oikeasti onko turha lähteä haastatteluun pääkaupunkiseudulle kaukaa yli 300 km päästä

En tiedä tohon mitä sanoa, mutta vastaavanlainen juttu oli mulla: Oulussa haettiin lukion lehtorin virkaa julkisessa haussa, mutta todellisuudessa paikalla oli tuntiopettajana jo ollut joku, jolla myös virka paikallisessa yliopistossa. Kun huomasin hakijoiden joukossa kyseisen henkilön googlaamalla, niin sitten menin äkkiä rautatieasemalle ja palautin liput. No, tyttelihän se sitten valittiin. Pelkkä muodollisuus tuo julkinen viranhaku, että tuli lain kirjain täytettyä.

Haastatteluun ei tarvitse pyytää ketään.

Jos pääset haastatteluun, on hakemuksesi kuitenkin herättänyt huomiota. Toisaalta itse olen ollut tuoreena ja kokemattomana haastattelussa vain siksi, että eräs tietty tyyppi saatiin näyttämään poikkeuksellisen kokeneelta ja pätevältä. Jos sinulla on kokemusta ja muodollinen pätevyys, haastattelussa voit osoittaa olevasi se "hyvä tyyppi" ja tulla valituksi, vaikka jollakin muulla hakijalla olisi enemmän kokemusta ja opintoja.

Tämä tietenkin koskee päteviä hakijoita. Virkoihin, joihin ei ole päteviä hakijoita, voidaan tilapäisesti valita aivan kuka sattuu valitsijaa miellyttämään.

Enpä ole kuullut, että missään olisi juuri painottunut kokemuksen hankkimispaikkakunta.

Jos olet vaikka Lapin perillä nostanut jonkin lukion äidinkielen tulokset maan kärkikaartiin, olet varmasti himoittu hakija Hankoa myöten.

Joskus virkoihin kutsutaan kyllä haastateltavia hieman turhaankin, sillä valinnasta saatetaan olla lähes varmoja jo ennen haastattelujakin. Itse kysyin tuossa puolenkymmentä vuotta sitten aina haastattelua haluavilta, maksetaanko minulle matkat. Jos ei, oletin kyseessä olevan pro forma -menettelyn enkä lähtenyt haastateltavaksi.