silloin kun olin vielä kansakoulussa niin äidinkielen tunneilla ei puhuttu sellaisia sanoja kuin nyt puhekielessä käytetään esim.
"itseasiassa"
"trendikäs"
"klobaali"
"isfraktuuri" ja paljon ,paljon muita
vierasperäisiä sanoja.
"itseasiassa"
"trendikäs"
"klobaali"
"isfraktuuri" ja paljon ,paljon muita
vierasperäisiä sanoja.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ensinnäkin luulen nimi ei ole äidinkieli vaan oisko ensikieli.sanoja tulee uusia yms. ja miksi ei tulisi.
sama kieli ku oli 46 v. sitten ku muutin Suomesta.Käyhän huuhaalla niin näet mitä sefu kirjottelee siellä!
Jos luet vanhaa lehtijuttua esim. 30-luvulta,50-luvulta,ja nykypäivän lehteä, niin asiat kerrotaan eri tyyleillä.
Uusia sanoja ja sanontoja ihan suomenkielisiä.
Esim.ennen sairasloma nyt sairausloma.
Mitä tarkoittaa sana itseasiassa?
Käsitteen tosiaasilliseen, alkuperäiseen viitekehykseen viitaten ;)) tämä tarkoittaa:
....viitaten ja siinä pitäytyen .. tämä tarkoittaa
huomannut että sitä käytetään sanan "oikeastaan"tilalla, ainakin jotkut näin tekee sitä en tiedä onko se sitten oikein tai ei.
Almanakka (1765): Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman tuulesta ja wilusta. sentähden
ei pidä capalota cohta päästettämän, cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen
jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen owen tygö
mendämän, cusa kylmä ja weto heitä cohdata taita.
Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle, josa äiti oli eloa
leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä, joca maasta ylös nouse, on
terveydensä puolesta nijn tullut wahingoitetuxi, että hän coco elinaicanansa on
luodencannettuna pidetty, ja ei mihingän ollut kelwollineri, mutta hänen wanhemillens
suurexi waiwaxi ja suruxi.
Jota wähembi yxi rumis on, sitä suurembi ääri on hänellä suurudensa wuoxi. Sentähden rupiapi kylmä pikemmin lapsihin, cuin täysicaswaneihin. Jonga tähden lapset jo tulewat jääkylmäxi käsistänsä, cosca ijällisimmi on wielä kyllä lämmindä huonesa. Tästä löytään, sen olewan pahoin tehdyn, että huonetta kylmembänä pitää, cuin lapset hywin kärsiä taitawat. (Muistutus Lasten holhomisesta; M. Rapolan mukaan.)
(Compuline)
kohtaisi jonkinlaisessa väittelyssä tämän päivän Helsinkiläis nuoren, siitä ei selvittäisi ilman tulkkia:))
pohjoiseen tulevat niin täällä he puhuvat ihan oikeeta suomea, miksi heidän pitää kotipaikallaan esittää jotain muuta.
minkä joukoissa praatataan
Jos joku oli vähän vähä älyisempi sanottiin vikuri hevosta kengittäessä että", Mene sinä Einari kun sun ei oo niin väliä," hevosen taka jalkaa pitelee. Luonto teki valintansa tai selkokielellä vahvempi.
vai paha, ainakin ärsyttävää kuunneltavaa. Suomenkielessähän ei ole korostuksia, hyvin monotonista. Liekö TV:n Barbie prinsessa aloittanut kyseisen puhetyylin, Krisse Salmista tarkoitan. Uponnut hyvin nuoriin, varsinkin pissiksiin.
että toinen vierasperäinen kielemme on ruotsi vaikka se on kohta venäjä ja ollut jo pitkään amerikka.
on paljonkin ruotsinkielisiä sanoja, johtunee tuosta rajan läheisyydestä.
toisistaan.
kieli on suomen kieltä.
Kyllähän suomen kieli muuttuu koko ajan - ja on aina muuttunutkin. Lainasanojakin on aina otettu käyttöön.
Muinoin sanottiin että permanto. Sitten otettiin oppia balttilaisilta ja tehtiin oikein lattia. Varmasti piti vanha kansa tuommoista silkkana keekoiluna.
permanto on maalattia.