempään päin rakenteessa.
Kastepiste ei saa muodostua eristekerrokseen, koska eriste kostuu, eikä kuiva. Höyrynsulkumuovi tarvitaan mineraalivillaeristeen kanssa, jotta sisäilman kosteutta ei pääse liikaa eristeeseen.
Seinän rakenne harvenee sisältä - ulospäin, mutta miten kosteuspisteen käy, kun ulkopuolinen seinä onkin 95mm hirsiseinä? Tuntuisi, että silloin tuo rakenne on juuri päinvastoin. Mun ongelmana on että en osaa päättää miten sisäpuolisen eristämisen nyt lopulta tekisin.
itse laittaisin koolauksen ja siihen selluvillan eristeeksi,päälle vaikka kipsilevyä.ja akka saisi valita vaikka tapetit,niin sekään ei saisi moitittua remontintekoa.(on muuten kaikkein kallein vaihe se tapetointi,täytyy 27 kertaa käydä katsomassa,vertaamassa ja vaihtamassa niitä tapetteja,ja sitten se tapetti loppuu vielä kesken)älä laita niitä muoveja
Kyllä minäkin alan siihen kallistumaan, että ei mitään muuta, kun koolaus, villa ja kipsilevy.
Olkoon sitten kipsipintana juhannukseen asti. (varovainen arvio siitä milloin rouva saanut tapetin valittua )
Laita puukuitueristettä eli sitä termex tms. Silloin et tarvi sulkuja kuin pölyämistä vähentämään mihin riittää paperi.
Paroc sedät oli oikeassa mineraalivillan kanssa kuuluu laittaa höyrynsulkuMUOVI. Jotkut on laittanut ilmansulkua ja jotkut ilman mitään. Voi olla että toimii voi olla että ei.
Puukuitu on varmin hirren kanssa Kunhan et laita sisäpuolelle yli 100mm kerrosta.
Laita puukuitueristettä eli sitä termex tms. Silloin et tarvi sulkuja kuin pölyämistä vähentämään mihin riittää paperi.
Paroc sedät oli oikeassa mineraalivillan kanssa kuuluu laittaa höyrynsulkuMUOVI. Jotkut on laittanut ilmansulkua ja jotkut ilman mitään. Voi olla että toimii voi olla että ei.
Puukuitu on varmin hirren kanssa Kunhan et laita sisäpuolelle yli 100mm kerrosta.
Näkyy tuo Termex olevan puhallettava villa. Mahtaiskohan olla olemassa samoilla ominaisuuksilla olevaa rulla tai levy tavaraa...
...löytyy levytavarana. Älä hyvä mies laita hirsitaloon muuta!!!!!
on arvokasta tavaraa. hinta puhallettavaan verrattuna n.kertaa kolme. ja asennus pitää ite tehdä levyssä tietysti. hyvää tavaraa mut hinta vaan on kova.
Teksti kopioitu sivulta
http://www.ulapland.fi/home/myp/keke/hirsirakennukset/Korjaus/eristäminen.htm
Seinät:
Ulkopuolinen lisäeristys
Ulkopuolinen lisäeristys on teknisesti turvallisempi ratkaisu kuin sisäpuolinen. Silloin myös vanhan rakenteen lämpötila nousee ja rakenne kuivuu. Sisätilat säilyvät hirsipintaisina ja huonetilat eivät pienene. Myöskään väliseinien kohdalle ei synny kylmäsiltoja. Ulkopuolisessa lisäeristyksessä ja tiivistyksessä voi käyttää huokoisia puukuitulevyjä tai tuulensuojavillaa, jolloin koolausta ei tarvita. Rakenteet säilyvät ohuina. Paksumman ulkopuolisen lämmöneristekerroksen takia ikkunat, ovet ja perustukset voivat jäädä rumasti syvennyksiin ja niiden ympärille saattaa muodostua kylmäsiltoja. Ikkunat ja ovet pitäisi sen vuoksi siirtää uuden (paremman) lämmöneristeen kohdalle. Mikäli lämmöneristeenä käytetään muuta kuin huokoista puukuitulevyä, on erityisesti huolehdittava siitä etteivät ilmavirtaukset pääse rakenteisiin aukkojen sivuilta tai seinän ja sokkelin liittymästä.
Sisäpuolinen lisäeristys
Rakennusta sisäpuolelta eristettäessä on otettava huomioon kosteusrasitusten ero eri paikkakunnilla. Etelä-Suomessa kosteusrasitus on paljon suurempi kuin Pohjois-Suomessa. Jatkuvasti lämmitetyn hirsirakennuksen sisäpuolisessa lisäeristämisessä höyrynsulun käyttö on suositeltavaa, jotta rakenteet säilyvät vaurioitumatta.
Ajoittain kylmillään olevissa rakennuksissa, kuten loma-asunnoissa, höyrynsulku on vaaraksi rakenteille, koska se saattaa edistää lahovaurioita hidastamalla rakenteiden kuivumista. Lisäksi ulkoapäin tuleva kosteus saattaa tiivistyä joissakin tapauksissa höyrynsulun ulkopintaan, eristeen puolelle, mistä voi aiheutua vaurioita rakenteille. Rakennuksen märkätiloissa käytetään vedeneristeitä. Rakenteiden kylmällä puolella (ulkopuolella) ei saa missään tapauksessa olla höyrytiivistä kerrosta.
Mikäli rakenteet halutaan kuitenkin säilyttää ilman höyrynsulkua, on lisälämmöneristys varminta tehdä Etelä-Suomessa ulkopuolelle. Muuallakin Suomessa on syytä käyttää vain pieniä eristevahvuuksia (
Tuossahan tuli juuri se mitä kaipasinkin. Hirsitalojen eristys ei ihan niin yksi selitteinen asia ole, kuin äkkiseltään luulisi. Itselläni on ongelma juuri tämä talon (vanhan puolen) pieni nurkkahuone. Huoneessa on n. 10v (ed.omistaja) sitten laitettu hirsiseinään sisäpuolelle koolaus ja siihen paneelit. Joskus tuntuu, että voisi perustaa tuulivoimapuiston huoneeseen, sillä puhaltaa ihan kivasti kylmää muutamista paikoista. Siksi eristykseen olen päätynytkin. Uskon, että en tarvitse edes suuria eristekerroksia ja tarkoitus on vain saada vetoisuuden aiheuttama kylmyys pois.
Huone ei siis ole kylmä vaan kylmenee sen vedon seurauksena..( ymmärtiköhän kukaan tuota )
kohta "Höyrynsulku ja hirsitalot" klo 11.18.
Yleinen ajatusvirhe ja turhan työn lähde on lähteä korjaamaan hataraa taloa lämmöneristettä lisäämällä. Jos tuuli tuo kylmän taloon niin vika on hataruudessa eli talo on huonosti tehty eikä ole tiivis. Lääke on tiivistys eli talo suljetaan tuulelta.
Lisälämmömeristyksen ainoa tarkoitus on vähentää lämmityslaskua. Ei muuta.
Monasti kalliin julkisivu remontin ja lisäeristyksen toimivuuttaa hehkutetaan väärin perustein. Joo ei ole enää talo kylmä rempan jälkeen mutta ansia ei ole eristeen vaan sen yhteydessä laitettu tuulisulku.
unohdettu asia, talon on oltava tiivis ja ilman on vaihduttava hallitusti, mietittyjen reittien kautta, vaihtuupa se sitten koneella tai ilman.
...kivi tai lasivillaa, laittaa myös höyrynsulun. Jos laittaa selluvillan, niin voi harkita ilmansulun käyttämistä.
tarkotatko,että muovin voi laittaa,vaikka ois joku hengittävä eriste?eihä siitä hengittävästä eristeestä oo mtn hyötyä,jos laittaa muovin.
...hengittävyyden poissulkee, mutta on niillä hengittävillä eristeillä muitakin hyviä ominaisuuksia kuin se hengittävyys.
paljonko tulis eristettäviä neliöitä?ekovilla ois hyvä,mut jos kyse on suht vähästä eristämisestä ni se ei kannata.osta pellavavillaa.se o pikkase kalliimpaa ku nuo parocit ja isoverit,mut maksaa takuulla ihtesä tulevina vuosikymmeninä.ja missään nimessä älä laita muovia.se ei oo tarkotettu muutaku kylppärin kattoo.laita ilmansulkupaperi esim. tervapahvi.gyprokissa tosin on kaks paperia,että ei välttämättä tarvi laittaa ollenkaa mtn paperia.
Eristeet ulkopuolelle niin hirsiseinä toimii lämmönvaraajana. Eikä tarvii tapetteja.