Perustuksista

et vaan tiedä mistä puhut.

Verrataanpa kahta ratkaisua. Betonilaatta vesikiertoisella lattialämmityksellä ja puurossipohja vesikiertoisella lattialämmityksellä (Kosteat tilat maanvaraisella laatalla). Rossipohjaan kapillaarikatkon alle 300 milliä eristettä, alapohjaan 300 milliä mineraalivillaa, luukut tarvittaessa peittoon ja kosteuden poisto koneellisesti kosteusanturin lukemien mukaan. Koolaus lämmönjakolevyille vesikierrolla, jotka ovat lautalattiaa vasten. Tällä ratkaisulla saadaan nopeasti mukautuva lämmitys, joka ei varaa laattaan turhaa lämpöä eli mukautuu nopeasti esim. takan lämpöön.
U-arvo alapohjassa on jotain

JA. kirjoitti:

Verrataanpa kahta ratkaisua. Betonilaatta vesikiertoisella lattialämmityksellä ja puurossipohja vesikiertoisella lattialämmityksellä (Kosteat tilat maanvaraisella laatalla). Rossipohjaan kapillaarikatkon alle 300 milliä eristettä, alapohjaan 300 milliä mineraalivillaa, luukut tarvittaessa peittoon ja kosteuden poisto koneellisesti kosteusanturin lukemien mukaan. Koolaus lämmönjakolevyille vesikierrolla, jotka ovat lautalattiaa vasten. Tällä ratkaisulla saadaan nopeasti mukautuva lämmitys, joka ei varaa laattaan turhaa lämpöä eli mukautuu nopeasti esim. takan lämpöön.
U-arvo alapohjassa on jotain

myyjä on detaljit hyvin opetellut.

ken uskoo kirjoitti:

myyjä on detaljit hyvin opetellut.

Tämä tulee vielä maakaasulämmityksellä ja pitkästä tavarasta. Rakenteissa on paljon kerto- ja liimapuuta. Talopaketit on käsittämättömän huteria ja aivan törkeän kalliita. Kastellissakin viimeinen yläpohjan jäykistys tehdään kipsilevyillä, joka saa ammattilaisen hymähtämään. Enkä menisi elementtitaloakaan kovin paljon kehumaan, niistä kun ei yhtään näe mitä siellä seinän sisällä on ja miten ne on laitettu. Puhutaan ettei kunnon rakennusmiehiä ei löydy mistään, arvaapa löytyykö niitä talotehtailta. Sinne menee ne, jotka eivät taloja osaa rakentaa, eivätkä muualta saa töitä. Aivan sama tehdäänkö ne jossain hallissa. Parasta laatua saa ainoastaan, kun itse näkee mitä taloon laitetaan sisään.

JA. kirjoitti:

Tämä tulee vielä maakaasulämmityksellä ja pitkästä tavarasta. Rakenteissa on paljon kerto- ja liimapuuta. Talopaketit on käsittämättömän huteria ja aivan törkeän kalliita. Kastellissakin viimeinen yläpohjan jäykistys tehdään kipsilevyillä, joka saa ammattilaisen hymähtämään. Enkä menisi elementtitaloakaan kovin paljon kehumaan, niistä kun ei yhtään näe mitä siellä seinän sisällä on ja miten ne on laitettu. Puhutaan ettei kunnon rakennusmiehiä ei löydy mistään, arvaapa löytyykö niitä talotehtailta. Sinne menee ne, jotka eivät taloja osaa rakentaa, eivätkä muualta saa töitä. Aivan sama tehdäänkö ne jossain hallissa. Parasta laatua saa ainoastaan, kun itse näkee mitä taloon laitetaan sisään.

jo aika paljon kuinka noihin sun juttuihin pitäis suhtautua.
Maakaasulämmitys, pitkästä tavarasta, puurossipohja....no noi kertoo jo että kaikki ei ole kotona.
joko olet voittanut noi jostain arpajaisista tai sitten...no, ei ihme että alalle olet hakeutunut.

toi kertookin kirjoitti:

jo aika paljon kuinka noihin sun juttuihin pitäis suhtautua.
Maakaasulämmitys, pitkästä tavarasta, puurossipohja....no noi kertoo jo että kaikki ei ole kotona.
joko olet voittanut noi jostain arpajaisista tai sitten...no, ei ihme että alalle olet hakeutunut.

Maakaasulämmitys kondenssikattilalla on edullisempaa kuin kaukolämpö. Kun ottaa asioista tarpeeksi selvää, niin osaa valita parhaimmat ratkaisut. Ei siinä rakennusmies tarvitse olla.

JA. kirjoitti:

Maakaasulämmitys kondenssikattilalla on edullisempaa kuin kaukolämpö. Kun ottaa asioista tarpeeksi selvää, niin osaa valita parhaimmat ratkaisut. Ei siinä rakennusmies tarvitse olla.

systeemin investointikustannukset?

JA. kirjoitti:

Tämä tulee vielä maakaasulämmityksellä ja pitkästä tavarasta. Rakenteissa on paljon kerto- ja liimapuuta. Talopaketit on käsittämättömän huteria ja aivan törkeän kalliita. Kastellissakin viimeinen yläpohjan jäykistys tehdään kipsilevyillä, joka saa ammattilaisen hymähtämään. Enkä menisi elementtitaloakaan kovin paljon kehumaan, niistä kun ei yhtään näe mitä siellä seinän sisällä on ja miten ne on laitettu. Puhutaan ettei kunnon rakennusmiehiä ei löydy mistään, arvaapa löytyykö niitä talotehtailta. Sinne menee ne, jotka eivät taloja osaa rakentaa, eivätkä muualta saa töitä. Aivan sama tehdäänkö ne jossain hallissa. Parasta laatua saa ainoastaan, kun itse näkee mitä taloon laitetaan sisään.

lastulevylläkin jos sitä pidät oikeana rakenteena. Vai laitatko vinolaudat?????

on mokoman kirjoitti:

systeemin investointikustannukset?

Käykö kateeksi? Alle puolet maalämmön investoinneista, huoltotarve murto-osa. Tasainen lämpö talvella, kun maakaasu maksaa yöllä ja päivällä saman verran. Hyötysuhde kondessikattilassa 109%, koska palamisjäte vesi otetaan talteen varaajaan.

JA. kirjoitti:

Käykö kateeksi? Alle puolet maalämmön investoinneista, huoltotarve murto-osa. Tasainen lämpö talvella, kun maakaasu maksaa yöllä ja päivällä saman verran. Hyötysuhde kondessikattilassa 109%, koska palamisjäte vesi otetaan talteen varaajaan.

hyötysuhde....nyt kyllä repes...

Nykyisenlainen rossipohja on kosteusriski. Netistä löydät paljon tietoa googlettamalla esim. rossipohja

Harkittiin tilaelementtiä, mutta luovuttiin siitä juuri puisen alapohjan takia. Päädyttiin betonisiin ontelolaattoihin ja suurelementtiin. Ontelolaatta on aika tunteeton kosteudelle, mutta puu on oiva kasvualusta homeelle.

tehtiin rintamamiestaloon mutta silloin ne hengitti ja oli kylmiä talvella. Nykyisin joudutaan lattiaan laittamaan villaa, styroksia, cyprockia yms. lämmön sisällä pitämiseksi ja samalla hengittävyys loppuu siihen ja aiheuttaa kosteuden tiivistymisen alapohjaan, tällöin joudutaan tekemään jonkillainen kuivatus viritelmä ryömimistilaan.
Jos on ns. tasamaantontti molemmat perustukset käy riippumatta tehdäänkö kukkulalle vai notkelmaan.

rossipohjia kirjoitti:

tehtiin rintamamiestaloon mutta silloin ne hengitti ja oli kylmiä talvella. Nykyisin joudutaan lattiaan laittamaan villaa, styroksia, cyprockia yms. lämmön sisällä pitämiseksi ja samalla hengittävyys loppuu siihen ja aiheuttaa kosteuden tiivistymisen alapohjaan, tällöin joudutaan tekemään jonkillainen kuivatus viritelmä ryömimistilaan.
Jos on ns. tasamaantontti molemmat perustukset käy riippumatta tehdäänkö kukkulalle vai notkelmaan.

Yleinen "kuivatusviritelmä" on se, että lämmöneristetään pohjaa, mieluusti leca-soralla. Halutessaan voi vielä laittaa piippuun yhden hormin rossipohjasta katolle, jolloin ollaan jo aika varmalla pohjalla. Edellyttäen tietysti, että tuuletusaukot ovat riittävät.

Tommi99 kirjoitti:

Yleinen "kuivatusviritelmä" on se, että lämmöneristetään pohjaa, mieluusti leca-soralla. Halutessaan voi vielä laittaa piippuun yhden hormin rossipohjasta katolle, jolloin ollaan jo aika varmalla pohjalla. Edellyttäen tietysti, että tuuletusaukot ovat riittävät.

viritelmiä tarkoitin. Mieti tätä yhtälöä, jos huonetilan lämpötila on 22 ja ryömintätilan -20 niin mitä siitä seuraa välipohjaan joka ei hengitä.
Pakko heittää kysymys mikä ihmeen lämmöneriste leca-sora on ja mitä v*t*n lämpöä se siinä maan päällä eristää.

tollaisia kirjoitti:

viritelmiä tarkoitin. Mieti tätä yhtälöä, jos huonetilan lämpötila on 22 ja ryömintätilan -20 niin mitä siitä seuraa välipohjaan joka ei hengitä.
Pakko heittää kysymys mikä ihmeen lämmöneriste leca-sora on ja mitä v*t*n lämpöä se siinä maan päällä eristää.

Se on kapillaarikosteuden esto. Lecasoran tai sepelin alla on 100-300 milliä styroksia, se on lämmöneriste. Lisäksi sokkelin seiniin laitetaan esim.70-100 milliä styroksia. Eli alapohjan lämpötila -20 asteen pakkasella on ehkä hieman alle nollan.

Oikein tehty tuuletus rossipohjassa ei varmasti aiheuta kosteusongelmaa! Rakennussäännöissäkin se kiellettäisiin, jos rossipohja automaattisesti aiheuttaisisi aina homeongelman.

tollaisia kirjoitti:

viritelmiä tarkoitin. Mieti tätä yhtälöä, jos huonetilan lämpötila on 22 ja ryömintätilan -20 niin mitä siitä seuraa välipohjaan joka ei hengitä.
Pakko heittää kysymys mikä ihmeen lämmöneriste leca-sora on ja mitä v*t*n lämpöä se siinä maan päällä eristää.

Ryömintätila tuskin on koskaan noin kylmä. Lisäksi, kosteusongelmat ryömintätilassa eivät ole talven, vaan kesän ongelma. Ryömintätila on talvella ulkoilmaa lämpimämpi, joten ilma siirtyy ryömintätilan sisältä ulos itsekseen. Kesällä voi käydä niin, että lämmin, kostea ulkoilma tiivistyy kosteudeksi rossipohjassa, jossa kesäisin on ulkoilmaa viileämpää. Tätä voidaan ehkäistä maapohjan lämmöneristyksellä (johon leca-sora käy), riittävän korkealla tuuletustilalla sekä juuri tuolla hormiviritelmällä. Minä luen viritelmiksi mieluummin sähköiset kosteudenpoistajat tms., eli rakenteen pitäisi toimia itsekseen. (Tämäkin on kai huono määritelmä, kun nykytalot lähes poikkeuksetta ovat sähköisen ilmanvaihdon varassa =), mutta kai ne sitten ovat isoja viritelmiä.)

JA. kirjoitti:

Se on kapillaarikosteuden esto. Lecasoran tai sepelin alla on 100-300 milliä styroksia, se on lämmöneriste. Lisäksi sokkelin seiniin laitetaan esim.70-100 milliä styroksia. Eli alapohjan lämpötila -20 asteen pakkasella on ehkä hieman alle nollan.

Oikein tehty tuuletus rossipohjassa ei varmasti aiheuta kosteusongelmaa! Rakennussäännöissäkin se kiellettäisiin, jos rossipohja automaattisesti aiheuttaisisi aina homeongelman.

jos talvella järjestää kunnollisen tuuletuksen niin melkoinen energiahukka jos alapohjan lämpö pysyy nollan paikkeilla, tuskimpa niitä tuuletusluukkuja kiinnikkään saa laittaa. No meitä on monta koulukuntaa mutta mulla vaan ei usko riitä rossipohjan toimivuudesta. PISTE

ja jaa kirjoitti:

jos talvella järjestää kunnollisen tuuletuksen niin melkoinen energiahukka jos alapohjan lämpö pysyy nollan paikkeilla, tuskimpa niitä tuuletusluukkuja kiinnikkään saa laittaa. No meitä on monta koulukuntaa mutta mulla vaan ei usko riitä rossipohjan toimivuudesta. PISTE

nyt kaksi täysin eri asiaa:
* Puurossipohja
* Rossipohja ontelolaatalla = betonirossipohja

JA. kirjoitti:

Se on kapillaarikosteuden esto. Lecasoran tai sepelin alla on 100-300 milliä styroksia, se on lämmöneriste. Lisäksi sokkelin seiniin laitetaan esim.70-100 milliä styroksia. Eli alapohjan lämpötila -20 asteen pakkasella on ehkä hieman alle nollan.

Oikein tehty tuuletus rossipohjassa ei varmasti aiheuta kosteusongelmaa! Rakennussäännöissäkin se kiellettäisiin, jos rossipohja automaattisesti aiheuttaisisi aina homeongelman.

Lecapapu on lämmöneriste (U=0,10 W/mK), tosin sitä tarvitsee enemmän kuin EPS:ää tai XPS:ää. Lajike KS420KAP on käsitelty valmistuksen aikana siten, että se kapillaarinen nousu on

tollaisia kirjoitti:

viritelmiä tarkoitin. Mieti tätä yhtälöä, jos huonetilan lämpötila on 22 ja ryömintätilan -20 niin mitä siitä seuraa välipohjaan joka ei hengitä.
Pakko heittää kysymys mikä ihmeen lämmöneriste leca-sora on ja mitä v*t*n lämpöä se siinä maan päällä eristää.

ja en vaan tajua, mikä se ongelma on. Siellä ryömintätilassa ei koskaan ole noin kylmä, mutta vaikka olisikin, niin puurossipohjan rakenne vastaa puuseinän rakennetta. Pohjan katto on sen tilan lämpimin osa ja eihän se kosteus siihen lämpimään aineeseen tiivisty vaan kylmään. Vai tiivistyykö teillä vesi seinään mädättäen sen?

Jos asiasta mitään tietäisit, niin tietäisit, että puurossipohjan ongelmat tulevat esiin kesällä. Kesällä talon alla on viileämpää kuin pihalla ja talon pohjakin voi olla kylmempi kuin ulkoilma ja kosteutta voi siihen tiivistyä.

Ja tähän ongelmaan on olemassa ratkaisuja, joita sanot "virityksiksi":
- Muovitetaan ryömintätilan pohja, jolloin ryömintätilaan ei mahdu varastoitumaan kosteutta.
- Lämpöeristetään ryömintätilan pohja, jolloin tilan lämpötila nousee nopeammin ulkolämpötilan mukana ja suhteellinen kosteus ei nouse.
- Jos ei muu auta suljetaan tilan luukut, eristetään seinät ja asennetaan kuivain.

Yhtä hyvin voisi sanoa, että betonilaatan radonputket on viritys. Erilaisissa perustuksissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja ongelmiin.

Leca pavut ovat monellakin tapaa hyvää ainetta ryömintätilan pohjalle:
- Ne ovat lämmöneriste kesäistä maan kylmyyttä vastaan.
- Ne ovat kapillaarikatko maasta nousevalle kosteudelle.
- Ne ovat kevyitä ja niihin sitoutuu vähän lämpöenergiaa, jolloin ryömintätila seuraa nopeasti ulkolämpötilaa.

laittaa lattialämmityksen, jolloin tilanne on -0.