Jotain sitä kaipaa.
Jotain iloista ja mukaansa ottavaa.
Lapsuuden pöllipinon tuoksua ja keväisen mahlan
makua.Kun isä sitä juoksutti pulloon.Oli
meitä monta.Kai se tehosi.
Hankikantosia on ikävä ja niitä aamuja kun
lumi oli kovaa ja siskon käsi pehmoinen.Veli,
tule puurolle ja lähdetään hankikantosille.
Kai se oli tärkeää.Joka päivä soitellaan.
Oli meitä takkupäitä monta juosta vilistämässä.
Veli sanoi että kattokaa,miljoonia timantteja.
Hanki kimalsi ja juostiin timanteilla.Oltiin
rikkaita.Vaikka aika monella oli polvissa
paikat ja housujen persus rikki. Taisi olla
minullakin.Mutta kun oli äiti ikkunassa vastassa tuoreita pullia esitellen,housunpersukset unohtui.Rikkinäiset.
Torstaina äiti aina leipoi.
Jotain iloista ja mukaansa ottavaa.
Lapsuuden pöllipinon tuoksua ja keväisen mahlan
makua.Kun isä sitä juoksutti pulloon.Oli
meitä monta.Kai se tehosi.
Hankikantosia on ikävä ja niitä aamuja kun
lumi oli kovaa ja siskon käsi pehmoinen.Veli,
tule puurolle ja lähdetään hankikantosille.
Kai se oli tärkeää.Joka päivä soitellaan.
Oli meitä takkupäitä monta juosta vilistämässä.
Veli sanoi että kattokaa,miljoonia timantteja.
Hanki kimalsi ja juostiin timanteilla.Oltiin
rikkaita.Vaikka aika monella oli polvissa
paikat ja housujen persus rikki. Taisi olla
minullakin.Mutta kun oli äiti ikkunassa vastassa tuoreita pullia esitellen,housunpersukset unohtui.Rikkinäiset.
Torstaina äiti aina leipoi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kului aika, mutta kyllä kului housunpersuksetkin! Nyt kuluu enää aika, ja sekin yhä nopeutuvalla vauhdilla.
Kyllä aika todella tuntuu kuluvan sukkelaan.
Mutta ilolla ja hymyllä nämä päivät on
hyvä kuoruttaa.
Vanhana sitten ihastella kiikkustuolissa:
leivoimpas minä vaan koristeellisen pullan!
sitä positiivisuutta niin, että on riittänyt näihin päiviin ja osaat kerätä sitä lisää sekä jakaa muillekin. Kiitän omasta puolestani tämän päivän annoksesta!
Kun saatoin äitini viimeiselle matkalleen
sairaalassa ja kätensä kädessäni viileni,
Kyllä silloin joku minua isompi opasti,
että positiivisuus ja elämän nälkä on se elämän polttomoottori.
Suru ei ole se multa,jossa elämän jyvät
kasvaa.
Mukavaa päivää sinulle.
kivoja ajatuksia varsinkin toi pöllipinontuoksu toi hyviä muistoja mieleen.Niin suurempi asia on se että olit saattamassa äitiäsi - niin tärkeää että rakas ihminen on tuolloin vierellä.
Kyllä minua koskettaa se,miten moni joutuu
lähtemään yksin,ilman rakkaan käsi kädessä.
Sen tätyy tuntua hirmuisen pahalta.
Minulle oli ihan luontevaa että olin saattamssa häntä,joka kerran minut maailmaan sattoi.
Se on semmoinen ketju,missä elää ihmisyyden
suurin juhla.
Suuri riemu ja suuri suru.Sen kun käy läpi voi tunnustella sydänalaansa hyvällä omallatunnolla.
varsinkin maaseudulla isän ja äidin merkitys ja sisarusten seura olivat ihmissuhteiden peruspilari. Tietysti nykyäänkin, mutta sen lähimmän sosiaalisen yksikön rinnalla on jo varhain esim päiväkoti tms. ja isä ja äiti joutuvat? molemmat tekemään yhä pitempiä työpäiviä.
Ei päiväkoti ikinä anna sitä rakkautta ja
turvaa mitä oman emon syli.Onab kodon tut
nurkat ja nurkkaukset.
Turvattomuus näkyy nyky nuorisossa.
Rahalle on annettu liian iso valta ja ihmiseksi
kasvaminen sattumien summa.
näköjään edelleen...