luettavaa! Kävin sijareiden sivuilla ja huomasin tämän ja toin sen teidäkin luettavaksi!Itselläni kävi todellakin kylmät väreet luettuani!
EX-huostaanotetun lapsen kertomus...
Isomman veljeni kanssa,veli meni laitokseen etelään,minä "pääsin" pienempänä perheeseen Kuusamoon.Veli karkasi monta kertaa,ikävä oli kotiin äidin luo,sosiaaliviranomaiset eivät uskoneet veljeni kertomuksia laitokset olosuhteista.Yksi helvetti oli tuo paikka,isommat raiskasivat 12v veljeni useaan kertaan,kukaan ei tehnyt mitään,sinne vaan takaisin.
Veljeni tappoi itsensä 18 vuotiaana päästessään laitoksesta.
Itse elelin perheessä,missä sijaisäidillä oli mielenterveysongelmia,jouduin päivittäin kymmenen vuoden iästä lähtien sanomaan sijaisäidille kuinka
kiitollinen olin hänen pelastettuaan minut juopon äidin kynsistä.Koin pahoinpitelyä usein,silloin kun en onnistunut miellyttämään sijaisäidin ailahtelevia toiveita.Minut esim pahoinpideltiin leipälapiolla.Sijaisperheen isä oli normaali,ainoa syy miksi selvisin tervejärkisenä tuosta helvetistä.
Sijaisäidin pahoinpitelyt loppuivat siihen kun hän ollessani 15v iski haarukan reiteeni kiinni ruokapöydässä ja minä suutuin ja pidin puukkoa kurkkulla sanoen anna olla viimeinen kerta.
Pahoinpitelyä jatkui siis niinkauan kun olin tarpeeksi vahva fyysisesti ja henkisestä sitä vastustamaan.
Sijaisperheessä asui myös "pikkusisko" joka oli sijaisäidin "lellikki",siksi että oli tullut jo vauvana,eikä osannut kaivata omaa äitiään.
Tämä ei ole provo,näitä tarinoita on enemmänkin.
EX-huostaanotetun lapsen kertomus...
Isomman veljeni kanssa,veli meni laitokseen etelään,minä "pääsin" pienempänä perheeseen Kuusamoon.Veli karkasi monta kertaa,ikävä oli kotiin äidin luo,sosiaaliviranomaiset eivät uskoneet veljeni kertomuksia laitokset olosuhteista.Yksi helvetti oli tuo paikka,isommat raiskasivat 12v veljeni useaan kertaan,kukaan ei tehnyt mitään,sinne vaan takaisin.
Veljeni tappoi itsensä 18 vuotiaana päästessään laitoksesta.
Itse elelin perheessä,missä sijaisäidillä oli mielenterveysongelmia,jouduin päivittäin kymmenen vuoden iästä lähtien sanomaan sijaisäidille kuinka
kiitollinen olin hänen pelastettuaan minut juopon äidin kynsistä.Koin pahoinpitelyä usein,silloin kun en onnistunut miellyttämään sijaisäidin ailahtelevia toiveita.Minut esim pahoinpideltiin leipälapiolla.Sijaisperheen isä oli normaali,ainoa syy miksi selvisin tervejärkisenä tuosta helvetistä.
Sijaisäidin pahoinpitelyt loppuivat siihen kun hän ollessani 15v iski haarukan reiteeni kiinni ruokapöydässä ja minä suutuin ja pidin puukkoa kurkkulla sanoen anna olla viimeinen kerta.
Pahoinpitelyä jatkui siis niinkauan kun olin tarpeeksi vahva fyysisesti ja henkisestä sitä vastustamaan.
Sijaisperheessä asui myös "pikkusisko" joka oli sijaisäidin "lellikki",siksi että oli tullut jo vauvana,eikä osannut kaivata omaa äitiään.
Tämä ei ole provo,näitä tarinoita on enemmänkin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ovat kaikki suurin piirtein tuon kaltaisia kuvauksia. Vain täältä on joskus silmiin osunut joku "oli se ihanaa kun pelastettiin juopoilta vanhemmilta" juttu.
Minun kuulemani kertomukset taitavat jakautua ihan fifty-fifty. Väitöskirjoissa ja muissa tutkimuksissa käsitellään huomattavasti enemmän onnistuneita huostaanottoja kuin näitä kamalia tapauksia. Huonoista sijoituksista ja laittomista huostaanotoista kannattaa kuitenkin pitää ääntä, sillä muuten niihin ei voida millään vaikuttaa. Ongelmat pitäisi saada enemmän mukaan julkiseen keskusteluun, että päättäjätkin ymmärtäisivät asioiden todellisen laidan.
Niin on julkisuuteen pitäis nämä ikävät asiat saada jollain tapaa niin, tosiaan ymmärrettäis että, ei vain aikuiset puhu omiaan lasten puolesta, vaan nämä tilanteet ovat todellisia mitä lapset ovat joutuneet kokemaan!
oli huonossa paikassa nyt kertoo kaikenlaista
mitä siellä se eukko touhusi ja puhui ja mitä siellä tapahtui.Soskut sen tietää vaan ei välitä.Uusi paikka lapselle sentään etsittiin.
tätä sossut ja sijaisperheet juuri käyttävät hyväkseen kun tietävät että lapset eivät tuo julki, ainakaan ikäviä asioita helposti! Etenkin juuri silloin kun heidän pitäisi puhua ja vielä kovaan ääneen! Niin, se oli minullakin kun minut raiskattiin kun olin 11 vuotias! puhua uskalsin äidilleni asiasta vasta 30 vuotiaana kun asia vaivasi,niin voimakkaasti että oli pakko saada kerrottua. kumma juttu silloin olo keveni kummasti ja onneksi äitini ymmärsi mitä olin kokenut ja käynyt läpi!Mutta niistä muistoista en koskaan pääse eroon vaikka kuinka haluaisin.
senverran jotta kertoi sijarin oman lapsen jatkuvasti potkivan ja kiusaavan.Kerroin sen soskulle,ja sosku tietty sijarille joka hyökkäsi lapsen kimppuun.Sillain lapsi saadaan vaikenemaan.
vaikka lasta hakattaisiin tai käytettäisiin seksuaalisesti hyväksi sijaispaikassa. ovathan he valinneet OIKEAT vanhemmat lapsille.
Tyttöni lakkasivat kertomasta minulle kaltoikohtelusta sijaisperheessä koska vaikka sossut tiesivät, eivät välittäneet. He lopulta sanoivat minulle, että eivät kerro, koska kerron sossuille ja Hilkka kostaa heille!
Espoon kaupungin lasten erityistarpeiden johtava sosiaalityöntekijä ja perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Mervi Sjöberg vain totesi, että jos en lopeta valittamista lapset joutuvat lastenkotiin, jotka ovat vielä pahempia paikkoja kuin sijaisperheet.
totta kai kannattaa valittaa vaikka joka päivä uudestaan1 muuten et apua lapsellesi saa!ei lastenkoti ole huono vaihtoehto.eikä kukaan usko lapsen valituksia, mutta Jumalapa kuulee ja rankaisee syyllisiä. näin kerroin lapselleni kun hän kysyi miten on mahdollista että suomessa saa tehdä aivan mitätahansa
aina kun sossuun valitin sijaisperheen kaltoin kohteluista lapsiini, niin sossu kertoi asiasta sijaisperheelle ja sen jälk. lapset saivat lisää satikutia kun olivat menneet äidille kertomaan! Joten nyt eivät lapset enään uskalla puhua mitään, vaan ovat yrittäneet itsemurhaa! Viiltämällä rannetta pituus suunnassa, syömällä tuplasti saamiaan rauhoittavia ja unilääkkeitä...ym. Hel...tti! Pelkään sitä päivää kun joku soittaa ja sanoo että lapsesi.....! Sossu ei välitä vaikka tietää asiasta! Nyt vanhin sitten suljettiin psykiatrialliseen sairaalaan! Mikä erikoisinta sijaisperhe saa vapaasti käydä tapaamassa vanhinta lastani mutta, minun ei anneta tavata! Ihan kuin minä olisin ollut se joka tilanteen aiheutti lapselle! Vaikka sen tilanteen aiheutti nimen omaan sijaisperhe... En ymmärrä!Psykiatriat pitävät sijaisperheen puolta, vaikka olen kirjeen taholle lähettänyt ja esittänyt mistä kaikki oli lähtöisin ja mitä oli tapahtunut.ym. niin,ei! Asia käännettiin minua vastaan... en ymmärrä!Nurinkurista!
Kyllä karmanlaki tulee näille paholaisille jossain vaiheessa elämää vastaan! Se joka pahaa kylvää, hän myös sen pahan sadostaan korjaa.
s-lapset kyllä jaksoivat tapella keskenään ja erittäin paljon, pari vuotta oli ikä-eroo.
Toinen oli kaunis ja toinen vähemmän kaunis, tyttöjä, vanhempi aina yritti alistaa nuorempaa eli sitä vähemmän kaunista, tämä kaunis tyttö oli ollut isänsä suosikki aina, eli insestityttö isille jo 5 v alkaen!
Noo, nääkin vuosien välein joutui psyk.-osastoille, kaunis kun sai äitiltään kännyn rippilahjaksi ja etsi TV-chatista miehiä ja karkasi ent. vankien mukana, jouti sit sinne, toinen kun joku koulupoika ei huolinut kasiluokalla häntä, viilteli ja sit äiti toi sinne saksia!
Hyvä sinä äiti kun noin huolehdit lapsistasi!
Äiti olikin juoppo, kun yritettiin mennä äitin luo, ei voinut ottaa ikinä lapsiaan vastaan, kun ollaan nyt aamulla niin kännissä vielä!
Voisko siis ihmetellä miten psyk. pitää kuiteskin sijarien puolta?
Ofcourse, tapauksista riippuen!