Kuihtunut terälehti
Kuihtuneen ruusun terälehden rapsahdus,
tippuessaan mahonkiselle pöydälle.
Ääni kaikuen paljaista kalpeista seinistä.
Voimistuen sietämättömäksi voimalliseksi ääneksi,
kuin elämä olisi irronnut todellisuudesta.
Lentäen halki huoneen ääni rapsahduksen,
kaikuna kuulen sen.
Istuen äärellä pöydän,
pää käsien huomaan hautautuneena.
Kaikki ympärillä kaikonneena,
vain henkinen minä ei mitään muuta.
Katsahdan punerrusta terälehden ennen kuivumista.
Nostan katsetta,
samaisen värin näen taivaanrannan,
aamuisissa pilvissä.
Tulee mieleen elämä ja sen kaikki iloisen punaiset asiat
huokaisten nousen.
Sydämmessä rauha ja mieli keveänä.
Jatkan matkaa päättymätöntä.
Kuihtuneen ruusun terälehden rapsahdus,
tippuessaan mahonkiselle pöydälle.
Ääni kaikuen paljaista kalpeista seinistä.
Voimistuen sietämättömäksi voimalliseksi ääneksi,
kuin elämä olisi irronnut todellisuudesta.
Lentäen halki huoneen ääni rapsahduksen,
kaikuna kuulen sen.
Istuen äärellä pöydän,
pää käsien huomaan hautautuneena.
Kaikki ympärillä kaikonneena,
vain henkinen minä ei mitään muuta.
Katsahdan punerrusta terälehden ennen kuivumista.
Nostan katsetta,
samaisen värin näen taivaanrannan,
aamuisissa pilvissä.
Tulee mieleen elämä ja sen kaikki iloisen punaiset asiat
huokaisten nousen.
Sydämmessä rauha ja mieli keveänä.
Jatkan matkaa päättymätöntä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
antaa voimia uudelle kiireiselle päivälle. Tässä oli taas ihana tunnelma. Pidin kovasti, kuten muistakin runoistasi.
Moi padme_amidala.
Kiitoksia , yritys laittaa kiireetön aamu järjestykseen.
Huomioida pieniä asioita, mitkä yleensä jää huomaamatta.
Hyvää jatkoa.
Ter kobo