Eräs luterilainen seurakunta antoi pois kirkolle sopimattomia taideteoksia. Kirkko oli saanut taulut eräältä taiteilijalta. Heti taulujen luovutuksen jälkeen seurakunta huomasi, että taulut eivät olleet linjassa kirkon sanoman ja arvojen kanssa, joten kirkkoherra antoi ne pois.
Minun mielestäni kirkkoherran ei olisi pitänyt antaa tauluja eteen päin. Kirkon olisi pitänyt tuhota taulut, esimerkiksi polttamalla ne. Nyt riettaat taulut ovat jonkun hallussa.
Kysymys on samasta asiasta kuin saatanan palvonnan symbolista. Saatanan palvonnan symboleja ei pidä antaa ihmisille. Kirkon pitäisi aktiivisesti tuhota saatanan palvonnan symboleja.
Kirkon pitää tuomita kaikki ne taiteeseen tai taiteen nimissä tehdyt asiat jotka ovat kirkon arvoja vastaan. Myös ne tulee tuomita, jotka ovat hyvän moraalin vastaisia taide töitä. Esim. lapsiporno.
Minun mielestäni kirkkoherran ei olisi pitänyt antaa tauluja eteen päin. Kirkon olisi pitänyt tuhota taulut, esimerkiksi polttamalla ne. Nyt riettaat taulut ovat jonkun hallussa.
Kysymys on samasta asiasta kuin saatanan palvonnan symbolista. Saatanan palvonnan symboleja ei pidä antaa ihmisille. Kirkon pitäisi aktiivisesti tuhota saatanan palvonnan symboleja.
Kirkon pitää tuomita kaikki ne taiteeseen tai taiteen nimissä tehdyt asiat jotka ovat kirkon arvoja vastaan. Myös ne tulee tuomita, jotka ovat hyvän moraalin vastaisia taide töitä. Esim. lapsiporno.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Liian hätäisesti tehdyt päätelmät eivät aina ole järkeviä. Kyseessähän oli kenties taiteilijan elämäntyö, jonka hävittämiseen ei kirkkoherralla ollut halua mutta ei myöskään mahdollisuutta asettaa tauluja esille kirkollisissa tiloissa. Ymmärrän ratkaisun ja luottaisin ko. kirkkoherran arvostelukykyyn, vaikken asiaa tunnekaan. Olivatko taulut edes niin sopimattomia kuin päättelet (vai olitko nähnyt ne?), sillä lahjoittaminen nimenomaan kirkolle kertoisi muuta. Sopivaisuuden ja sopimattomuuden raja on häilyvä, toinen loukkaantuu sellaisesta, joka toiselle on täysin korrektia.
Mitä ajattelet Hugo Simbergin seinämaalauksista Tampereen tuomiokirkossa? Nekään eivät ole tavanomaista kristillistä taidetta.
Taitaa olla aika harvinaista että kirkossa näkee maalauksia alastomista pojista pippelikin paljaana.
Mitä tulee aloittajan kysymykseen niin jos joku ei hyväksy lahjoitusta eikä halua sitä vastaanottaa niin työt pitäisi palauttaa taiteilijalle ja jos taiteilija ei ole elossa niin perikunnalle.
Kirkkoon sijoitettujen taideteoksien tulisi tuoda esille Jeesuksen Kristuksen sanoma. Taiteen pitää olla sopusoinnussa jumalanpalveluksen kanssa.
Hugo Simbergin työt ovat saaneet kritiikkiä papiston taholta Tampereen tuomiokirkossa. Onko Simbergin taidetyöt linjassa evenkeliumin kanssa?
Jos Simbergin taide ei palvele jumalanpalvelusta, niin silloin ne joutaa muualle. Jos kysymyksessä on fresko, niin se tulee peittää sopivalla värillä.
Esim. Toivakan kirkon taidetyöt kertovat Raamatun kertomuksista. Tällainen taide sopii kirkon tiloihin.
Näitäpä seinämaalauksia ei yksinkertaisesti voi peittää, ne ovat kulttuurisilta arvoiltaan liian kallisarvoisia tuhottaviksi. Vaikka ne minusta eivät ole kristillisessä mielessä aivan asianmukaisia, se on yleisesti tiedossa ja sen voi ohittaa katsomalla niitä vain taiteena. Siinä kulkee minusta rajanveto kireäpipoisuuden ja laajempikatseisuuden välillä. Eivät maalaukset ainakaan minun ajatuksiani ole vieneet väärille poluille, sillä olen katsellut niitä aikakautensa merkittävinä taideteoksina.
maalata kirkon seiniin ja kattoihin sellaista taidetta joka ei sovi kristillisessä mielessä sakraali tiloihin.
Mikään ei estä kirkkoa peittämästä epäsopivia teoksia vaikka peite värillä.
Piispainkokous pitäisi antaa seurakunnille ohjeistus siitä, mitä taidetta kirkko/seurakunnat saa hankkia.
En usko, että tuomiokirkon seurakuntalaisetkaan sallisivat Simbergin maalausten peittämistä maalilla, joten uskoakseni taistelet nyt tuulimyllyjä vastaan tässä asiassa. Kunnioitan toki mielipidettäsi ja ymmärränkin sen, vaikka en olekaan samaa mieltä, mutta tosiasia on, että emme kumpikaan pääse ratkaisemaan asiaa millään tasolla. :)
tuhoaminen on kielletty Suomen laissa. Taideteoksen itselleen hankkinut tai muuten sen omistava henkilö tai taho ei lain mukaan saa vahingoittaa tai tuhota toisen tekemää taideteosta.
Tietysti eri asia, jos mielestäsi kirkon pitäisi jopa lakeja uhmaten alkaa "eliminoimaan pahaa keskuudestamme." Tällaisesta toiminnasta on paljon esimerkkejä maailmalta.
Ehkä kirkkoherra ei halunnut missään tapauksessa sellaisen skandaalin keskipisteeseen jonka taideteosten tuhoaminen olisi aiheuttanut.
oikeus tuhota omistamiaan tauluja.
Kirkon pitää tuomita epämoraaliset taide teokset.
Epämoraaliset ja epäeettiset työt palvelevat pahuutta.
Esimerkiksi esivalta ei hyväksy lapsiporno taidetta.
Olen ymmärtänyt, että taidetta voi tehdä mistä aiheesta tahansa.
Taiteelle on asetettava rajat.
Kirkon tiloihin ei sovi kuin tietyt taide teokset.
Puhdasoppisuuden nimissä on tehty paljon vääriä tekoja. Tuomitset ja hutkit nyt ympäriinsä esittämättä minkäänlaisia konkreettisia esimerkkejä, joista voisi nähdä, ettei kysymys ole pelkästä yksisilmäisestä oikeassa olemisen pakosta. Jokainen kirkon jäsen tietää ilman sinun opastustasi, minkälainen taide kirkkoon sopii ja jokainen normaali ihminen tuomitsee lapsipornokuvat. Henkilökohtaisesti saan näppylöitä hurskastelevista ihmisistä, jotka osaavat neuvoa toisiakin elämisessä, vaikka eivät osaa elää omaa elämäänsä kuin pinnistelemällä.
oikeus tuhota lapsipornokuvat?
Missä KIRKKO tuhoaisi lapsipornokuvia, netissä, taidenäyttelyissä, missä?
Kysymykseen vastaaminen lienee aika vaikeaa, sillä miten kirkolla olisi mahdollisuutta olla kirkkona tuhoamassa mitään.
Kirkko on yhtä kuin työntekijänsä, joita on tuhansia, jokaisella omat arviointiperusteensa. En hyväksi lapsipornoa tietenkään, mutta en ole kirkon työntekijä, joten en ole päättämässä tällaisesta asiasta.
Minun tietääkseni kaikilla on oikeus tuhota omaa omaisuuttaan, eikä taide tee siinä poikkeusta.
pisti silmään tuo "Henkilökohtaisesti saan näppylöitä hurskastelevista ihmisistä, jotka osaavat neuvoa toisiakin elämisessä, vaikka eivät osaa elää omaa elämäänsä kuin pinnistelemällä"
Aikas rajua päätelmää näin lyhyestä keskustelusta. Tuosta paistaa kyllä nyt aika vahva asenne, millään et voi tietää millaista elämää tuo 'luterilainen' tjsp elää.
Olisi kiva jos tällä palstalla tämä keskustelu pysyisi asiapitoisena -vaikkapa väittelynä- ilman henkilökohtaisiin päätelmiin menemistä. Mikään ei jumita niin paljon keskusteluja kuin luulot toisista ihmisistä. Kukaan ei voi päätellä kovinkaan paljoa toisesta parin rivin perusteella.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
"28 §
Ellei toisin ole sovittu, ei se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle."
Edes tekijänoikeuden luovuttaminen ei siis anna oikeutta teoksen muuttamiseen eikä varsinkaan tuhoamiseen.
Että näin.
taideteoksen tuhoamiseen, vaikka niin sen haluat lukea.
ostaa kaikki ne taideteokset jotka tukevat pahuutta. Tämän jälkeen kirkko tuhoaisi ne. Näin kirkko ei rikkoisi lakia.
ei saisi taistella pahoja asioita vaastaan?
Suomessa ja maailmalla löytyy rusaasti konkreettisia esimerkkejä siitä, jossa ilmenee vääryyttä ihmisyyttä kohtaan. Kyllä kirkko ainakin saa tuomita sanallisesti nämä vääryydet.
Kirkon ei pidä tukea mitään sellaista taidetta joka toimii ihmisyyttä vastaan.
Taiteen tekeminen on levinnyt joka alalle ja sektorille. Taiteen aiheita ja taide tyyliä ei kukaan valvo.
Kirkon yksi tehtävä on nostaa esille taiteen nimissä tapahtuvat vääryydet.
Jotkut ovat sanoneet, että taiteen keinoin halutaan tuoda esille epäoikeudenmukaisuudet ja pahuus. Esim. Suomen sisällissodan 1918 vääryydet voidaan tuoda taiteen keinoin esille. Tässä ei ole mitään väärää. Tällainen taide näyttely on ollut suomessa, hyvä niin. Oikeistolaiset ottivat tästä taide näyttelystä herneet nenälle.
Esimerkiksi lapsipornoa, vääryyttä esittävällä taululla halutaan tuomita lapsiporno, vääryys. Minun mielestäni tämä ei ole oikea tapa tuomita esim. lapsipornoa.
Taiteen pitää palvella ihmisiä, hyvässä tarkoituksesa.
"Taiteen tekeminen on levinnyt joka alalle ja sektorille. Taiteen aiheita ja taide tyyliä ei kukaan valvo.
Taiteen pitää palvella ihmisiä, hyvässä tarkoituksesa."
Taide on kautta vuosituhansien ollut se vapauttava alue, jonka kautta sorrettujen ja vainottujen on ollut mahdollista saada äänitorvi ja esittää näkemyksensä. Diktaattorit, mielipidesensorit ja vallanpitäjät ovat kautta aikojen vaatineet taidetta kuriin, sen tulee esittää vain heidän hyväksymiään asioita ja heidän hyväksymällään tavalla.
Ilmeisesti liian kauan on aikaa jo kulunut Natsi-Saksan ja Kommunismi-Venäjän ajasta, jolloin ylhäältä määrättiin mitä ja miten sai taidetta tehdä. Muuten ei voi käsittää luterilaisen kristityn esittämiä ajatuksia. Noiden kahden hirmuvallan aikoina taide yritettiin tukahduttaa, taiteilijoita vainottiin, suljettiin hullujenhuoneille, kidutettiin ja lähetettiin leireille. Ei koskaan enää sellaista, ei minkään ideologian nimissä. Taiteen tulee olla täysin vapaata!
Taidteen tehtävä ei ole palvella ketään muuta kuin tekijäänsä. Jos se alistetaan ihmisen palveluun menettää se vapautensa. Kuka silloin sanoo, millainen taide palvele ja ketä se palvelee? Se on nähty kahden yllämainitun sortovallan aikana.
Häpeä sinä, joka kirjoitat nimimerkillä luterilainen kristitty, luterilainen voit olla mutta et Jeesuksen armon filosofiaa ymmärtävä kristitty.
päätellen ahdasta, jäykkää ja ilotonta elämää.
"Ilmeisesti liian kauan on aikaa jo kulunut Natsi-Saksan ja Kommunismi-Venäjän ajasta, jolloin ylhäältä määrättiin mitä ja miten sai taidetta tehdä. Muuten ei voi käsittää luterilaisen kristityn esittämiä ajatuksia. Noiden kahden hirmuvallan aikoina taide yritettiin tukahduttaa, taiteilijoita vainottiin, suljettiin hullujenhuoneille, kidutettiin ja lähetettiin leireille. Ei koskaan enää sellaista, ei minkään ideologian nimissä. Taiteen tulee olla täysin vapaata!"
Juuri tällaisesta taustasta oli kysymys omassakin kommentissani, josta kerroin saavani näppylöitä. Henkilökohtaisesti olen nähnyt, millaista ahdistusta tiukat, mahdollisesti julkilausumattomat ilmapiiriä kiristävät käyttäytymis- ja elämissäännöt saavat aikaan. Koen nimimerkki Luterilaisen kristityn kommentit ahtaina, armottomina ja ilottomina. Uskoon liittyy myös ilo ja kauneus.
Lapsipornoa vastustavaa näyttelyä, josta on suuri kohu noussut, en ole nähnyt, joten siihen en voi puuttua, koska henkilökohtaista tietoa siitä ei ole. Mutta jos siinä näyttelyn tarkoitus ei toteudu, se ei silloin todellakaan palvele ajamaansa asiaa oikealla tavalla.
vie ihmiskunnan turmioon. Ihminen ei ole kypsä rajattomalle liberalismille. Myös taiteessa tarvitaan normeja.
En hyväksy Natsi-Saksassa ja Neuvosto-Venäjällä harjoittettua sensuuria taidetta kohtaan. Taidetta ei saa valjastaa jonkun totalitarismin tai diktatuurin etujen ajamiseen.
Taiteen pitää palvella ihmisiä hyvässä tarkoituksessa. Myös taiteilijaa itseään hyvässä tarkoituksessa. Taiteen pitää olla linjassa hyvän moraalin kanssa.
ei ole mitään tekemistä taiteen vapauden kanssa, taide on ollut vapaata ennen kuin liberalismista tiedettiin yhtään mitään. Taide on yhtä vanhaa kuin ihmiskunta eikä siihen aikojen alusta lähtien ole tullut mitään sisällöllisesti uutta.
"Taiteen pitää olla linjassa hyvän moraalin kanssa."
"Hyvä moraali" on samanlainen sumuttava käsite kuin "totuus" ja "vapaus". Kaikki ne ovat suhteellisia, eivät suinkaan absoluuttisia. Sanat herättävät heti kysymykset kenen moraali, kenen totuus, kenen vapaus. Rajojen ja esteiden asettajia on miljoonakertaisesti enemmän kuin niiden purkajia. Kristillinen kirkko ehti jo muutama vuosisata sitten suosiakin taiteita mutta on sittemmin vajonneen lähes islamin tasolle taiteen kieltämisessä.
että määräilevä pitää-sana on hyvin monessa lauseessasi, PITÄÄ olla sitä tai PITÄÄ olla tätä. Sama ikävä ahtauden tunne tule sanoista: vie turmioon, tarvitaan normeja ...
Jos kirkko ostaisi kaikki sopimattomiksi katsomansa taideteokset tuhotakseen ne, niin kirkosta tulisi siis hyvä tulonlähde "arveluttavia" tauluja tehtaileville taiteilijoille - ja miten ollakaan, hänpä sitten maalaa niitä lisää?
Sanotaan, että taiteen yksi tehtävä on herättää keskustelua. Näin varmasti on. Helsingissä poliisin takavarikoima teos lapsipornosta on ainakin herättänyt julkista keskutelua. Taiteellakin pitää olla omat rajat.
Taide ei saa kuitenkaan ohjata ihmisiä vääryyksiin ja muihin pahuuksiin. Taiteen pitää palvella muun muassa hyvinvointia.
On liian raadollista tuoda taiteen keinoin esille ihmisten pahuudet. Väärät asiat ruokkivat vääryyttä.
Kuvataiteilija Juho Rissanen toi hyvin esille Suomen tavallista kansaa. Rissasen työt ovat hyvä esimerkki siitä mitä taiteen tehtävä on.
Olen sitä mieltä, että kirkolla on oikeus ainakin arvostella taidetta.
arvostella ja kirkon johdon pitääkin lausua mielipiteensä, jos ylilyöntejä esiintyy.
lisää näitä loistavia ideoita kuten:
"Taiteen pitää palvella muun muassa hyvinvointia."
Taiteen ei pidä mitään, taiteella ei ole tehtävää, taide on.
Jos taiteen jotakin hyvinvoinnin suhteen pitää niin tietysti pitää mieluummin edistää taiteilijan hyvnvointia kuin hänen pahoinvointiaan. Valitettavasti ainakin aineellisen hyvän osalta tämä toteutuu perin harvoin eikä henkisenkään hyvinvoinnin osalta aina ole hyväksi.
"On liian raadollista tuoda taiteen keinoin esille ihmisten pahuudet"
Taide on usein tehokkain keino tuoda esille ihmisten pahuutta, siksi taide ei olekaan mikään vallanpitäjien ja väärintekijöiden ehdoton suosikki. Tämän roolin kieltäminen taiteelta haluaa vetää verhon todellisuuden kuvaamiselta, kohdella ihmisiä kuin herkkusieniä: pitämällä pimeässä ja syöttämällä sontaa.
tarkoittaa vain oikeutta arvostella, myös paheksua, oikeuden mielipiteisiinhän pidätän itsellänikin. Taiteen rajoittaminen tai kieltäminen ja jopa tuhoaminen ei kirkolle kerta kaikkiaan kuulu. Kirkko keskittyköön oman sanomansa eteenpäin viemiseen ja lampaittensa paimentamiseen.
takavarikoi taiteilijan teoksen joka esitti lapsipornoa. Tekikö poliisi oikein kun se rajoittaa ao taiteilijan vapautta?
Taidenäyttelyssä ollut henkilö soitti poliisit paikalle. Hän katsoi, että lapsiporno kuva esitti vääryyttä.
Asian omainen taitelija on julkisuudessa sanonut, että teos oli kannanotto lapsipornoa vastaan.
Voidaanko kaikki asiat tuoda taiteen keinoin esille?
Pitääkö poliisin takavarikoima teos tuhota esim oikeuden toimesta?
Poliisi ei poistanut teosta oma-alotteisesti vaan sille tehdyn kantelun perusteella. Ellei poliisi olisi poistanut teosta kantelija olisi todennäköisesti kannellut poliisista. Nyt tutkitaan, antaako teoksen esilläpito aihetta enempiin toimenpiteisiin.
"Voidaanko kaikki asiat tuoda taiteen keinoin esille?"
Voidaan. Esille julkisesti tuotaessa on kuitenkin varottava, ettei riko lakia tai toimi sen vastaisesti, koska seurauksena voi olla syyte.
"Pitääkö poliisin takavarikoima teos tuhota esim oikeuden toimesta?"
Käsittääkseni teoksia ei saa tuhota, ne ovat taiteilijan omaisuutta mutta rikostapauksessa voivat joutua valtiolle luovutettaviksi. Esimerkkinä taideväärennökset, joita ei saa hävittää, päin vastoin samat väärennökset palaavat yhä uudestaan markkinoille.
Taide on vapaa. Taiteen pitää olla vapaata kahleista.
Nukke animaatio, jossa marsalkka Mannerheim kuvataan homoksi on herättänyt voimakasta kritiikkiä. Animaation ohjaaja ja käsikirjoittaja on saanut tappouhkauksia. Eikö tappouhkaus ole rikos.
Jos Mannerheim oli todella homo, niin miksi fakta asiasta pitää suivaantua. Animaatio taiteilija on varmasti tutkinut Mannerheimin taustan ja tullut siihen tulokseen, että marski oli homo.
Taiteen yksi tehtävä on tuoda esille tosiasioita.
"Taiteen yksi tehtävä on tuoda esille tosiasioita"
Taiteella ei ole tehtävää, jos taide yrittää palvella jotakin tulee siitä joko mainosta tai propagandaa. Se ei poista sitä, että mainoskin voi laadullisesti hyvän taiteen veroista mutta taidetta se ei ole. Taiteilija kuitenkin huoraa taiteellaan asettuessan jonkun/jonkin aatteen tms. palvelijaksi.
Mannerheim-animaatiosta on mm. Ilta-Sanomien (ja varmasti myös muiden lehtien) keskustelupalstalla laaja keskustelu. Siinä ei ole tullut edille, että kukaan olisi tutkinut Mannerheimin mahdollista homoutta. Lillqvist on tehnyt animaationsa Pispalassa vuosia pyörineen vasemmistolaisen kansanperinteen pohjalta.
Nukkeanimaatio on yhdyssana.
oli homo, niin voidaanko Mannerheim vaikka maalata taululle homoksi. Vapaan taiteen nimissä voidaan maalata.
Taiteella tuodaan esille olemassa olevia asioita. Myös historiassa tapahtuneita asioita voidaan taiteella kuvata.
Mitä historian kirjoituksissa on todettu tosiasioiksi, niin taiteella niitä voidaan vaikka kuvata maalaamalla tämän päivän ihmisille.
Eli jos marsalkka Mannerheim on todistettu homoksi, niin hänet voidaan ikuistaa taululle homoksi.
Olen kuullut, että taide tai taiteen tekeminen kuuluu ihmisten perusoikeuksiin.
ei pitäisi olla mitenkään ihmeellistä se Marskin HOMOUS, sehän on samanlaista kuin duunarin homous pelit ja vehkeet suurin piirtein samanlaiset ja kaikki perustuu LUTERILAISEEN rakkauteen, kaiken hyväksyvään rakkauteen, se on vasta tuomittavaa jos olet homosuhteessa (0- )lapsen kanssa, kysy siis henkilötodistus ennenkuin rakastut, muuten luet kohta tiilenpäitä. Nyt kaikki homoja maalaamaan.
En halua joutua tuomiolle yllytyksestä ketään vastaan joten perun kehotuksen homojen maalaamisesta, maalaatkaa kaikkea mitä näette ympärillänne, kaikkea KAUNISTA, puita, lintuja, ihmisiä,ym.
antaa oma panos taiteen tuhoamis-tehtävässä. Aamen.
nyt minäkin tähän keskusteluun tulin mukaan niin tartun myös aloitukseesi:
"Minun mielestäni kirkkoherran ei olisi pitänyt antaa tauluja eteen päin. Kirkon olisi pitänyt tuhota taulut, esimerkiksi polttamalla ne. Nyt riettaat taulut ovat jonkun hallussa."
Ehdin tuolla alempana viitata natsismiin ja kommunismiin enkä huomannut, että jo aloituksessakin olet samoilla linjoilla heidän kanssaan. Natsien julkiset kirjaroviot olivat tuota samaa kuin sinun maalausten polttaminen.
Hieman yllättäen olemme jo tällä vuosituhannella taas nähneet saman ilmiön eli kirjaroviot Moskovan keskustassa, missä Putin-nuoret paiskoivat liekkeihin kirjoja. Ilmiö on pelottava, sillä kuten tunnettu kirjailija sanoi: ensin poltetaan kirjoja ja sen jälkeen niiden kirjoittajia.
Aloituksesi varsinainen sisältö on kuitenkin tämä: mitä tehdä saamalleen taideteokselle, jota eettisistä syistä ei hyväksy eikä halua pitää?
Teos on kiistatta saajan omaisuutta ja muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sille voi tehdä mitä haluaa ellei luovutuksessa ole mitään ehtoja. Teoksen hävittäminen on kuitenkin peruuttamaton teko, eikä se anna mitään arvoa teokselle taiteena kuten ei liioin mahdollisuutta sen kriittiseen arviointiin taiteelliselta kannalta. Hävittäminenhän perustuisi vain sen sisällön, aiheen, eettiseen tai ideologiseen arviointiin.
Taidehistorialle taiteellisesti arvokkaiden teosten kieltäminen ja hävittäminen ei ole outo ilmiö. Teosten hävittäminen muka eettisistä tai ideologisista syistä on ihmiskunnan henkisen perinnön äärimmäistä köyhdyttämistä ja ahdasmielisyyden voittoa vapaamielisestä suvaitsevaisuudesta.
Hävittäjä asettaa itsensä muita ylemmäksi, pitää oikeutenaan kieltää muilta sellainen, jota itse ymmärtämättömyyttään ei arvosta eikä hyväksy. Jos tällainen itsensä ylentäjä sanoo olevansa kristitty niin hänen pitäisi tietää, mitä hänen uskonsa lähde sanoo itsensä ylentäjistä.
siitä, mikä taide ei sovi ja mikä sopii moraalisiin ja eettisiin normeihin. Myönnän, että moraaliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia. Moraaliset ja eettiset kysymykset koskevat myös kollektiivisuutta. Maailmassa täytyy olla suvaitsevaisuutta.
Suomessa on tietyt asiat kriminalisoitu. Yleensä sellaiset asiat ovat kriminalisoitu jotka luokitellaan huonoon moraaliin.
Länsimaisissa demokratioissa lainsäätäjä on tehnyt eron sallituista ja ei-sallituista asioista. Näin pitää ollakkin. Lainsäädäntö on muotoutunut ihmisten moraalista ja arvoista.
Taannoin ääri islamilaiset talebanit tuhosivat buddhalaisia patsaita. Tällainen toiminta on tuomittavaa. Buddha-patsaat eivät ole hyvää moraalia vastaan.
Jos kristinusko on ei-kristillisestä asiasta eri mieltä, niin tämä ei tarkoita sitä, että kristityn pitäisi lähteä tuomitsemaan ei-kristillinen asia. Kiristityn tehtävä ei ole tuomita ketään.
Kuitenkin kirkon jäsenenä minulla on oikeus ottaa kantaa siihen mikä taide sopii kirkon tiloihin ja mikä ei.
Lähtökohta on kuitenkin se, että taidetta on arvosteltava moraalisesta näkökulmasta. Taide syntyy ihmisen omaksumasta moraalista ja arvomaailmasta.
Kristityn ja ateistin ei ole pakko hyväksyä mitä taidetta tahansa.
kysymykset eivät mielestäni sovi tähän keskusteluun mutta taidefilosofiset sitäkin paremmin. Kirjoitat:
"Lähtökohta on kuitenkin se, että taidetta on arvosteltava moraalisesta näkökulmasta. Taide syntyy ihmisen omaksumasta moraalista ja arvomaailmasta."
Olen täysin eri mieltä. Taidetta on arvosteltava vain taiteen näkökulmasta.
Itse sanot "Myönnän, että moraaliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia" mutta ne ovat sitä aina, ei vain usein. On tosin paljon epäitsenäisiä ihmisiä, jotka eivät pysty itse muodostamaan omaa moraalikoodiaan vaan omaksuvat sen sellaisenaan ulkoa annettuna. Siitä huolimatta se on heidän henkilökohtainenkin näkemyksensä vaikka heiltä puuttuu kyky puolustaa sitä muuten kuin opetetuilla argumenteilla.
Taiteen tekeminen on luova prosessi, jossa sekä tajuinen että alitajuinen ohjaa taiteilijaa. Tarkoituksena on ensisijaisesti luoda taideteos, joka vastaa tekijän käsitystä taiteesta. Jos taiteilija haluaa teoksellaan ottaa johonkin myös moraalisesti kantaa, se tapahtuu tietoisesti mutta ei taiteellisuuden kustannuksella. Taide ja moraali eivät ole yhteismitallisia.
Taidetta voi tietysti arvostella myös moraalisesta näkökulmasta, mutta sillon sitä ei arvostella, esteettisesti, taideteoksena, vaan sen taiteelliset arvot ohittaen.
kärkkäästi täällä nyt jaetaan määritelmiä. Eipä paljoa tarvitse, etteikö Hitler ala vilahdella teksteissä. Sen henkilön edustamaa esimerkkiä en nyt ihan helposti alkaisi vetämään mukaan. Kyllähän tekstiin saa helposti rajuutta ja vaikuttavuutta rankoilla esimerkeillä, mikä lienee tarkoituskin.
Kristityn velvollisuus on mm. ojentaa niitä joiden kokee kulkevan 'väärillä teillä'. Uskoakseni alkuperäinen kirjoittaja on nyt ahdistunut jostain teoksesta ja haluaa tuoda asian esille. Mielestäni ihan hyvä niin. Olisi kiintoisaa tietää tarkemmin millaisesta teoksesta on kyse.
Kristinuskon mukaan jokaisella on uskoa sen verran kuin sitä on annettu, joillakin enemmän joillakin vähemmän. Ja jokainen toimii sen uskon mukaan. Joillekin epäsopivaa on sellainen mikä taas ei loukkaa toista. Raamatussa tulee varsin hyvin esille se, että ihmiset ovat erilaisia, ja saavatkin olla. Jos ymmärtää toisen ahdistuvan hänelle sopimattomista asioista, se hänelle suotakoon. Hänellä on silloin oikeus mielipiteeseen.
Mielestäni tässä tapauksessa käsite 'itsensä ylentämisestä' ei nyt ihan istu asiaan.
"Kristinuskon mukaan jokaisella on uskoa sen verran kuin sitä on annettu, joillakin enemmän joillakin vähemmän. Ja jokainen toimii sen uskon mukaan. Joillekin epäsopivaa on sellainen mikä taas ei loukkaa toista. Raamatussa tulee varsin hyvin esille se, että ihmiset ovat erilaisia, ja saavatkin olla."
Puhut Raamatusta ihan omiasi.Tottakai ihmiset on erilaisia muttei se suinkaan tarkoita sitä että jokainen tulkitsee esim. raamatun ohjeita oman mielensä mukaan eihän siinä ole mitään järkeä. Tuollaiset puheet vesittää koko kirjan.
Jos tuollaista sieltä löydät laita nyt ihmeessä kohdat tänne esille että voidaan tarkistaa.
Mitenkä kirkko voi ketään ojentaa ainakaan moraali ja sukupuoliasioissa. Kun sen papit ja piispat, varsinkin katolisessa kirkossa ovat suuri osa homoja jotka sekaantuvat jatkuvasti nuoriin kuoropoikiin. Näitä paljastuksia saa tämän tästä hesarista lukea.
Tällainen käytös on paljon tuomittavampaa näiltä jotka tuntevat raamatun ja väittävät palvovansa jumalaa.Eikä näitä tyyppejä ole vain muutama vaan niitä on tosi paljon.
Kirkon maksuun tuomitut korvauksetkin ovat olleet niin suuria että rahat kohta loppuu.
Parempi kun jättävät taiteen arvostelun muille ja putsaavat oman pesänsä.
tosin tulkintasi kirjoittamastani on nyt ihan väärä. En ole sanonut että jokainen tulkitsee Raamattua oman mielensä mukaan.
On selvää että toisilla uskoa on enemmän, toisilla vähemmän, koskaan ei usko ole kenellekään täysin sama johtuen eri elämäntilanteesta ja persoonasta.
Näitä kohtia en muista tarkkaan näin äkkiseltään, laitan ne joskus tänne jos muistan. Olivat kuitenkin opetuslasten kesken puhuttuja ohjeita. Olivathan opetuslapsetkin erilaisia, kuka uskoi enemmän, kuka vähemmän. Joukossa oli myös niitä jotka epäilivät monia asioita.
nyt edes tästä keskustelusta uskonasiat ja politiikka pois ja keskitytään itse asiaan, taiteeseen. Jos jokin taiteessa hiertää ihmistä niin se on henkilökohtainen asia, olipa perimmäinen syy mikä tahansa. Eikö silloin riitä, että sanoo teoksen olevan vaikka oman moraalikäsityksensä mukaan sopimaton, iljettävä, törkeä tms. ilman, että vetoaa auktoriteetteihin tai ideologioihin?
Vilahteleehan se Hitler teksteissä silloin kun se on sellisen tien päässä, jolle täällä kehoitetaan astumaan. Miksi pysähtyä pienille väliasemille kun määränpää on loistaa kauas.
Miten muuten voi tulkita ja sanoa ihmistä, jonka tahtoon toisten tulisi alistua, kuin itsensä ylentäjäksi? Ainoaksi oikeassa olijaksiko? Hyvän tavan tai taiteen määrittelijäksikö? Entä kelpaisiko julkinen sensori? Tai peräti yksinvaltias tai diktaattori?
aloittajalla oli varsin keskeisellä sijalla.
Hän siis tulkitsee taidetta oman uskonsa kautta tai läpi. Silloin sillä on suuri merkitys. Joillekin usko on nimenomaan hyvin henkilökohtainen asia. Joillakin se ohjaa koko elämää, ajatuksia ja valintoja myöten.
Niinhän meistä jokainen vetoaa milloin mihinkin, niin sinäkin. Vaikka kirjoitat paljon taiteen vapaudesta, sekin on lopulta harhaa. Sekin on lopulta ideologia. Sinäkin vetoat usein siihen mitä olet oppinut tai opiskellut, muiden kirjoittamiin teksteihin jne. Mitä asiaa voi lopulta sanoa vapaaksi tai puhtaaksi mistään?
'Itsensä ylentäjä' viittasi uskonnollisuuteen, siksi otin sen esille. Jos kristitty huomauttaa jotain minkä kokee epäsopivaksi, hän ei useinkaan tee sitä ylentämismielessä, vaan toimii kristillisen velvollisuuden mukaan. Ainahan ei tietenkään näin ole, alkuperäistä kirjoittajaa en tunne enkä hänen motiivejaan.
Toisten nurkkaan ahdistajia ja sensoreita riittää taide-elämän kaikilla sektoreilla. Ääritapauksissa tuloksena voi olla vain henkistä ahdistusta ja jopa luovuuden tukahduttamista.
Kaikki katsottava ei voi olla vain kaunista, siloiteltua ja iloista, kun elämä voi olla rajua, raakaa ja surullista.
jokainen joka on joutunut kokemaan elämässä raakuutta, rajuutta yms, tarvitsee selviytyäkseen jotain muuta kuin raakuuksien kuvausta. Esim. syöpäpotilas tuskin haluaa katsella kuvia syöpäkasvaimista pyrkiessään taas takaisin elämisen makuun.
Kauneus ei tarkoita mielestäni siloittelua. Aito kauneus on kauneutta, ei kiiltokuvaa. Kiiltokuva on teeskentelyä. Aito ilo on iloa, ei teeskenneltyä. Huomiosi on ilmeisesti kiinnittynyt teeskentelyyn? Onneksi tässä maailmassa on vielä aitoa kauneutta ja iloa. Niitä asioita voi löytää kun etsii. Niitä ei välttämättä löydä sieluttomista, kauniin näköisistä asioista. Ei välttämättä yleisesti tavoiteltuina pidettävistä asioista.
Näennäisesti kaunis esine voi olla hyvin ruma, tuotettu esim. lapsityövoimaa hyväksikäyttäen. Aina pitää katsoa pintaa syvemmälle.
Minusta vapauden puolustajat ja vapauden rajoittamisen puolustajat eivät kuitenkaan ole ideologisessa mielessä samalla lähtöviivalla. Suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus eivät ole ideologoioita, joita voi pitää toisiinsa verrattavissa olevina ja yhtä arvokkaina.
Minusta myös kirkon on toimittava sen lain puitteissa, jonka kansalaiset, sekä uskovat että uskomattomat, ovat yhteisesti demokraattisesti hyväksyneet ja vahvistaneet. Ketjun aloittaja on sitä mieltä, että kirkon tehtävä olisi Suomen laista poikkeavien ja siksi enemmän tai vähemmän mielivaltaisten moraalisäännöstensä perusteella tuhota "roviolla" taidetta, joka on sen mielestä moraalisesti arveluttavaa tai "väärää." Tämä olisi kuin olisikin Suomen lain vastaista, enkä voi ymmärtää, millä perusteella uskova ihminen, saati luterilaisen kirkon kaltainen institutio, voisi tällaiseen toimintaan lähteä.
Aloittaja esitti jopa, että Hugo Simbergin seinämaalaukset, jotka ovat eräitä kansallisen aarteistomme tärkeimpiä ja merkittävämpiä helmiä, pitäisi "peittää jollakin maalilla." Sellaista tekoa kutsuisin jo ehdottomasti törkeäksi rikokseksi. Ei ole epäilystäkään, etteikö maallinen tuomioistuin olisi asiasta täysin samaa mieltä kanssani. Kovin järkevinä ja perustelluina ei tuollaisia kannanottoja voi mielestäni pitää.
Kannattaako lopulta lähteä siihen keskusteluun, että mikä kaikki tässä nyt on harhaa, kaikkiko vai vaan jotkut asiat? Mieluummin pitäisin kiinni siitä, että kaikki yksilöt ja yhteisöt pyrkisivät noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Tekijänoikudella suojattujen uniikkiteosten tuhoaminen henkilökohtaisen uskonnollisen vakaumuksen nojalla ei ole yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Oman vakaumuksen nostaminen kaikille yhteisten lakien ja sopimusten yläpuolelle ei yleensä johda yksilön tai yhteisön kannalta hyviin lopputuloksiin, vaikka tarkoitus olisi kuinka hyvä. Näitä esimerkkejä historia tosiaan tuntee ja paljon.
Nyt en kyllä ymmärtänyt. Jos taiteilija on elänyt raa'an ja rajun elämän ja kuvaa tuntojaan taiteessaan, eikö hän saisi sitä tehdä, koska jollakulla muulla on myös vaikeaa?
Kauneudesta olen samaa mieltä, aitoa kauneutta on. Käsittääkseni mainitsin vain ääripäät, joiden väliin mahtuu laaja kirjo.
Lisäksi ihmisille on annettu mahdollisuus tehdä valintoja myös siihen mitä katsoo ja mitä ei. Jos ei tykää näkemästään niin aina voi kääntää katseensa pois. Pois turha paapominen! Tuollainen sensurointi on mielestäni loukkaavaa.
Mieleeni tulee joissakin Amerikkalaisissa realityohjelmissa harrastettu sensurointi. Jos esim. jollakin naisihmisellä vahingossa vilahtaa nännin kärki niin se kohta on varmasti sumennettu. Naurettavaa on myös jos esimerkiksi vaippaikäisen lapsen vaippa valuu vahingossa alemmas niin sekin on sumennettu jos lapsen persvako hieman vilahtaa.
Eniten minua huvittaa niissä sarjoissa myös sumennetut keskirormen näytöt. Ketä helkkaria sellainen loukkaisi, patsi kohdetta jolle se on tarkoitettu?
Tuollainen tekosiveellisyys on jo naurettavan lapsellista täällä Saunojen luvatussa maassa.
melkoinen liberalisti olet.
ei voi olla taiteen ystävä olematta liberaali. Kai tarkoitit liberaalia kun kirjoitit liberalisti?
ongelmia. Monet asiantuntijat ovat sanoneet, että liberaalinen aate on kyllä hyvä, mutta käytännössä se ei toimi. Ihmisen toiminta on se, mikä se on. Ihmiset tarvitsevat normeja.
Taiteen eri alueet eivät tee tästä poikkeusta. On muistettava, että taiteen tekemisen takana on ihminen. Ihminen ja tämän myötä taide tarvitsee rajoitteita.
Taide peilaa ihmisen omaksumia arvoja. Ihmisen vapaus pitää olla suhteellista vapautta, ei siis ehdotonta vapautta. Lyhyesti sanottuna ihminen tarvitsee ohjausta. Esimerkiksi lainsäädäntöä.
Taiteen on oltava sellaista joka täyttää lainsäädännon kriteerit. Toisaalta taiteella ei pidä lähteä loukkaamaan toisten vakaumuksia, ei edes vetoamalla sananvapauteen.
Taiteessa ja muutenkin pitää ottaa järki käteen.
Taiteella voidaan ottaa kannanottoja, edistää asioita jne.
Taidetta saa tehdä niin paljon kun sielu sietää kunhan se pysyy ihmisen luonnollisen lain puitteissa ja hyvässä omassatunossa.
Taide noin käsitteenä ei liene ihan yksinkertainen asia. Taiteen määritelmä on kaiketi monimutkainen.
Minusta tuossa kirjoittamassasi on vähän epämääräisiä kohtia.
"Lyhyesti ihminen tarvitsee ohjausta. Esimerkiksi lainsäädäntöä."
Tuota tuota. Lainsäädäntöhän on myös ihmisen tai ihmisten laatima. Ihan samanlaisten ihmisten kuin me kaikki olemme. Lainsäädäntö on yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, ei "korkeampia totuuksia." Lainsäädäntö on muokattavissa, muutettavissa ja jopa lakkautettavissa, jos tarpeeksi iso osa kansalaisista sitä toivoo.
"...ei pidä lähteä loukkaamaan toisten vakaumuksia, ei edes vetoamalla sananvapauteen."
Olen samaa mieltä siitä, ettei muita ihmisiä ja heidän vakaumuksiaan pidä tahallisesti loukata. Käytännössä tämän noudattaminen on erittäin vaikeaa, jos helposti loukkaantuvia on lähistöllä. Saako maalata kuvan ihmisestä, vai loukkaako se muslimia, jonka uskonto kieltää ihmisen kuvaamisen? Saanko syödä lehmää, vai loukkantuuko intialainen? Jos joku päättää, että hänen henkilökohtainen vakaumuksensa on, että naiset eivät saa harrastaa pyöräilyä, pitääkö minun kunnioittaa hänen vakaumustaan ja lopettaa pyöräily? Kuka päättää, kenen tai minkä ryhmien vakaumuksia kunnioitetaan ja kenen vakaumukset voidaan jättää huomiotta ja sivuttaa?
"...kunhan se pysyy ihmisen luonnollisen lain puitteissa ja hyvässä omassatunnossa."
Mikä on tämä "luonnollinen laki" ja mihin se perustuu? Kuka sen on määritellyt? Mikä mielestäsi on "epäluonnollista" ja millä kriteereillä se määritellään? Jos omatuntoni on puhdas, saanko tehdä mitä vain?
"Taiteessa ja muussakin pitää ottaa järki käteen."
Mitä tähän tulee, en oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Tarkoittako se yleistä kohtuullisuutta, konservatiivisuutta, perinteissä pitäytymistä? Millainen voisi olla "järjen käteen ottamisen" käytännön sovellus taiteilijan elämässä ja työskentelyssä?
Taide, samoin kuin yhteiskuntakin, on monimutkainen ja moniarvoinen kapistus. Jos joku asettuu "päällimmäiseksi" sanomaan, mitä saa olla ja mitä ei, lopputuloksena on yleensä ennemmin tai myöhemmin kapina ja sekasorto. Keskustelemalla ja suvaitsemalla saamme tämän paatin (sekä yhteiskunnan että taiteen) pysymään pidempään pinnalla.
vastasit ja hyvä kun viitsit. Omasta puolestani en enää pahemmin keskustele edes taiteesta sellaisten kanssa, joilla on vahva ideologinen mailmankatsomus kuten monilla uskovaisilla ja poliittisesti sitoutuneilla.
Heidän argumentoinsa kääntyy aina sen ideologian mukaisiin standardivastauksiin ja väistöliikkeisiin, lähinnä tulee mieleen öljytyt painijat tai yritys saada pitävästi kiinni ankeriaasta sumpussa. Keskustelu juuttuu pyörimään tuomatta mitään itse asiaan.
sinulla on vastaavasti oma maailmasi ja sumppusi missä elät.
Uskovaisuus ei merkitse aina vahvaa ideologiaa. Katsos, oman tien kulkijoita on silläkin saralla.
Usein tietty ikä tuo mukanaan muihin nähden ylivertaista viisautta. Sitä ei aina vain muut huomaa, jostain syystä. Kenties onkin parempi pitäytyä ikäistensä seurassa.
ja sen sävy kertovat paljon "ylivertaisesta kypsyydestäsi."
Tottakai kaikki on "vain sinun näkemyksesi ja kokemuksesi." Kenes sitten? Niistähän täällä keskustellaan.
sinun mukaasihan täällä vain pitäisi keskustella. Kaikki uskovaiset vain ensin hiiteen.
Tervemenoa takaisin mummokerhoon.
Tosiaan noin se menee. Olen väsynyt myös ideologisiin väittelyihin. Fanaattisuus ei ole rakentavaa.
en minä.
tarkoitetaan sitä, jossa ihminen tuntee oikean ja väärän. Ihminen tietää mikä on oikein ja väärin. Jos ihminen tekee pahaa, niin hän tietää tekevänsä pahaa.
Ihmisen sisään rakennettu luonnollinen laki, omatunto antaa tietoisuuden.
Ihmiselle tulee syntymästään luonnollisen lain kautta omatunto. Jos ihminen tekee vaikka pahaa, niin normaali ihmistä alkaa omatunto kolkuttaa.
Monet taitelijat tietoisesti yrittää rikkoa rajoja ja tabuja. Miksi?
Monessa asiassa kultainen keskitie on järkevä suunta.
saman virheen kuin hyvin monet muut nettikeskustelijat. Luulet toisista kirjoittajista jotakin, etkä kuitenkaan tiedä ovatko he miehiä vai naisia, nuoria vai vanhoja, enemmän tai vähemmän koulutettuja, onko kirjoittajia vain yksi vai ryhmä, et tiedä yhtään mitään. Siksi suosittelenkin aina olemaan menemättä henkiklökohtaisuuksiin.
Mikä muuten on tuo "tietty ikä"?
Toisenlaisia esimerkkejäkin on. Et varmaankaan ole lukenut viimeisen Kiinan keisarin muistelmia (Keisarista kansalaiseksi). Hänet kruunattiin keisariksi kaksivuotiaana ja hän eli erikoisissa olosuhteissa, jossa ei ollut rajoja eikä opetusta oikeasta ja väärästä. Itsestään ei kehittynyt sitä selkeää ns. omaatuntoa. Hän saattoi kiduttaa eläimiä ja kohdella ihmisiä aivan tunteettomalla tavalla. Vasta pudottuaan vallasta ja jouduttuaan tavallisen kansalaisen asemaan hän joutui oppimaan vaikeimman kautta oikean ja väärän.
Kiinnostuneille löytyy tietoa hänestä esim. Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pu_Yi
Henkilö joka ei mene koskaan henkilökohtaisuuksiin? Ei väitä tietävänsä mitä tietyllä vakaumuksella varustettu ihminen ajattelee? Ei koskaan lokeroi palstan kirjoittajia?
En ole tehnyt virhettä. Vaan heittänyt jotakin takaisin.
varmaan yhtä nimimerkkiä, joka täällä mainostaa erinomaisuuttaan taiteilijana ja väittää joutuneensa hillittömän parjauskampanjan uhriksi.
Ns. "omatunto" eli syyllisyyden, häpeän ja velvollisuudentunteen kokeminen ovat asioita, jotka lapsi oppii vanhemmiltaan ja ympäristöstään. Lapset, joita ei ole opetettu näitä tuntoja tuntemaan, ovat itsekkäitä, syyllisyyden- ja velvollisuudentunnottomia. Psykologia tuntee lukuisia esimerkkejä tästä, esim. ns. susilapset, jotka on ottanut huostaansa ja kasvattanut jokin eläinlauma. Näitä tapauksia on maailmassa kymmeniä, ellei satoja. Myös vakavasti laiminlyödyt ja esim. yhteen huoneeseen vuosien ajaksi teljetyt lapset ovat yleensä täysin vailla minkäänlaista "omaatuntoa."
Ihminen ei opi puhumaan eikä edes kävelemään kahdella jalalla ilman, että toinen ihminen sen hänelle opettaa. Samoin on moraalin ja omantunnon laita, ne ovat puhtaasti opittuja. Jokaisella ajalla, paikalla ja kultturilla on oma vallitseviin olosuhteisiin mukautettu/mukautunut moraalikoodinsa ja -käytäntönsä, jonka yhteisö opettaa ja siirtää jälkeläisilleen.
Näkisin, että taiteilijat yrittävät tietoisesti rikkoa rajoja ja tabuja siksi, että heidän ympärillään elävät ihmiset saisivat tilaisuuden tarkastella kriittisesti ja puolueettomasti niitä sääntöjä, joiden mukaan me elämme. Kaikki niistä säännöistä eivät ole hyviä, useat ovat ahdistavia, rajoittavia, syrjiviä, yleistä eriarvoisuutta ja onnettomuutta lisääviä. Kun tällaista on nähtävissä, mielestäni ei pelkästään hyvän taiteilijan vaan vielä enemmän hyvän ja lähimmäistään rakastavan kristityn tulee puuttua asiaan ja ilmaista eriävä mieleipiteensä. Minä esimerkiksi taiteilijana ja kristillisen kasvatuksen saaneena ihmisenä en voi millään muotoa hyväksyä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, koska olen käytännössä nähnyt, millaista tuskaa, pelkoa ja eriarvoisuutta se aiheuttaa sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Kohtuullisuus on monessa asiassa ihan järkevää, mutta pitää olla myös kykyä ja uskallusta yrittää muuttaa asioita, jotka vaativat muutosta. Joillekin yleinen kohtuullisuus on niin tärkeää, että he ovat valmiita puolustamaan sitä vaikka rynnäkkökiväärein. Minusta se ei ole kohtuullista. Mieluummin sallin kohtuuttomuuden taiteessa, joka on siinä suhteessa paljon vaarattomampi foorumi.
Olipa erinomaisen hyvin sanottu.
Olen ma sen sanoi. Olipa niin harkittu, hyvä ja tyhjentävä yhteenveto, että voisiko sitä enää tuon paremmin sanoa.
Luonnollisen moraalilain ensimmäinen periaate on, että hyvää on tehtävä ja pahaa vältettävä.
Apostoli Paavali pohti tätä jännitettä: "En tee sitä hyvää mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo". Room.7:19.
Kristitty taiteilija joutuu jatkuvasti taistelemaan hyvän ja pahan välimaastossa.
Kristitty taiteilija pyrkii edistämään hyviä asioita ja tuomaan esille kristillisiä arvoja. Kristitty taiteilija myös pyrkii paljastamaan töillään pahoja asioita.
Luonnollisen moraalilain kautta ihminen tietää mikä on hyvää ja väärää. Vaikka näin on asia, kuitenkin ihminen tarvitsee normeja.
Taiteen keinoin ei todellakaan saa tuoda esille kaikkia asioita. Taiteella tulee lähestyä eri asioita oikealla tavalla.
lähestyä asioita taiteen keinoin on yllyttää rikoksiin.
Joku pilkunviilaaja taiteilija voi tähän sanoa, että kuka määrittelee rikoksen.
Joku pilkunviilaaja taiteilija kuten minä voisi tähän kysyä, että mikä on rikokseen yllyttämistä?
Jos maalaan kuvan pistoolista, tarkoittaako se, että kehotan ihmisiä ampumaan lähimmäisiään?
Kyllä rikoksen määrittelee laki ja sitä on tietysti syytä noudattaa. Jonkin epäkohdan tai vääryyden kuvaaminen taiteen keinoin ei kuitenkaan ole siihen vääryyteen kehottamista.
Palatakseni tämän keskustelun alkuperäiseen aiheeseen, minusta on selvä asia, että laki kieltää kirkkoa tuhoamasta taideteoksia roviolla. Sellaisessa tapauksessa rikoksen tekee ja siihen yllyttää kirkko, ei taide.
"..laki kieltää kirkkoa tuhoamasta taideteoksia roviolla"
Näinhän ei ole, taideteoksen voi omistaja aivan vapaasti tuhota. Laki ei sitä kiellä, vai voitko osoittaa sen lainkohdan, jossa näin säädettäisiin?
Laki ei kiellä tuhoamasta omia taideteoksia. Muun muassa Suomessa omistus-oikeus on pyhä asia.
Kirkko saa tuhota omistamiaan taideteoksia vaikka polttamalla ne roviolla.
Aikoinaan Spede tuhosi kirveellä julkisesti omistamiensa filmien negatiivit. Spede ei syyllistynyt lain rikkomukseen.
Kirjoitit
"Kysymys on samasta asiasta kuin saatanan palvonnan symbolista. Saatanan palvonnan symboleja ei pidä antaa ihmisille. Kirkon pitäisi aktiivisesti tuhota saatanan palvonnan symboleja.
Kirkon pitää tuomita kaikki ne taiteeseen tai taiteen nimissä tehdyt asiat jotka ovat kirkon arvoja vastaan."
Hei,ymmärrä nyt.
Maailmassa on muitakin uskontoja, ja paljon vähemmän sotaisia kuin luterilaisuus.Eli kirkon arvoilla ei ole mitään käyttöä ei moraalin eikä muunkaan suhteen. Suvaitsevaisia siellä ollaan kaikkea pahaa ja epänormaalia kohtaan.Hyväksytään ihan mitä vaan,eikä kirkko ole koskaan noudattanut edes raamatun neuvoja hyvästä j a pahasta. Kukaan siellä ei edes usko raamattuun. Mistä te haette ne moraaliperiaatteet millä arvostelette sen taiteen mikä on mielestänne kirkon arvoja(mitä arvoja?)vastaan.