Onko teillä kokemuksia,millä perusteella sosiaalityöntekijät valitsevat perheen kenelle sijoitetaan?Ainakin eri instanssien välillä ei ole yhteisiä perheitä.Eli sijoittaako kunnat,pela vai eri keskitetyt yksiköt uusiin perheisiin miten helposti?On perheitä,joissa olisi paikka lapselle myös sydämessä,mutta lapset sijoitetaan laitoksiin tai isoihin perheisiin.Taitaa olla paljon sosiaalityöntekijästä riippuvainen,siis kenen kanssa joudut asioimaan.Minkä kautta Merkka on koulutuksen käynyt? Ja onko asiat jo edenneet?
Perheen valinnan peruste
mikä määrää?
101292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
eikä kaikkialla ole samat säännöt vanhemman iästäkään?jossain kelpaa vauvaikäisen vanhemmaksi vaikka jo aika vanha ja jossain ei...
Nuorin sijoitetuista tuli reilut 2 vuotta sitten ja silloin sosiaalityöntekijä sanoi, että tämä lapsi tarvitsee perheen, jolla on jo kokemusta vaikeahoitoisenkin lapsen kasvattamisesta ja että perheessä on hyvä olla muitakin lapsia l. tässä tapauksessa siis lapsi sijoitettiin tarkoituksella monilapsiseen perheeseen, jonka vanhemmatkaan eivät enää ole ihan nuoria.
Myöhemmin oli puhetta siitä, että vaikka varsinkin pieni lapsi tietysti hyötyisi perhesijoituksesta, niin aina ei sitä voida tehdä, koska lapsen vanhemmat ovat "vaikeita" l. pelkona on jopa väkivaltainen hyökkäys sijaisperheeseen, eikä ainakaan tämän kunnan sosiaalityöntekijöillä ole halua riskeerata sijaisperheidensä koskemattomuutta.
mukaan vai pitääkö olla sijoitettuja? Eli aika vaikea saada lapsia uusien sijaisperheiden.Puhutaan perheiden puutteesta,mutta paljon perheitä ja lapsia jotka eivät kohtaa toisiaan.Nykyinen lastensuojelulakihan suojelaa aikuisia vanhempia ja lapsia pompotellaan pelinappuloina.Harva vaan sen uskaltaa sanoa.
Omat lapset ovat tietysti mukana yhteenlasketussa lapsiluvussa.
Hei!
En ole saanut vähä aikaa tänne katsomaan ja en siksi ole vastannut.
No me kävimme lastensuojelun kehittämisyksikön kautta sen kurssin. En todellakaan osaa sanoa miten meille ne lapset valitiin, veikkaan ettei meitän toivomuksilla papereillä ollut mitään merkitystä vaikka laput jaattiin täytettäväksi ja sinne piti kirjoittaa lapsen iän, lukumäärän ja toiveita lapsen terveydestä ja vähä sellaista.
Kouluttajamme kait tarjosi meitän tietylle kunnalle ja ehkä se oli niin, että meille sattui toi tietty sosiaalin työn tekija ihan sattumalta.
En siis osaa yhtään sanoa siitä, koska ei meille edes mitään kerrottu.
Mä olin papereissä nimenomaan toivonut pientä ja tervettä hoidettavaksi. Ja koska meillä on lemmikkejä, niin eihän meille sitten käy allergiset lapset. Olisin mielelläni aloitanut vaikka yhdestä lapsesta näin alussa, mutta kyseinen sos.työntekijällä ei ollut kun kaksi vaihtoehtoa tarjolla ja meitän oli pakko otta toinen heistä .
Alussa pelotti kyllä kumpikin tapaus,toisen lukumärä ja toisen lapsen erilaisuus ja ongelmat, en siis halunnut panna omia lapsiaan alttiiksi sille.
Pyysin että etsitäisi muitakin vaihtoehtoja, että olisi sopiva lapsimäärä ja aloittelijälle myös joku helpompi tapaus, sitä me emme saaneet. Pakko oli valita vaan niitten kahden tapauksen välissä.
En olisi ikina uskonnut, että lasten tulo meille ensisoitosta lähtien veisi lähes puoli vuotta aikaa, se tuntuu aivan väärältä jos ajattella, miten kyseinen perhe tukiperhettä tarvitsii.Tuntui, ettei kellä ole haluakaan asioita eteenpäin viedä.
Ja nyt vihtoinkin, yli kivien ja kantojen sopimus on vailla vaan allekirjoittamista. Ja mä en todellakaan tietä, mihin oman päänsä pistin, koska lapsilukumäärä on valtavan iso kolmen päivän hoitamiseen ja kahden päivän palkan maksamiseen.
En siis haluaa olla rahaahne, mutten ymmärrä miksi toisille maksettaan kolmesta päivästä ja minulle kahdesta vaikka kolme päivää lapset meillä on.
En ymmärrä paljon muutakaan so. toimiston asioista, mutta jos haluaa sitä työtä tehtä niin sitä on kait lakattava halumasta ja otettava vastaan vaan se , mitä he antaa.
Ja niin kuin yksi entinen tukilapsi kirjoitti, että hän on hyvin onnellinen , että oli tukiperhe, mihin hän pääsi joskus ongelmavanhempia turvaan, ja että hänellä oli siellä hyvää olla.
Se sai minut ajatelemään, että hiideen ongelmasossut, hiiden ongelmabiovanhemmat, mun tehtävä on hoita lasta ja tehtä hänelle mahdollisemman hyvät oltavat ja mä haluan, että joskus nämäkin lapset sanovat, että tukiperheessä oli hyvää käytä. Se riittä.
alle vaan vaadi ensin täysi korvaus kuten se pitää olla ja sitten keskustelet vielä tarkkaan muut ehdot.
Matkakustannukset, kuka hakee ja vie lapset, starttiraha, kulukorvaukset ym.ym.
Muuten ei sinun ole mikään pakko ottaa sitä ensimmäistä tarjousta vastaan sillä on olemassa varmasti muitakin tulossa vaikka siltä kuulostaa että se on ainut ja viimeinen.
Sitten toiseksi kyllä nämä lapset varmaan saavat jonkun toisen paikan mutta silloin ehkä joku muu vaatii suuremmat korvaukset.
Siis älä uhraudu mistään lapsia säälien vaan tämä on työtä 100 % joka tunti minkä lapsi/lapset teillä ovat.
Me olemme olleet tässä vetojunassa jo niin kauan että emme antaudu noin vaan mukaan hyväntekeväisyys remmiin ja alikorvauksilla emme ollenkaan edes rupea keskustelemaan. Silti lapsia sijoitukseen eli tarjouksia tulee niin paljon että vaikka tuvan täyttäisimme lapsilla.
Asut varmaan sellaisella alueella missä on paljon sijoituksia.Joissakin paikoin ja jonkun tahon kautta odottaminen on tuskaa,kun ei kuulu sitten yhtään mitään! Sitä helposti tarttuu ensimmäiseen jota tarjotaan,jos vain joskus tarjotaan...Kokee olevansa viallinen,kun ei kelpaa.Vai mikä se määrää
Tässä peräkylässä jää todellakin sellainen olo, että sitä on tehtävä ilmaiseksi ja anottava polvillaan, etä ottakaat nyt minut mukaan.
Mä itsekin koen, että minut on itioottina pidetty, koska tässä viestien perusteella sain käsityksen, että palkka maksettaan kolmesta päivästä. Sitä ei sossu minulle sanonnut, ainoa mihin kiinnitti huomion, oli kulukorvaus ja hoitopalkkioa vuorokaudessa. Se että maksettaan kahdesta päivästä oli aika epämiellyttävä huomata näin loppusuoralla.
Ja sossu itse sanoi, että jokaisella sossulla on omat asiakaat, eli jokaisella omat tukiperhettä tarvitsevat. Pyysin heti alkuvaiheessa että meille esiteltaisi myös toisia mahdolklisuuksia, hän lupasi, mutta ei sitten sitä tehnyt. Eli halusi vaan omasta niskasta ne ongelmat pois.
Sitten kun kuvittelin, että sos.työntekijä on oltava hyvää ja tarkkaa ja rehellinen ja plää-plä.. Sitten jo syksyllä ekalla soitolla mä sanoin, että meillä on yksi oma perhen projekti kohta alkamassa, että se on meille todella tärkeä ja silloin en oikein jaksaa ehkä tukilapsia hoitaa, eli lapset olisi saatava mahdollisemman nopeasti meille , että 6kk sopimus kerkee loppumaan kun se oma juttu alkaa. Siitä hän ei myös paljon välitänyt. Syksyllä tiesimme lapsiat ja nyt vasta on sopimus loppusuoralla ja lapset tulee lomalle meille.
En tietä oliko se tahallaan tehtyy temppu vai sattuma, mutta lapset kävi kahteen otteseen meillä koko päivän tutustumis käynnillä, sovitiin jo vanhempien kanssa, että me otetaan heitän lapset. Se työ niin ison porukan kanssa on varmaan mielettömän iso, jo yksistään 12 henken ruuan laitto ja siivous...siinä vaiheessa luuliin kuitenkin, että saan siitä palkkaa myös sen mukaisesti, mitä lapset meillä on. Sovitiin siinä uskossa että palkkaa tulee kolmesta päivästä.
Olin välillä todella vihainen sossulla, ettei koskaan soittanut silloin kun lupasi, päivystin puhelimessä kun itiootti. soitti monen viikon tai päivien jälkeen ja sanoi, että hänellä oli työkiireitä.
Eikös tukilasten asiakin kuuluu työhöön? Miksi minulle luvataan ja sitten unohtettaan samaan tien?
nyt lapset tulee vasta loman aikana ja siitä se 6kk eteenpäin...meitän on oma elämä ja suunitelmä nyt laitettava sivuun koska sossu ei tehnyt asioita niin kuin alussa puhutiin.
Jos ihan rehellisesti, niin mä olin niin pettynyt sossujen toimintaan ja olin kokona samaa mieltä mitä bioäitit täällä puhuu heistä.
Onneksi tutustuin perhekotin äitiin jolla lapsi on sos. työntekijä ja onneksi osaan nyt ajatella, ettei kaikki sossut ole sellaiset. minulle vaan sattuio harvinnaisesti huono tuuri.
En tietä, käyttääkö kunta meitä ihan vaan hyväkseen vai mistä koko se typerä jupakka. Mutta en saa mistään näköjään niitä lapsia joten on pakko suostua siihen. Sossu sanoi, että katsotaan miten tämän perheen kanssa asiat menee sujumaan. Siis yhden lapsen sijaista heti suurperhe tänne ja miettivät miten asiat menee sujumaan. Kyllä mä ne hoitan ja asiat menee sujumaan, mutta kun sopimus loppuu, niin en haluaa enää saman kunnan kanssa jatkaa. Ei minulla ole varaa oman perheen lisäksi ruokkia yhte suurperhettä omasta pussista ja tehtä työtä ilmaiseksi. minähän en pääsee kolmena päivänä mihinkään, minun tehtävä on hoita lapsia kolme päivää, siksi tuntuu minustakin kohtuutomalta, etei sossu sitä ymmärrä.
Itse lepää viikonlopun, itse nauttii lomista oman perheen kanssa. toiset työssä käyvät saavat viikonlopun bonuksia, saavat palkkaa ylityön tunneista, eräs tuttuni saa joulun loman aikana työssä ollessa 100% palkankorotusta ja kumma kun sossut eikä kunnan pääjehut siellä oman perheen kanssa lomia nauttimassa ei ajattelee, että meitän lomat eivät ole enää perheenlomia, meitän on oltava kotona hoitamassa muitten lapsia. Meitän viikonloppu ei ole enää lepoviikonloppu vaan täyttä työtä vieraan porukan perässä juoksemistä. Ja sitten tosiaan eivät maksaa edes kolmesta päivästä niin kuin muilla näkee olevan, vaan kahdesta.
Tietän toki, että itse mä sitä tukijuttu halusin, mutta kuka ei kertonut heti alussa niitä tärkemiä juttuja, ne unohtettin sopivasti sanonmatta. Ehkä siihen luottivatkin, että tutustuun perheen ja luvan heität otta ja sitten vasta kerrottiin minulle se totus koska luottivat sen varaan, etten ilkeä enää lupausta pettä ja näin se tässä nyt kävikin.
Naputtelin viestin kiireellä ja kiihtyneenä ja se on täynnä huomio virheitä. Sorry, älkää takertukaa siihen.
meille tarjottiin sijoitukseen lapsia jo ennen kuin edes olimme sitä vakavasti harkinneet. Sitten kun kävimme PRIDE-koulutuksen niin saimme heti kuukauden kuluttua kyselyn ja tarjolla oli useampia lapsia eli vaihtoehtoja oli.
Ensimmäinen sijoitettu oli kuuden kuukauden ikäinen pokavauva. Silloin emme olleet käyneet mitään koulutusta. Hän oli meillä noin 7 kk. Lapsi sai muuttaa sitten oman äitinsä kanssa asumaan.
Tässä välissä men sitten useampi vuosi toimimme tukiperheenä vapaaehtoisesti ilman mitään korvauksia oli tuttavien lapsia meillä hoidossa että vanhempi/vanhemmat saivat levätä ja kerätä voimia.
Koulutuksen jälkeen meille sijoitettiin myös poika 9 vuotias hän asui meillä 3 vuotta. Olemme olleet myös tukiperhe eri ikäisille lapsille ja nuorille. Nämä meille sijoitetut lapset ovat olleet erikunnista joku on ollut asuinkunnastamme.
Minä/me tykkäämme että sijaisvanhempien satuksen nostamista teemme sillä tavalla että vaadimme myös tehtävästämme kohtuullisen hyvät korvaukset eli palkkiot. Aina ylärajan yli olemme vaatineet korvauksia ja jos ei kunnan varat sitä kestä niin on sellaisia jotka arvostavat lapsia ja meitä sijaisvanhempiakin.