-Mitä???
Merja ravisti minua käsivarresta.
”Mikä hätänä? Mitä kello on?”
Oli sunnuntaiaamu, hämärää, kelloradion numerot loistivat. Ei ollut vielä ihan viittäkään. Lapset heräisivät joskus kahdeksalta, yhdeksältä. Mikähän Merjaa vaivasi, harvemmin hän minua tähän aikaan herätti – vaikka joskus olisin toivonutkin, tietyistä syistä… Hätääntyneeltä vaikutti, vapisi ihan ja huohotti.
”Mikä sulla on? Näitkö painajaista? Tuntuuko pahalta? Kerro.”
”Jukka, tämä ei ole uni… mä olen muuttunut!”
”Muuttunut? Mitä sä tarkoitat?”
”Mun vartalo… minä… kokonaan… kato!”
Merja nousi polvilleen viereeni. Ihan tavallinen yöpaita, sama mikä illalla. Kädet näyttivät hämärässä oudoilta, karvaisilta ja lihaksikkailta… Missä ovat Merjan rinnat? Miksei niitä näy, pitäisihän niiden pullistaa yöpaitaa ja heilahtaa tuossa asennossa… Merja nostaa koko yöpaidan ylös, heilauttaa pois – no johan on helvetti! Karvainen rinta, litteä, lihaksia – missä on vaimoni?
”Jukka, mä olen mies!”
”Ei… eiku siis… et sä voi olla, ei… Mitä sulle on tapahtunut? Tai siis, eihän toi vielä miestä susta tee..”
”Tämä tekee.”
Merja vetää pikkuhousut alas, jotenkin hankalasti. Tuttu karvakolmio paljastuu, paitsi että… sieltä ponnahtaa penis. Täydessä seisokissa. Ihan oikea, miehinen kalu.
Nousen kyynärpääni varaan. Suuni on auki ja mutisen jotain mitä en itsekään ymmärrä, aivot käyvät ylikierroksilla. Tuntuu omituiselta, jotain heilahtaa rinnallani, rinnat tietenkin, rinnat?? Kokeilen kädellä, tuntuu aivan omituiselta, mutta jotenkin asiaankuuluvalta. Sitten välähtää päässä, heilautan käteni jalkojen väliin. Ei mitään. Käsi housujen sisään. Käsi liukuu kukkulan yli, tapaa karvoituksen, liukuu alemmas, alemmas, tunnen halkion, huulet… vetäisen käteni pois.
”Jukka, miksi tämä on jäykkänä?”
Ensimmäinen järkevä (järkevä?) ajatus vilahtaa päähäni.
”Se on aamuseisokki. Käy vessassa.”
Merja nousee, hakee paksuimman aamutakkinsa. Omituista, se näyttää kiristävän hartioista, ja lyhyeltäkin se näyttää. Merja on ainakin kymmenen senttiä pidempi kuin illalla.
Merja raottaa makuuhuoneen ovea, katselee ympärilleen ja livahtaa vessaan. Hetken päästä vessa vedetään. Kohta Merja livahtaa takaisin, vetäisee oven kiinni ja lukkoon saman tien. Onneksi olen laittanut lukon makuuhuoneen oveen, joku yksityisyys pitää olla.
”Miten tällä osuu mihinkään? Mä roiskin ympäriinsä. Piti pyyhkiä pönttö.”
”Oliko pakko heti kokeilla seisaaltaan?”
”Oli, tietty. Mitä muuta hyötyä miehenä olemisesta on.”
”Kai sä pesit kädet?
”Mä en kuse käsille. No joo, pesin pesin, vitsi vitsi.”
Jotenkin arvasin, että Merja ei ehkä ollut kovin huolellinen käsien pesussa, mutta annoin olla.
”Mitä me nyt tehdään?”
Merja ei jostain syystä vaikuttanut huolestuneelta, mietti vain ratkaisua. Niin kuin meissä olisi vain jokin vika, ikään kuin koneessa, ja sen voisi korjata jotenkin. Mietin, miksei hän tuntenut niin kuin minä tunsin.
”Merja, miltä susta tuntuu?”
”Miten niin tuntuu. Emmä tiä. Mitä väliä? Eiks meidän vaan pitäis miettiä, mitä tehdään? Soitetaanko lääkärille tai jotain?”
”Rakastatko sä mua?”
Yhtäkkiä se tuntui jotenkin tärkeältä. Halusin, että Merja huomioisi minua jotenkin.
”Tottakai Jukka. Mä rakastan sua ihan mitä vaan meille tapahtuukin.”
Merja pudottaa aamutakin, tulee viereeni ja ottaa minut syliin. Tuntuu hyvältä, lämpimältä. Hänen tuoksunsakin on jotenkin erilainen, miehinen. Hän suutelee minua, suulle. Parransänki pistelee, huulet tuntuvat kovemmilta kuin ennen. Painan pääni hänen rinnalleen, halaan.
”Pidä musta kiinni.”
Merja pitää, tuudittaa. Laskeudumme makuulle. Hän työntää kätensä paitani alle ja ottaa rintani käteensä, puristaa vähän.
”Miks sä teet noin?”
”Olin vaan utelias… tuntuu hassulle. Pehmeä.”
Merja alkaa nostaa paitaani pois.
”Mitä sä teet?”
”Anna mä katon sua. Sä oot kaunis.”
”Emmä oo, mähän oon oikeesti mies. Kato nyt. Vatsa pömpöttää. Reisissä on varmaan selluliittiä. Tissitkin on ihan eriparia.”
”Sä oot oikeesti ihan hyvän näköinen, ainakin ikäsekses.”
Merja painautuu lähemmäksi, tunnen kuinka hänen kalunsa taas jököttää pikkuhousuissa. Hän kiemurtelee irti pöksyistä, varmaan tuntui epämukavalta.
”Mitä sä oikein ajattelet? Tässä tilanteessa?”
”No eihän tässä mitään pahaa ole. Mä vaan vähän tunnustelen. Eiks tunnu kivalta?”
Merja työntää kätensä boxereihini ja saman tien sormen häpyhuulten väliin.
”Anna olla, ei tässä nyt ainakaan tollasta voi tehdä.”
Merja vähän perääntyy.
”Jukka rakas, mä rakastan sua… aattele miten mahtava tilaisuus olis oppia vähän uusia asioita ja niinku uutta näkökulmaa. Eiks sua yhtään kiihota tää tilanne? Must tää on siis tosi jännä juttu.”
Merja tyynnyttelee minua, sivelee kylkiäni ja painaa päänsä rinnalleni. Hän suutelee rintaani, osuu nänniin ja alkaa imeä. Lutkuttaa, nuolaisee, imee. Tuntuu hassulta, sähköisiä aaltoja kulkee pitkin kehoani. Jossakin alavatsassa vihlaisee, omituinen tunne, vieras mutta jotenkin huumaava.
”Tää on tosi kivaa, mä nautin tästä”, Merja sopottaa, vaihtaa toiseen rintaan. ”Sul on tosi hyvät tissit, tosi makeet, kiinteet vielä ja isot.”
Mietin miten Merja voi ajatella rintojeni kokoa. Rinnatko minussa on tärkeintä. Olenko minä vain jokin tissiteline? Kaivan kuitenkin sormeni hänen hiuksiinsa ja vedä häntä rintaani vasten, ihan kivaa tällainenkin huomio on, jonka rakkaaltaan saa. Samalla pikkuisen kokeilen hänen hartioitaan. Ihan hyvässä timmissä tuntuu mies (?) olevan. Mietin samalla, mitä lapset tekevät (nukkuvat onneksi), ja sitä, mitä tekisi lounaaksi. Olikohan jääkaapissa jauhelihaa. Merja sanoi minua toissapäivänä tunteettomaksi paskaksi, mutta ehkä se muisto nyt kuitenkin on parasta painaa villaisella, tai ainakin säästää mehukkaampaan hetkeen. Merja on kuitenkin loppujen lopuksi ihan turvallinen ja huomioiva nainen – näin miehenäkin.
Ihmeellistä huohotusta Merja pitää, noinko kuumana hän käy? Samalla tunnen taas käden boxereitten sisällä. Sormet liukuvat häpyhuulien väliin, liukkaasti – oho, missä välissä ehdin kostua noin? Saman tien sormi menee sisälleni, toinenkin.
”Hei, anna olla. Tai siis, älä nyt ihan noin suoraan käy asiaan.”
”Jukka rakas, anteeks, mä vaan olin niin utelias että miltä sun pillu tuntuu, ja jotenkin toi liukkaus ja kuumuus niinku sillee vetää jotenki ihan vastuttamattomasti. Siis että mua naitattaa, eihän me olla rakasteltu varmaan moneen päivään!”
Jotenkin minulla on ihan erilainen muistikuva, mutta mitä väliä sillä on, miten usein rakastellaan. Kyllähän minä rakastelen aina kun vain ehdotetaan, kunhan vain tunnen itseni rakastetuksi, eikä Merja käy liian suoraan asiaan, eikä lapset tai velat paina, tai siivous… Mietin, koska Merja on viimeksi tuonut kukkia. On siitä aikaa.
Merja on nostanut sormiaan pykälää ylemmäs; nyt liukkaat sormet liukuvat jossain klitoriksen ympärillä, ylös alas, aika kovan tuntuisesti…
”Vähän kevyemmin, jooko Merja.”
Ihan outo tunne. Alkaa kihelmöidä sieltä alhaalta ihan omituisesti. Merja vetää välillä boxerini alas; potkin ne pois jaloista. Suljen silmäni, puristan lujempaa Merjan päätä rintaani vasten. Merja alkaa könytä päälleni, painaa jalkansa jalkojeni väliin.
”Merja, äläs nyt innostu, ei tää käy… ihan vielä.”
Merja jatkaa sormella lipottelua, suutelee rintojani, vatsaani ja edelleen… hän laskeutuu jalkojeni väliin, painaa pään syvälle ja nuolaisee häpyhuulia.
”Nam. Mä oon aina luullu, että tää maistuis pahalle. Että sä tekisit tätä vaan kun tiedät, miten mä nautin.”
En osaa vastata. Huokaisen, koetan nostaa lantiota. Merja siirtaa molemmat kätensä takapuoleni alle, puristaa – ahh! – ja nostaa. Lipaisee uudestaan. Ahh. Enemmän, enemmän.
”Mutta täähän onki niinku jännää. Jotenki munkin nyt niinku tekee mieli nuolla sua. Hassua. Tykkäätsä kun mä haen sun klitan täältä ja nuoleskelen sitä?”
Vastaan ynisemällä. Painan Merjan päätä alemmas. Jatka vaan nuolemista, älä pidä taukoa äläkä mieti liikaa. Mmmmmmhhhhhh….ooohhhhh. Lantioni nousee, laskee, en voi estää, enkä halua. Merja työntää sormensa, kaksi sormea sisääni ja painelee niillä… johonkin joka tuntuu hyvältä, kiemurtelen, hieron rintojani, nipistän nännejä…
”Ei enää, nyt ei enää, ei enää, älä, mä haluun sut sisään, tuu mun sisään, mä haluun sut, haluun…”
Merja nostaa vastahakoisesti päänsä jalkojeni välistä, Hän hymyilee jotenkin niin kuin olisi jäänyt kiinni jostain kielletystä. Suloinen. Ihana mieheni/naiseni. Hänen huulensa kiiltelevät limasta, koko leuka kiiltää. Vedän häntä ylemmäs, suutelen suulle. Tuttu, samalla outo maku. Kierrän käteni hänen ympärilleen, puristan. Hän kiemurtelee jalkojeni välissä, levitän jalkoja, hän tökkii – osumatta. Haluan, haluan hänet sisääni, kuumeisesti, pian, äkkiä. Ojennan käteni väliimme, pujotan jalkoväliin, haen, löydän.
Kova, pelottava. Kuitenkin himoittava. Sisälle. Äkkiä. Kauhean vaikea ohjata, mutta jotenkin saan sen häpyhuulien väliin ja sinne sisälle päin, hitaasti. Merja nousee käsiensä ja polviensa varaan, katsoo jonnekin ohitseni, tuijottaa, painaa sitten äkkiä lantionsa, ja siinä, se luiskahtaa sisälle, jonnekin syvälle. Huudahdan. Merja katsoo minuun, minä Merjaan. Syvälle silmiin. Hän on sisälläni, sisälläni, uskomaton nautinto… Merja liikuttaa itseään edestakaisin. Outoa, se tuntuu hyvältä, eikä kuitenkaan tarpeeksi hyvältä. Koetan ylettyä klitorikselle, mutta se on hankalaa tässä. Merjan katse on tuijottava, hän pumppaa, hartiat jännittyvät, takapuoli on tiukka – aivan ihana perse! Puristan sitä, rakastan.
”Merja kuule kulta, huvittaisko sua tota kokeilla jotain muutakin…”
Merja pysähtyy, katsoo kysyen, nousee pois (lurps, ikävä jää). Pyörähdän poispäin hänestä, käännyn vatsalleni, vetäisen ison tyynyn vatsan alle. Nostan takapuoleni kutsuvasti - niin toivon!
Merja naurahtaa käheästi, nousee polvilleen taakseni, nostaa lantioni ylös käsillään, takapuoleni on pystyssä, jännää! Onpa hän vahva! Toinen käsi häviää jonnekin, ahaa, kalun pää alkaa määrätietoisesi tökkiä häpyhuulia kunnes luiskahtaa väliin. Onkohan tämä kalu nyt iso vai pieni? Hällä väliä, kunhan Merja osaa käyttää sitä. Se täyttää minut kokonaan. Nojaan rintakehällä sänkyyn. Saan oikean käteni pujotettua jalkojeni väliin, löydän klitoriksen. Liu’utan sormiani nopeasti sen yli edestakaisin, samalla kun Merja aloittaa määrätietoisen työskentelyn. Välillä hän melkein nousee selkääni ja hakee rintojani, jotka ovat lytyssä sänkyä vasten, välillä nousee polvilleen ja pitää kaksin käsin lantiostani kiinni. Merjan kalu kulkee edestakaisin, sen pää hieroo jotain kohtaa sisälläni, joka saa minut ynisemään, vinkumaan, huohottamaan. Samalla lisään painetta klitorikseen.
”Jukka, sä oot ihanan näköinen. Sun tissit näkyy kun ne puristuu esiin sun alta, ja sun kaunis selkä ja kapee vyötärö ja toi lantion kaari ja pepun puolipallot ja toi vako…”
Merja kuljettaa sormeaan kevyesti pitkin peppuvakoa, se lähettää sarjan sähköiskuja selkärankaan, sieltä ympäri vatsan ja nivusiin ja rintoihin.
”Läps!” ”Läps, läps!”
Merja läiskäyttää takapuoltani, yllättäen, kovaa. Jokainen isku on entistä kovempi. Sattuu, mutta tuntuu hyvältä. Varmaan jäi punainen jälki, niin lujaa se löi.
”Jukka, haluutsä päälle?”
Päälle, se oli vanhan Merjan lempiasento, mutta nyt minulla nousee aalto alavatsasta…
”Nyt ei mitään vaih-vaihdella, tuu-uh, mä tuun ihan aaahhhhhh nnnnnnnnn”
Aalto nousee, kiihdytän käden tahtia, tunnen, miten sormenpäät osuvat Merjan kaluun. Merjan tahti alkaa muuttua nykiväksi, kädet puristavat lantiotani melkein kipeästi. Aalto tulee, vie, kaikki menee, nykyisyys, värejä, tärisen, Merja, aiiihhhh, joku huutaa, minä? Merja murisee, touhuaa, mitä tapahtuu, hallitsematonta, mä rakastan tuota miestä, Merja lysähtää päälleni, minua ravistelevat oudot puistatukset, värähtää, uudestaan, pikku hiljaa se loppuu ja jättää oudon rennon mutta tarmokkaan olon.
Merja vetäytyy pois – lurps – ja joitain alkaa valua. Pyörähdän selälleni, mutta edelleen valuu. Merja kömpii viereeni, ottaa minut syliin – ihanaa, lämmin, hyvä.
”Tuliks sulle?”
Voi noita miehiä.
”Tota miks sä luulet et mä huusin niin. Arvaapa vaan.”
”Ei mut miltä se tuntu? Oliks se iso?”
Vai iso… mitä väliä sillä on, se on sinussa kiinni, se olet sinä ja sinä et ole mulkku, monessakin mielessä. Pieni hehkutus lienee kuitenkin paikallaan.
”Kuule se oli iso mä en tiä miten mä sain sen mahtumaan siis sä oot niin taitava en ikinä ois uskonu. Sä oot kuule Merja ihanin mies mitä maa päällään kantaa.”
Merja suorastaan hohtaa tyytyväisyyttään ja vetää minua lähemmäksi. Mutta, vieläkin valuu, onpa epämukavaa.
”Oota, mä käyn vessassa.”
Tempaisen Merjan kylpytakin päälleni, hiivin ovelle ja ihan hiljaa avaan sen lukosta. Hiivin vessaan, lapset eivät onneksi sentään heränneet huutooni. Kissa tulee kerjäämään huomiota, kiehnää sääreeni, ei ihmettele sen sileyttä.
Vessassa lasken renkaan – miksi Merjan on pitänyt jättää se ylös, tästä voisi vähän sanoa, no ehkä josku toiste sopivassa tilaisuudessa. Istun ja annan tulla. Peseskelen bideellä. Nousen, katselen peilistä. Otan kylpytakin pois. Nostelen rintoja. Ihan hyvät vielä, aika kiinteät. Vaikka kyllähän tässä iässä jo maa kutsuu… Nännit ihan paisuneet ja arat, oli se Merja innokas! Lantiolla on kyllä ylimääräistä, käsillä puristaessa jää selluliittia väliin, yäk. Vaikka näyttäähän tuo Merjalle kelpaavan. Ja vielähän tässä uimahalliinkin uskaltaisi.
Käännyn ympäri, katson olan yli, ja todella: takapuolessa on iso punainen jälki, kirveleekin. Vaikka hyvältä sekin tuntuu, pitäähän miehen osata ottaa naisensa, Merja ei oo mikään nyhverö.
Kylläpä viileä ilma tuntuu iholla hyvältä. Pudistelen vähän talkkia. Pesaisen hampaat. Pikkuisen kasvovoidetta. Vatsaankin vähän, ai kun tuntuu hyvältä sivellä voidetta vatsaan ja kylkiin. Rintoihin ei oikein tee mieli kokea, ne ovat niin herkät. Merja, Merja!
Kylpytakki takaisin ja makuuhuoneeseen, hämärään. Kello käy seitsemää. Nyt pitää kyllä keksiä äkkiä jotain.
”Merja, Merja, mitä nyt tehdään. Merja? Merja?”
Merjan puolelta kuuluu raskas hengityksen ääni, melkein kuorsaus. Hämärässä näkyy retkottava hahmo. Onhan se ihana, mutta miksi sen pitää heti nukahtaa?
Kömmin hiljaa viereen, lähemmäksi, syliin selkä edellä, työnnän pepun Merjaa vasten, ja nostan hänen kätensä ympärilleni, vatsaani vasten, pidän siitä kiinni. Ei hän herää, mutta silti minulle tulee turvallinen olo.
Merja ravisti minua käsivarresta.
”Mikä hätänä? Mitä kello on?”
Oli sunnuntaiaamu, hämärää, kelloradion numerot loistivat. Ei ollut vielä ihan viittäkään. Lapset heräisivät joskus kahdeksalta, yhdeksältä. Mikähän Merjaa vaivasi, harvemmin hän minua tähän aikaan herätti – vaikka joskus olisin toivonutkin, tietyistä syistä… Hätääntyneeltä vaikutti, vapisi ihan ja huohotti.
”Mikä sulla on? Näitkö painajaista? Tuntuuko pahalta? Kerro.”
”Jukka, tämä ei ole uni… mä olen muuttunut!”
”Muuttunut? Mitä sä tarkoitat?”
”Mun vartalo… minä… kokonaan… kato!”
Merja nousi polvilleen viereeni. Ihan tavallinen yöpaita, sama mikä illalla. Kädet näyttivät hämärässä oudoilta, karvaisilta ja lihaksikkailta… Missä ovat Merjan rinnat? Miksei niitä näy, pitäisihän niiden pullistaa yöpaitaa ja heilahtaa tuossa asennossa… Merja nostaa koko yöpaidan ylös, heilauttaa pois – no johan on helvetti! Karvainen rinta, litteä, lihaksia – missä on vaimoni?
”Jukka, mä olen mies!”
”Ei… eiku siis… et sä voi olla, ei… Mitä sulle on tapahtunut? Tai siis, eihän toi vielä miestä susta tee..”
”Tämä tekee.”
Merja vetää pikkuhousut alas, jotenkin hankalasti. Tuttu karvakolmio paljastuu, paitsi että… sieltä ponnahtaa penis. Täydessä seisokissa. Ihan oikea, miehinen kalu.
Nousen kyynärpääni varaan. Suuni on auki ja mutisen jotain mitä en itsekään ymmärrä, aivot käyvät ylikierroksilla. Tuntuu omituiselta, jotain heilahtaa rinnallani, rinnat tietenkin, rinnat?? Kokeilen kädellä, tuntuu aivan omituiselta, mutta jotenkin asiaankuuluvalta. Sitten välähtää päässä, heilautan käteni jalkojen väliin. Ei mitään. Käsi housujen sisään. Käsi liukuu kukkulan yli, tapaa karvoituksen, liukuu alemmas, alemmas, tunnen halkion, huulet… vetäisen käteni pois.
”Jukka, miksi tämä on jäykkänä?”
Ensimmäinen järkevä (järkevä?) ajatus vilahtaa päähäni.
”Se on aamuseisokki. Käy vessassa.”
Merja nousee, hakee paksuimman aamutakkinsa. Omituista, se näyttää kiristävän hartioista, ja lyhyeltäkin se näyttää. Merja on ainakin kymmenen senttiä pidempi kuin illalla.
Merja raottaa makuuhuoneen ovea, katselee ympärilleen ja livahtaa vessaan. Hetken päästä vessa vedetään. Kohta Merja livahtaa takaisin, vetäisee oven kiinni ja lukkoon saman tien. Onneksi olen laittanut lukon makuuhuoneen oveen, joku yksityisyys pitää olla.
”Miten tällä osuu mihinkään? Mä roiskin ympäriinsä. Piti pyyhkiä pönttö.”
”Oliko pakko heti kokeilla seisaaltaan?”
”Oli, tietty. Mitä muuta hyötyä miehenä olemisesta on.”
”Kai sä pesit kädet?
”Mä en kuse käsille. No joo, pesin pesin, vitsi vitsi.”
Jotenkin arvasin, että Merja ei ehkä ollut kovin huolellinen käsien pesussa, mutta annoin olla.
”Mitä me nyt tehdään?”
Merja ei jostain syystä vaikuttanut huolestuneelta, mietti vain ratkaisua. Niin kuin meissä olisi vain jokin vika, ikään kuin koneessa, ja sen voisi korjata jotenkin. Mietin, miksei hän tuntenut niin kuin minä tunsin.
”Merja, miltä susta tuntuu?”
”Miten niin tuntuu. Emmä tiä. Mitä väliä? Eiks meidän vaan pitäis miettiä, mitä tehdään? Soitetaanko lääkärille tai jotain?”
”Rakastatko sä mua?”
Yhtäkkiä se tuntui jotenkin tärkeältä. Halusin, että Merja huomioisi minua jotenkin.
”Tottakai Jukka. Mä rakastan sua ihan mitä vaan meille tapahtuukin.”
Merja pudottaa aamutakin, tulee viereeni ja ottaa minut syliin. Tuntuu hyvältä, lämpimältä. Hänen tuoksunsakin on jotenkin erilainen, miehinen. Hän suutelee minua, suulle. Parransänki pistelee, huulet tuntuvat kovemmilta kuin ennen. Painan pääni hänen rinnalleen, halaan.
”Pidä musta kiinni.”
Merja pitää, tuudittaa. Laskeudumme makuulle. Hän työntää kätensä paitani alle ja ottaa rintani käteensä, puristaa vähän.
”Miks sä teet noin?”
”Olin vaan utelias… tuntuu hassulle. Pehmeä.”
Merja alkaa nostaa paitaani pois.
”Mitä sä teet?”
”Anna mä katon sua. Sä oot kaunis.”
”Emmä oo, mähän oon oikeesti mies. Kato nyt. Vatsa pömpöttää. Reisissä on varmaan selluliittiä. Tissitkin on ihan eriparia.”
”Sä oot oikeesti ihan hyvän näköinen, ainakin ikäsekses.”
Merja painautuu lähemmäksi, tunnen kuinka hänen kalunsa taas jököttää pikkuhousuissa. Hän kiemurtelee irti pöksyistä, varmaan tuntui epämukavalta.
”Mitä sä oikein ajattelet? Tässä tilanteessa?”
”No eihän tässä mitään pahaa ole. Mä vaan vähän tunnustelen. Eiks tunnu kivalta?”
Merja työntää kätensä boxereihini ja saman tien sormen häpyhuulten väliin.
”Anna olla, ei tässä nyt ainakaan tollasta voi tehdä.”
Merja vähän perääntyy.
”Jukka rakas, mä rakastan sua… aattele miten mahtava tilaisuus olis oppia vähän uusia asioita ja niinku uutta näkökulmaa. Eiks sua yhtään kiihota tää tilanne? Must tää on siis tosi jännä juttu.”
Merja tyynnyttelee minua, sivelee kylkiäni ja painaa päänsä rinnalleni. Hän suutelee rintaani, osuu nänniin ja alkaa imeä. Lutkuttaa, nuolaisee, imee. Tuntuu hassulta, sähköisiä aaltoja kulkee pitkin kehoani. Jossakin alavatsassa vihlaisee, omituinen tunne, vieras mutta jotenkin huumaava.
”Tää on tosi kivaa, mä nautin tästä”, Merja sopottaa, vaihtaa toiseen rintaan. ”Sul on tosi hyvät tissit, tosi makeet, kiinteet vielä ja isot.”
Mietin miten Merja voi ajatella rintojeni kokoa. Rinnatko minussa on tärkeintä. Olenko minä vain jokin tissiteline? Kaivan kuitenkin sormeni hänen hiuksiinsa ja vedä häntä rintaani vasten, ihan kivaa tällainenkin huomio on, jonka rakkaaltaan saa. Samalla pikkuisen kokeilen hänen hartioitaan. Ihan hyvässä timmissä tuntuu mies (?) olevan. Mietin samalla, mitä lapset tekevät (nukkuvat onneksi), ja sitä, mitä tekisi lounaaksi. Olikohan jääkaapissa jauhelihaa. Merja sanoi minua toissapäivänä tunteettomaksi paskaksi, mutta ehkä se muisto nyt kuitenkin on parasta painaa villaisella, tai ainakin säästää mehukkaampaan hetkeen. Merja on kuitenkin loppujen lopuksi ihan turvallinen ja huomioiva nainen – näin miehenäkin.
Ihmeellistä huohotusta Merja pitää, noinko kuumana hän käy? Samalla tunnen taas käden boxereitten sisällä. Sormet liukuvat häpyhuulien väliin, liukkaasti – oho, missä välissä ehdin kostua noin? Saman tien sormi menee sisälleni, toinenkin.
”Hei, anna olla. Tai siis, älä nyt ihan noin suoraan käy asiaan.”
”Jukka rakas, anteeks, mä vaan olin niin utelias että miltä sun pillu tuntuu, ja jotenkin toi liukkaus ja kuumuus niinku sillee vetää jotenki ihan vastuttamattomasti. Siis että mua naitattaa, eihän me olla rakasteltu varmaan moneen päivään!”
Jotenkin minulla on ihan erilainen muistikuva, mutta mitä väliä sillä on, miten usein rakastellaan. Kyllähän minä rakastelen aina kun vain ehdotetaan, kunhan vain tunnen itseni rakastetuksi, eikä Merja käy liian suoraan asiaan, eikä lapset tai velat paina, tai siivous… Mietin, koska Merja on viimeksi tuonut kukkia. On siitä aikaa.
Merja on nostanut sormiaan pykälää ylemmäs; nyt liukkaat sormet liukuvat jossain klitoriksen ympärillä, ylös alas, aika kovan tuntuisesti…
”Vähän kevyemmin, jooko Merja.”
Ihan outo tunne. Alkaa kihelmöidä sieltä alhaalta ihan omituisesti. Merja vetää välillä boxerini alas; potkin ne pois jaloista. Suljen silmäni, puristan lujempaa Merjan päätä rintaani vasten. Merja alkaa könytä päälleni, painaa jalkansa jalkojeni väliin.
”Merja, äläs nyt innostu, ei tää käy… ihan vielä.”
Merja jatkaa sormella lipottelua, suutelee rintojani, vatsaani ja edelleen… hän laskeutuu jalkojeni väliin, painaa pään syvälle ja nuolaisee häpyhuulia.
”Nam. Mä oon aina luullu, että tää maistuis pahalle. Että sä tekisit tätä vaan kun tiedät, miten mä nautin.”
En osaa vastata. Huokaisen, koetan nostaa lantiota. Merja siirtaa molemmat kätensä takapuoleni alle, puristaa – ahh! – ja nostaa. Lipaisee uudestaan. Ahh. Enemmän, enemmän.
”Mutta täähän onki niinku jännää. Jotenki munkin nyt niinku tekee mieli nuolla sua. Hassua. Tykkäätsä kun mä haen sun klitan täältä ja nuoleskelen sitä?”
Vastaan ynisemällä. Painan Merjan päätä alemmas. Jatka vaan nuolemista, älä pidä taukoa äläkä mieti liikaa. Mmmmmmhhhhhh….ooohhhhh. Lantioni nousee, laskee, en voi estää, enkä halua. Merja työntää sormensa, kaksi sormea sisääni ja painelee niillä… johonkin joka tuntuu hyvältä, kiemurtelen, hieron rintojani, nipistän nännejä…
”Ei enää, nyt ei enää, ei enää, älä, mä haluun sut sisään, tuu mun sisään, mä haluun sut, haluun…”
Merja nostaa vastahakoisesti päänsä jalkojeni välistä, Hän hymyilee jotenkin niin kuin olisi jäänyt kiinni jostain kielletystä. Suloinen. Ihana mieheni/naiseni. Hänen huulensa kiiltelevät limasta, koko leuka kiiltää. Vedän häntä ylemmäs, suutelen suulle. Tuttu, samalla outo maku. Kierrän käteni hänen ympärilleen, puristan. Hän kiemurtelee jalkojeni välissä, levitän jalkoja, hän tökkii – osumatta. Haluan, haluan hänet sisääni, kuumeisesti, pian, äkkiä. Ojennan käteni väliimme, pujotan jalkoväliin, haen, löydän.
Kova, pelottava. Kuitenkin himoittava. Sisälle. Äkkiä. Kauhean vaikea ohjata, mutta jotenkin saan sen häpyhuulien väliin ja sinne sisälle päin, hitaasti. Merja nousee käsiensä ja polviensa varaan, katsoo jonnekin ohitseni, tuijottaa, painaa sitten äkkiä lantionsa, ja siinä, se luiskahtaa sisälle, jonnekin syvälle. Huudahdan. Merja katsoo minuun, minä Merjaan. Syvälle silmiin. Hän on sisälläni, sisälläni, uskomaton nautinto… Merja liikuttaa itseään edestakaisin. Outoa, se tuntuu hyvältä, eikä kuitenkaan tarpeeksi hyvältä. Koetan ylettyä klitorikselle, mutta se on hankalaa tässä. Merjan katse on tuijottava, hän pumppaa, hartiat jännittyvät, takapuoli on tiukka – aivan ihana perse! Puristan sitä, rakastan.
”Merja kuule kulta, huvittaisko sua tota kokeilla jotain muutakin…”
Merja pysähtyy, katsoo kysyen, nousee pois (lurps, ikävä jää). Pyörähdän poispäin hänestä, käännyn vatsalleni, vetäisen ison tyynyn vatsan alle. Nostan takapuoleni kutsuvasti - niin toivon!
Merja naurahtaa käheästi, nousee polvilleen taakseni, nostaa lantioni ylös käsillään, takapuoleni on pystyssä, jännää! Onpa hän vahva! Toinen käsi häviää jonnekin, ahaa, kalun pää alkaa määrätietoisesi tökkiä häpyhuulia kunnes luiskahtaa väliin. Onkohan tämä kalu nyt iso vai pieni? Hällä väliä, kunhan Merja osaa käyttää sitä. Se täyttää minut kokonaan. Nojaan rintakehällä sänkyyn. Saan oikean käteni pujotettua jalkojeni väliin, löydän klitoriksen. Liu’utan sormiani nopeasti sen yli edestakaisin, samalla kun Merja aloittaa määrätietoisen työskentelyn. Välillä hän melkein nousee selkääni ja hakee rintojani, jotka ovat lytyssä sänkyä vasten, välillä nousee polvilleen ja pitää kaksin käsin lantiostani kiinni. Merjan kalu kulkee edestakaisin, sen pää hieroo jotain kohtaa sisälläni, joka saa minut ynisemään, vinkumaan, huohottamaan. Samalla lisään painetta klitorikseen.
”Jukka, sä oot ihanan näköinen. Sun tissit näkyy kun ne puristuu esiin sun alta, ja sun kaunis selkä ja kapee vyötärö ja toi lantion kaari ja pepun puolipallot ja toi vako…”
Merja kuljettaa sormeaan kevyesti pitkin peppuvakoa, se lähettää sarjan sähköiskuja selkärankaan, sieltä ympäri vatsan ja nivusiin ja rintoihin.
”Läps!” ”Läps, läps!”
Merja läiskäyttää takapuoltani, yllättäen, kovaa. Jokainen isku on entistä kovempi. Sattuu, mutta tuntuu hyvältä. Varmaan jäi punainen jälki, niin lujaa se löi.
”Jukka, haluutsä päälle?”
Päälle, se oli vanhan Merjan lempiasento, mutta nyt minulla nousee aalto alavatsasta…
”Nyt ei mitään vaih-vaihdella, tuu-uh, mä tuun ihan aaahhhhhh nnnnnnnnn”
Aalto nousee, kiihdytän käden tahtia, tunnen, miten sormenpäät osuvat Merjan kaluun. Merjan tahti alkaa muuttua nykiväksi, kädet puristavat lantiotani melkein kipeästi. Aalto tulee, vie, kaikki menee, nykyisyys, värejä, tärisen, Merja, aiiihhhh, joku huutaa, minä? Merja murisee, touhuaa, mitä tapahtuu, hallitsematonta, mä rakastan tuota miestä, Merja lysähtää päälleni, minua ravistelevat oudot puistatukset, värähtää, uudestaan, pikku hiljaa se loppuu ja jättää oudon rennon mutta tarmokkaan olon.
Merja vetäytyy pois – lurps – ja joitain alkaa valua. Pyörähdän selälleni, mutta edelleen valuu. Merja kömpii viereeni, ottaa minut syliin – ihanaa, lämmin, hyvä.
”Tuliks sulle?”
Voi noita miehiä.
”Tota miks sä luulet et mä huusin niin. Arvaapa vaan.”
”Ei mut miltä se tuntu? Oliks se iso?”
Vai iso… mitä väliä sillä on, se on sinussa kiinni, se olet sinä ja sinä et ole mulkku, monessakin mielessä. Pieni hehkutus lienee kuitenkin paikallaan.
”Kuule se oli iso mä en tiä miten mä sain sen mahtumaan siis sä oot niin taitava en ikinä ois uskonu. Sä oot kuule Merja ihanin mies mitä maa päällään kantaa.”
Merja suorastaan hohtaa tyytyväisyyttään ja vetää minua lähemmäksi. Mutta, vieläkin valuu, onpa epämukavaa.
”Oota, mä käyn vessassa.”
Tempaisen Merjan kylpytakin päälleni, hiivin ovelle ja ihan hiljaa avaan sen lukosta. Hiivin vessaan, lapset eivät onneksi sentään heränneet huutooni. Kissa tulee kerjäämään huomiota, kiehnää sääreeni, ei ihmettele sen sileyttä.
Vessassa lasken renkaan – miksi Merjan on pitänyt jättää se ylös, tästä voisi vähän sanoa, no ehkä josku toiste sopivassa tilaisuudessa. Istun ja annan tulla. Peseskelen bideellä. Nousen, katselen peilistä. Otan kylpytakin pois. Nostelen rintoja. Ihan hyvät vielä, aika kiinteät. Vaikka kyllähän tässä iässä jo maa kutsuu… Nännit ihan paisuneet ja arat, oli se Merja innokas! Lantiolla on kyllä ylimääräistä, käsillä puristaessa jää selluliittia väliin, yäk. Vaikka näyttäähän tuo Merjalle kelpaavan. Ja vielähän tässä uimahalliinkin uskaltaisi.
Käännyn ympäri, katson olan yli, ja todella: takapuolessa on iso punainen jälki, kirveleekin. Vaikka hyvältä sekin tuntuu, pitäähän miehen osata ottaa naisensa, Merja ei oo mikään nyhverö.
Kylläpä viileä ilma tuntuu iholla hyvältä. Pudistelen vähän talkkia. Pesaisen hampaat. Pikkuisen kasvovoidetta. Vatsaankin vähän, ai kun tuntuu hyvältä sivellä voidetta vatsaan ja kylkiin. Rintoihin ei oikein tee mieli kokea, ne ovat niin herkät. Merja, Merja!
Kylpytakki takaisin ja makuuhuoneeseen, hämärään. Kello käy seitsemää. Nyt pitää kyllä keksiä äkkiä jotain.
”Merja, Merja, mitä nyt tehdään. Merja? Merja?”
Merjan puolelta kuuluu raskas hengityksen ääni, melkein kuorsaus. Hämärässä näkyy retkottava hahmo. Onhan se ihana, mutta miksi sen pitää heti nukahtaa?
Kömmin hiljaa viereen, lähemmäksi, syliin selkä edellä, työnnän pepun Merjaa vasten, ja nostan hänen kätensä ympärilleni, vatsaani vasten, pidän siitä kiinni. Ei hän herää, mutta silti minulle tulee turvallinen olo.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika outo juttu, mutta silti mielenkiintoinen. Ihmettelen ja ihailen sun mielikuvitusta; pystyt siirtymään aika sujuvasti miehestä naiseen ja päinvastoin. Lahjakasta!
Totta vai tarua vai vain unta? Mullekkin nimittäin kävi ihan samoin. Just kiddin! ;-D Tuli muuten elävästi mieleen joku noista Mcstoriesin tarinoista jossa tyypillä on erikoisvoima muokata toisten ajatuksia ja/tai kroppaa miten itteään huvittaa.