Selittäkääs tyhmälle, mitä croppikenno tarkoittaa. Siis mikä tekninen ero sillä on täyskennoon ja miten nämä eri kennot vaikuttavat kuvan lopputulokseen?
Croppikenno?
keke p.
286275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
--> http://www.pikseli.fi/digifaq/
Näistä on kinattu ja kirjoitettu niin perhanan paljon, että ei viitsi aina toistaa.
Noin omana kommenttina, normaaliin kuvaukseen vajaakenno riittää täysin, jos kamera ja lasipuoli on kunnossa.
Kiitos linkistä.
Termi crop tarkoittaa ainakin alunperin valokuvauksessa sitä kuinka filmille tai kennolle jo muodostettua kuvaa rajataan vedostusvaiheessa tai digikuvien tapauksessa kuvankäsittelyssä.
Termi on digikuvaajien joukossa ainakin epävirallisesti otettu käyttöön tarkoituksena esittää, että kennon fyysinen koko on pienempi kuin hyvin yleisesti käytetty kinofilmikoko 24mm*36mm. Tällä sivusuhteella esim. croppikerroin 1.5 tarkoittaa, että kennokoko on 16mm*24mm.
Termi on epäonnistunut ja turha, sillä onhan ennenkin ollut vaikka mitä filmikokoja eikä mikään niistä ole ainoa oikea ns. täyskokoinen.
On filmi- tai kennokoko mikä hyvänsä, sommitellaan kuva etsimen näytön mukaan ja se mitä siellä näkyy riippuu objektiivin polttovälistä ja kennon/filmin koosta. Sillä minkä kokoisen kuvan käytetty objektiivi piirtäisi jollekin erikokoiselle kennolle tai filmille, ei ole kuvaustilanteessa ja valitulla kalustolla yhtään mitään merkitystä.
Croppikerrointa tarvitsevat ja kai käyttävätkin ne paljon kinofilmille kuvanneet, joilla on muistiin syöpyneenä selkeät käsitykset polttovälin ja kuvakulman riipuvuuksista toisistaan ja vastaavasti polttovälin ja aukon yhdistelmien aikaansaamista syväterävyysalueista. Nämä henkilöt voivat croppikertoimen avulla nopeasti arvioida mitä polttovälejä kinokoossa vastaavat pienempikennoisen digikameran objektiivit.
Tämä laskutapa on selvästi sukua sille, kun joidenkin pitää aina muuttaa eurot markoiksi ennen kuin ymmärtävät mitä tuote maksaa.
Käsite croppikerroin tulee poistumaan vähitellen-viimeistään sitten, kun kukaan elossa olevista kuvaajista ei ole koskaan nähnytkään kinofilmikameraa.
Croppikerrointa eivät siis tarvitse muut kuin edellä esitetyt henkilöt eikä muiden tarvitse oikeastaan termiä edes omaksua.
Muille esimerkiksi kuvakulmaa arvioitaessa riittää tieto siitä mikä on kennon läpimitta. Kyseistä mittaa pitempipolttoväliset objektiivit ovat tele- eli kauko-objektiiveja ja niiden kuvakulma on normaalikatselukulmaa pienempi. Polttoväliltään lyhyemmät taas ovat laajakulmia.
Kennon koolla on tietysti merkitystä moneenkin kuvaukseen liittyvään asiaan ja valintaan.
Kennon koko vaikuttaa eri tarkoituksiin valittavien objektiivien polttoväleihin kuten edellä esitin.
Kennon koolla on merkitystä sen alueelle valotuksen aikana tulevien fotonien määrään eli se vaikuttaa siihen paljonko valoa saadaan kuva-alueelle kaapattua. Kennon koko yhdessä pikselimäärän kanssa vaikuttaa siihen miten pienestä fotonimäärästä yksittäisen pikselin kuvainformaatio pitää yrittää muodostaa eli siihen miten hyvä signaalitaso on suhteessa sähköisiin häiriöihin, jotka taas näkyvät kohinana. Isokennoisella kameralla ainakin periaatteessa kohinan määrä on pienempi ja voidaan helpommin käyttää suurempia herkkyyksiä.
Jos kuvaan halutaan erittäin paljon informaatiota, pitää kuvauskennossa tietysti olla paljon pikseleitä ja sellaisten kennojen tekeminen onnistuu helpommin, kun kenno on iso.
Objektiivin piirtokyvyn tulee olla sitä parempi mitä pienemmälle pinnalle se yrittää tietyn informaatiomäärän kuvata. Ts. isompikennoisella kameralla pärjää tavallisemman tasoisilla objektiiveilla.
Kuvan terävyysalueen hallinta on sitä helpompaa mitä isompi kenno on. Pienikennoisella kameralla ei kovin helposti saa terävyysaluetta erittäin lyhyeksi, sillä objektiivien valovoimaa ei voi rajattomasti lisätä.
Jahas, siinä taas yksi vajaakennorimpulan omista yrittää sumuttaa selvää asiaa. Totuus vain on niin että kuvausvälineet jaetaan kahteen kategoriaan, siis vajaakennorimpuloihin ja toisaalta täyskennokameroihin. On pelkkää sumutusta yrittää sitä tosiasiaa joksikin muuksi venkuloida.
Laajakulmatötteröillä täyskennosta on hyötyä, mutta vastaavasti telepuolella haittaa.
Täysammattilaisilla sen toki ymmärtää mutta kuvausta juuri opettelevalle täyskennosta ei ole mitään hyötyä. Jokainen ostakoon mitä perse kestää, vaikka digikamerat pudottavat hintojaan kamera on kuitenkin taloudellisempi hankinta kun auto.
niin pieni pippeli, että kannattaisi hankkia suoraan ns. keskikoon kamera, niin pääsisit tuosta alemmuuskompleksistasi
... kannalla minäkin olen. Tosin ovat vielä harrastajalle liian arvokkaita.
http://www.hasselblad.se/promotions/h3dii.aspx
Täytyy vielä tyytyä 120:seen filmiin.
Mitä ihmettä sinä oikein kirjoittelet ?
Kaverihan tuossa nimenomaan selitti kuinka isommasta kennosta on hyötyä.
..kun täyskennoista keskikoon kameraa ei ole tehty, 6x7 optiikat odottaa tulevaa.....
Pitää jatkaa odottamista, ja kuvata siihen asti täys-kinokoon digikameralla.
Kaikissa kameroissa on täyskenno! Vai väitätkö että joku kamera tulee tehtaalta varustettuna kennolla josta puuttuu pala. Olisi jo aika opetella puhumaan objektiivien kuvakulmista eri kokoisten kennojen yhteydessä eikä julistaa kinokokoa taysikennoksi. Useimmille uusille valokuvauksen harrastajille täys- ja kroppikennohöpötys sotkee asioita enemmän kuin selkeyttää. Valitettavasti etenkin heikkolahjaiset sortuvat helposti mainosmiesten luomien turhien termien käyttöön halutessaan puhua "asiantuntevasti".
Kinokoko on aika selkeä rajaveto eri kameratyyppien koolla. Sitä suuremmat kamerat ovat selvästi erityyppiseen kuvaamiseen tarkoitettuja ja myös huomattavasti kookkaampia.
Monet objektiivit suunnitellaan nimenomaan kinokoolle, jotan se on selkeästi FF-kenno, FF-kinokenno.
Mun mielestä monesta kamerakennosta puuttuu paloja;) sitä vaan kaikki eivät millään tahdo tunnustaa.
> Monet objektiivit suunnitellaan nimenomaan kinokoolle, jotan se on selkeästi FF-kenno, FF-kinokenno.
Monet objektiivit suunnitellaan 24x16 mm kokoiselle APS-C kennolle sopiviksi.
Sitten on myös objektiiveja, jotka suunnitellaan kinofilmin (36x24 mm) mitoille sopiviksi. Näitä voidaan käyttää sekä filmijärkkäreissä että marginaaliryhmään kuuluvissa digijärkkäreissä, joissa on kinofilmin kokoinen kenno. Nämä ovat juuri niitä wannabe pro lookalike -kuvaajien märissä unissa pyöriviä kameroita.
on ollut jo monen vuoden juttu, Sonylla nähdään märkiä unia ja Nikonilla ja Canonilla se on todellisuutta.
Porukkaa vedetään höplästä kaikenmaailman pikkukenno-optiikoilla.
Sorry vaan boys. Tuo propagandajuttu oli tarkoitettu korniakin kornimmaksi satiiriksi käynnissä olleille kennokokokeskusteluille.
Tässäkin jyvät erottautuivat akanoista ja Totiset Torvensoittajat ottivat pahemman kerran porot nokkaansa...
[ taitavat olla juurikin niitä vajaakennorimpuloiden omistajia ; - ) ]
Tai ihmiset saa kelvollista optiikkaa halvemmalla? Nimim. ei varaa täyskennokameraan
Alla osuva vertaus?
200mmf2.8 (1,5 croppi) vs. 300mm f2.8 FF-kamera
300mm f2.8 (1,5 croppi) vs. 450mm f2.8 FF-kamera
Jep...rungojen väliset hintaerot alkavat menettää merkitystä, kun miettii yllä olevien objektiiviparien välisiä hintaeroja!
PS: Laajakulmat, ja niillä kuvaaminen ei ainakaan minua hirmuisesti kiinnosta!
Tuo FF-kenno tuntuu olevan joillekin kuvaajille henkinen Viagra.
Muulle ei merkkaa laajakulmat eikä pitkät teleet niin hirveesti. Riittää hyvinkin 24-200 mm FF-kennolla.
Yli 200-millisiä en tarvitse koskaan ,ihan turhia kapistuksia.
Jaahas...kannattaakohan sinun täällä enää tämän tunnustuksen jälkeen vaahdota kameravälineistäsi, ja paukutella henkseleitä? Melko halvat, vaikka ihan mikä tahansa FF-kennokamera sattuisi nyt laukustasi löytymään.
että pitkä putki on miehen mitta?
Voin kertoa ....ei OLE!
Mitäs tässä senkummemin paukuteltu henkseleitä, tosiasioita vaan kirjoittelen.
Kuka miehistä mitään puhui? Ja katsos hei ei miehellä ole mittaa. Sen jonka mielestä on, tai oikeammin pitäisi olla; on naivi, naurettava, nutturapää....
vai onko se sittenkin alapää, jonka vajausta yrität leveillä puheilla paikata?
Ja siinä sitten viimein ensimäinen Totisten Torvensoittajien kerhon jäsen ilmoittautui.
Heh!
On sulla sen verran pakottava tarve työntää tuotta mulkunjatkettasi esille joka paikassa, ettei kyse taida olla ihan mistään vitsistä, vaan tämä on sinulle ihan totinen paikka.
Ja siinä sitten ensimäinen Totisten Torvensoittajien kerhon jäsen ilmoittautui toisen kerran.
Heh!
On se hyvä, että sulla on peitetarina aina valmiina siltä varalta, ettei pippelinjatkeesi tyrkyttäminen aina herätäkään varauksetonta ihastusta.
Koita nyt avata vielä yksi uusi säie aiheesta, muutoinhan saattaa joku kulkea onnensa ohi, törmäämättä silmiä avaaviin kirjoituksiisi siitä, miten elämänlaatu paranee jatkeen avulla
Ja siinä sitten ensimäinen Totisten Torvensoittajien kerhon jäsen ilmoittautui peräti kolmannen kerran.
Heh!
Ihmeellisintä tässä on se että sä osaat laskea jopa kolmeen. SORRY!
Heh, Heh, Heh!