Homona oleminen on masentavaa, tuntuu että elämässä ei ole mitään järkeä, varsinkaan kun ei uskalla kertoa (kenellekkään) olevansa homo syrjinnän pelon takia, sillä kavereitakaan ei ole paljoa yhtään sen takia että masennuin kun tajusin olevani homo, joten kavereitten kanssa oleminen jäi vähäiseksi, ja jatkuvasti kuulee vitsejä homoista joka paikasta, ja ne vain lisäävät masennusta, olen toki ihastunut moneen poikaan yleensä itseäni 1 - 4 vuotta vanhempiin mutta ei vaan viitti mennä juttelemaan niille sillä koskaan ei voi tietää mitä saa vastaukseksi. Olen ollut masentunut siitä lähtien kun tajusin olevani homo, koska kaikki tuntuu niin turhalta, koska tuntuu että en ikinä saa poikaystävää tai minkäänlaista suhdetta, tai mitään minkä takia voisi olla iloinen, masennukseni ei näy ulkoisesti ainakaan paljoa sillä teko iloisuutta ei ole vaikea esittää, mutta silti jokainen aamu on aina samaa pa**** olkaa onnellisia jos olette heteroita.
masentunut homouden takia
oululainen
151262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mä sanon suoraan: Mulla oli vaikeuksii kirjottaa tää viesti.
Mä aloitin ja sit mä lopetin koska mä pelkäsin että pahentaisin vain tilannetta.
Mä olin pelkuri.
Siis ethän sä oo ihmisenä missään nimessä erilainen muutenkuin seksuaalisuutesi mukaan.
Tulkoon huutoa ja sormilla osoittamista kun mä sanon tän:
Mun on vaikee kirjottaa koska olen uskovainen.
Mä nään homoseksuaalisuuden himona, josta kuitennkin pääsee pois.
Mä en kuitenkaan tuomitse sinua.
Vaikka tekisitkin syntiä niin ei sinua ihmisenä voi vihata.
Sinä olet ihminen siinä missä minäkin ja nimenomaan henkilönä minun kuuluu sinua rakastaa.
En tiedä miten pääsisit masennuksestasi mutta voin kyllä sanoa että ihmiset kyllä varmaan hyväksyisivät sinut vaikka ei se heti tapahtuisikaan.
Mitä jos alkasit käydä kirkossa.
Siis kaikkihan kirkkoon pääsevät ja Pelastus on avoin kaikille.
Mun on suorastaan pakko sanoo et kyllähän sust hetero voi vielä tulla.
Ei se voi olla mahdotonta.
Sä oot varmasti oikeesti mahtava tyyppi ja sun tutut varmasti hyväksyis sut lopulta ku vaan tottuis.
Kaikkea hyvää sinulle ja Jumalan siunausta :)
Homous ei ole mikään vika, eikä homosta noin vaan "parannuta", sano vaikka kavereilles että oot bi niin se saattaa vähän auttaa.
a) homous ei oo himo vaa seksuaalisuuden yks muoto. Siitä ei voi "parantua" niinku jokkut tietämättömät sanoo, HOMOUS EI VITTU OLE SAIRAUS!
Homoutta tai vaihtoehtoisesti heteroutta ei voi muuttaa, vaan Jumala on sen meille antanut.
B) Miten vitus homous voi olla syntiä, just tollasten vanhoillisten paskojen takia tää saatanan yhteiskunta ei voi muuttua yhtään nopeempaa hyväksymään homoutta, vaikka muutosta on huomattavan tapahtunut esim. verrattaessa 20 vuoden takaisiin oloihin. Homous ei, EI MISSÄÄN NIMESSÄ ole syntiä, ja vaikka puhunkin uskonnolliselta kannalta, en oo enää mikään uskovainen.
C) Nimittäin mulla meni hermot koko saatanan kristinuskoon, en väitä etteikö rukoilu ja kirkossa käynti auttaisi, jälkimmäinen auttaa minua suuresti, mutta silti, koen kristinuskon pakottavaksi, sellaiseen vähemmän irstaan ja vapaamman elämän elämiseen. (Mulla on just ny kriisi täs uskos)
Ja d) Mulla on just samanlainen masentava tunne, ei viel yhtä voimakas ku sulla (tai mistä mä sen voin tietää), mutta luulen että se tulee mulleki yhtä pahana. Älä välitä, kyl sä tästä selviit!
Sinulla tuntuu olevan kokemusta kaikesta masennuksesta, pornon katselusta ja homoseksuaalisuudesta kun aina on sama vastaus "uskossa pysyminen". Sinut tunnistaa niin helposti tuosta "Jumalan siunausta" toivotuksesta että ei ole vaikeaa arvata kuka olet. Mutta täytyy epäillä että keksitkö sinä nuo tarinasi itse ja onko yrityksesi käännyttää kun aina näyttää sinun apukeinonasi olevan tuo jumala. Onhan se hyvä että olemattomaan uskominen auttaa jaksamaan, mutta ei kannatta aloittaa elämään niin kuin se olisi totta.
Mutta mikä on fakta niin homoseksuaalisuus ei ole mikään himo jota vastaan voi taistella. Jos ihminen on syntynyt homoseksuaaliksi niin hän ei siitä pois pääse. Jos sinun tapauksessa olet päässyt irti niin voin sanoa että sinä et ole homoseksuaali ollut koskaan. Vaan kyse on ihan normaalista vaiheesta murrosiässä jolloin yleensä nuori miettii omaa seksuaalisuuttaan ja saattaa että herää kiinnostus väliaikaisesti samaan sukupuoleen. Jos henkilö on hetero oikeasti niin myöskin häneltä tämä vaihe menee ohi äkkiä. Homo tietää yleensä jo hyvin nuorena oman seksuaalisen suuntautumisensa.
Kannattaa unohtaa nämä kirkot ja Aslanin eheytysterapiat. Ne pahimillaan aiheuttavat vahinkoa meilenterveydelle. Homous ei ole sairaus mutta itseään vakavasti häritsevä homoseksuaalisuus on sairaus. Eli jos ihminen ei pysty hyväksymään itseään sellaisena kuin on niin on hyvinkin mahdollista että hänelle tulee masennusta tai muuta oireilua. Siihen on saatavilla hoitoa, mutta tässäkin tapauksessa ongelman myöntäminen on ensi askel parantumiseen. Eli on myönnettävä itselleen että on ongelma.
Homoseksuaalia ei voi pakottaa rakastamaan vastakkaista sukupuolta ja yleensä nämä homot jotka eivät hyväksy itseään pakottavat itsensä pairsuhteeseen naisen kanssa joka on siis puhdasta kulissia ilman rakkautta. Loppupelissä kun homo tajuaa että ei pysty kieltämään tunteitaan niin saattaa olla että hän on naimisissa ja lapsia jonkun verran. Siinä kärsii etenkin vaimo ja lapset kun isä paljastuu homoksi. On siis hyvä tehdä itselleen selväksi että ei pakota itseään pitämään jostain mistä ei oikeasti pidä. Ongelmat ovat sitä vakvavemmat mitä pitempään valehtelee itselleen.
Mutta jos on nuoresta henkilöstä kyse niin kannattaa odottaa muutama vuosi. Seksuaalisuus saattaa muuttua. Ei kannata vielä lyödä mitään lukkoon. Ellei ole aivan varma asiasta. Mutta nämä terapiat ovat vaarallisia ja niissä ihminen aivopestään joten en suosittele. Tiedän muutaman tapauksen ja toinen heistä on tällä hetkellä pakkohoidossa mielisairaalassa.
Pakko nyt laittaa, ettei kovin monella ihmisellä ole oikeutta päättää mikä on syntiä ja mikä ei. Raamattu on monella tapaa tulkittavissa eikä niistä vastauksista voi olla koskaan varma.
Parasta on, ettei sillä ole niin maailmoja kaatavaa merkitystäkään, sillä jokainen ihminen on tasan tarkaan yhtä syntinen oli homo eli ei... Jumalalle jokainen ihimnen on samanarvoinen ja jos hän on luonut jonkun homoksi niin annetaan luodun olla sellainen. Luotetaan siihen Jumalan ohjaukseen niin ei tarvitse riidellä. Ne jotka siihen eivät usko voivat vain olla ymärtäväisiä.
Itse uskon armolliseen Jumalaan, joka kyllä tuomitsee jokaisen oikein kun aika koittaa ja ennen sitä aikaa älkäämme tuomitko ketään Hänen puolestaan.
Homous ei todellakaan ole valittavissa tai pois opittavissa. Älä luulekaan. Se on luonnollista eläinkunnassakin. Itseäsi et voi tässä mielessä muuttaa. Toki voit aina yrittää, ihmiset yrittävät usein tyhmiä asioita vahingoittaen lopulta vain itseään. En suosittele!
Mitä sen sijaan suosittelen sinulle rakas hengenheimolaiseni, aloita itsestäsi. En jaksa uskoa että olisit jotenkin pohjattoman ruma tai vastenmielinen. Hyvään alkuun pääset kun astelet muotikampaajalle ja pyydät saada päivitystä lookkiisi. ;) Sitten Jack & Jonesille ja jotain söpöhköä päällepantavaa. Hoida itseäsi! Joka aamu, joka ilta. Tee asioita, jotka tuottavat iloa. Hymyile, ennen kaikkea, hymyile! Ihminen on aina kauneimmillaan hymyillessään aidosti.
Tiedän, että 'meillä' voi olla vaikeaa löytää poikaystävää, en ole itsekään löytänyt vielä... Mutta silti en ole masentunut. Ei siihen tarvitse vajota. Uskon että kaikki ajallaan. Elämästä pitää vain saada oma mielekkyys muuten esiin odotellessa sitä suurta rakkautta! ;) Ja ps. sen tuloa voinee edesauttaa. Kotiovelle se harvoin kolkuttelee oma-alotteisesti. :D Keksi joku kiva harrastus, uusi, josta todella tykkäät. Itselläni se löytyi teatterista, ujojen ihmisten harrasteesta! (Teatteri-ihmiset ovat kokemukseni mukaan usein todella suvaitsevaisia ja mahtavia, ja todennäköisemmin homoja kuin monen muun harrasteen parissa olevat)
Kylmä fakta kuitenkin on, ettei kukaan tunne ihastumista masentuneelta vaikuttavaan ihmiseen. :/ Sinun on saatava mielekkyyttä elämään, jotta masennus väistyy. Se lisää moninkertaisesti mahdollisuuksiasi poikarintamalla! Usko pois. ;)
Mikäli olet jostain Oulun suunnalta... Toinen kylmä fakta lienee, että etelämpänä kaupunkilaiset ovat monta astetta suvaitsevaisempia ylipäänsä. :/ Etenkin nuoret. Jos suinkin mahdollista, suosittelisin vilpittömästi muuttoa tyyliin edes Jyväskylän tai Tampereen leveysasteille, jossei Turku tai Helsinki jne. hotsita. Pääsisit vanhoista kuvioista eroon ja voisit aloittaa roimasti paremmin eväin paremmassa ympäristössä. ;) Eli jos ja kun harkitset seuraavaa opiskelupaikkaa... Mieti muuttamista. En ehdota muuta kuin sen 'miettimistä'.
Ja PS, mene juttelemaan niille vanhemmillekin pojille, jos on mielestäsi edes pienen pieni potentiaali, että hekin voisivat olla kiinnostuneita... Oveluutta peliin. ;)
Ja vielä kerran PS, tunnen monta tosi onnellista homopoikaa. ;)
*halirutistus*
Kyllä se aurinko sinullekin vielä paistaa! Sano minun sanoneen. ^^
mahtava viesti :p mutta ei vaan viiti jutella kenellekkään niistä pojista sillä ei voi tietää edes että ovatko he homoja ja vai ei, itse pukeudun yleensä siististi ja hiukset on hyvin laitettu, ja en päälle päin näytä maseentuneelta, mutta eipä kukaan oo vielä jutellu mulle mutta joidenkin kohdalla olen huomannut että he hymyilevät kun katson heihin päin ja itse en uskalla tehdä aloitetta
elämä on tollast paskaa välil.. mutt kyl sä selviit ja löydät varmasti elämääs kumppanin :) vaik mies oliski :)... mä ite oon yhen homon kaveri eikä siin mun mielest mitää vikaa oo vaikka onki homo. se uskaltaa puhua siitä avoimesti... jotku vaa luulee kaikkee että se yrittää lähennellä... mutt ei se niin tee jos toinen ei halua :)... ite oon 16vuotias tyttö :)... ja välil tuntuu siltä että tykkään myös tytöistä... monesti pussailen koulus tyttöjen kans... niitten mielest ihan kaveri mieles ;)... mutt mun mielestä ei...
ja onhan se toki ymmärrettävää että pelkäät mitä muut ajattelee.. mutta mä toivon että et niinkää masentuis tuosta koska jokainen ihminen on erilainen ja ainutlaatuinen... me ollaan kaikki erilaisii..
Kannattaa hakeutua paikkoihin joissa on muitakin homoja. Ja vitseistä ei kannata loukkaantua, kaikesta tehdään nykyisin sellaisia. Vitsien tarkoitushan on liioitella ja vääristää asioita. Se ei ole henkilökohtaista. Samanlaisia henkilöitä kuin sinä on monia. Ne on vaan löydettävä:)
no kyl sä viel pystyt saamaa sun elämäs kokoon....aika parantaa ku sä totut siihen ni eiköhän se siitä ku sä tarpeeks totut siihen:) koita jaksella:)
Kannattais varmaa mietii kaks kertaa kannattaako olla homo!, PIRISTY
anteeksi vaan mutta homoksi ei ruveta vaan homoksi synnytään
Paras lääke saattaa olla, että keskustelet muiden homo- ja bi-poikien kanssa esim. www.quntele.fi löydät keskusteluseuraa edellyttäen, että et ole enää lapsi. Muista myös että joka seitsemäs vastaantulija on sksuaallisesti poikkeva (tutkimus jossa selviä että 15%), joten et todella ole yksin. Älä vai masennu liikaa ja älä tee itsellesi mitään pahaa ja jos ahdistus tulee liian kovaksi, niin käänny ammatti-ihmisten puoleen.
oot aika homo jätkä!
ja sinä voisit mennä kasvamaan nurkan taakse