Riippuu tuotantoyhtiöistä voisiko rasvakouran muisteluiden parhaista paloista kehittää televisoon sarjan ehkä ensialkuun 15 osaisena "Metsoloiden" tapaan.
-Neuvotteluteluja on käyty ja käsikirjoittajaryhmiäkin löytyisi.
-Kyse ei ole kuin muutamasta eurosta!
-Neuvotteluteluja on käyty ja käsikirjoittajaryhmiäkin löytyisi.
-Kyse ei ole kuin muutamasta eurosta!
Vastaukset 16
Vanhimmat
On siellä turhempiakin juttuja ollut ja katsoja silti. Olisikin ilo katsella, jos saisivat harrastajilta niitä koneita oikeilta vuosilta. Ön ollut mukava katsella Pölösen Markun tekeleitä, missä on ollut vanhoja aikoja kuvattuna, on ollut porssea, jawaa ja duetti-volvoa, sekä monenlaista muuta vehjettä.
kun näkee jotain toosi nostalgista. Esim. olen nähnyt tv:stä toisen traktorini. Se oli Zetor Super ja vaikka se aikoinaan meiltä lähti hyvässä kunnossa, on joku entisöijä sen laittanut tosi siistiksi. Yksi pikku ykstyiskohta vaan on jäänyt jäljelle, josta sen varmuudella tunnistin.
Oli muuten hyvä traktori, MF 165 ohella varmaan paras traktori mitä olen koskaan omistanut.
Toinen olisi Jasper Pääkkönen.
pelihimoineen päärooliin huutamaan.Taustamusiikki
Anssi kela(nummelan itkupilli),tai Lauri Tähkä
(Pöhkö huutaja)ja elonkerjuu!!
Ohjaus:Koivusalo.heehhhehe...
Koeta vua suaha ne jutut telekkarii, nii kahtotaa porukalae poejjes. Voes toemia tuommonen vaekka par tarinoo kerrallaa ja parraeta taetas riittee ykskii ohojelmoo piälle. Ja hyvät näättelijäthää sinäe pitäe tietty olla, jotta jottae hommasta tulisj. Konneitaha meitiltä tiältä muakunnistae löötyy pilivin pimmein, harmoota verkkuvaha niissä sun jutuissas on etupiässä ollunna ja vanahoo aatova ihvoo ja mossea löötyy moneltae. Höölän Ristohaa se on mato mieheks löötäää vanahoo kampetta näehi juttuloihi.
Ee muuta ku tuottajoo ja muutae telekkarporukkoo hiillostammaa, ettäe piästää kahtommaa! Tsemppijä!!
Vähän niin kuin Huovisen lyhyet erikoiset... Markku Pölösen tiimi voisi saada näistä aikaan hyvän sarjan. Huono puoli on vain ulkoilmakuvauksen kalleus. Kvarttaalitalouden aikana edes julkisen palvelun tuottaja ei helposti anna lupaa kuin studiolavasteisiin.
Ei meillä ole kotona näkynynä mitään sellasta kvartaalitaloutta.
Sianpaskaa ja lehmänpaskaa lapioiaan joka päivä.
Nyt meiltä viiään viimestki elinkeinomaholiisuuvet.
Missäs se talous on ku ei oo näkynnä? Hirtteenkös tääs pittää mennä...?
heittämässä herjaa rasvakouran muistelmiin.
Puolin ja toisin.
Olin itsekin vielä vuosi sitten niin tyhmä että osallistuin hommaan mutta en enää.
Ehkä johtuu siitä että olen itsekin saanut nyt kokea kaikenlaista "elämään kuuluvaa" traktori-huoltokäynneilläni.
pitäisi kuvata ja paljon koneita pitäisi rahdata sinne ja tänne. Voisi toimia näiden lyhyiden erikoisten tavoin, pieni tarinahan niissäkin oli kerrallaan.
Voisihan sitä kuvata kaikki pätkät parissa, kolmessa talossa, parilla kolmella traktorilla. Dramatisoidaan sen verran, että kaikki seikkailut sattuivat näissä samoissa taloissa. Hätätilassa yksikin riittää.
Kahtojat alakaa irvimmää, ku sama verkku on joka paekassa ja samoessa nurkissa. Oon joskus kahtona elokuvvoo, jossa on vehkee ollunna kortilla, sammoo kuorma-aatoo on pitännä käättee joka paekassa ja sammoo taksija. Ollaha myö kahtojat tos urveloeta, vua ee nyt iha halapoo männä aena!
Kuvvoospaekat ee välttämättä osu iha kohillee, voep olla hyvästikkii matkoo niie välilläe, lankomies olj aattamassa yhessä mualaeskometiassa ja kerto, jotta olha melekosta sallaattia tehessä, ee sitä kahtoja arvoo mite monessa paekassa sitäe kuvattii.
Niäkii rasvakooran jutut sijottuu piäosin 50-luvun muaseuvulle ja jos niistäe haluas aatenttisen jutun tehä, pitäs olla meleko alakuperäset Veikon (Vennamon) piirustuksillae tehyt rakennukset. Sitäe on tänä päevänä monenlaesta elitasopattija ja aevee pönttövä pilloomassa maesomoo, laatasantenneista puhumattakaa ja tarkkana suap olla, ettei kännykkämastoo osu kuvvaa, nii sakkeessa niitäe alakaa olemaa.
Vua on se joskus hupeloa kahtoo jottae vanahoo juttuva, muka vanahoo, tehtynä tänä päevänä, ku ee leikkooja huomoo napsasta kaekkee poijes ja jiäp kunnon möhläystäkki mukkaa. En nyt jaksa muistoo, missä olj jiännä nääteikkunan peilaus ja uuen karhee Skoodaha se sieltäe nääteikkunasta näky, ku mänj sivukavulla ja ee oo takkuulla par sattoo vuottae sitte Skoodalla kuapunnissae kukkaa piästelly!
Vua joku voes kylläe Markulle vihjata, jotta jos o aeheesta pulloo, nii näetä rasvakooran juttuja voes purkittoo jootessaa, kahteltas poejjes!
Filmin teko maksaa aina paljon, siitä huolimatta filmejä tehdään miljardeilla euroilla vuodessa. Tällaiset asiat ovat liian vaikeita ymmärtää suomalaisen miehenä näkökulmasta, rahaa menee, mutta ehkä itse olet sitä ensimmäisten joukossa katsomassa ja näin osaltasi olet ollut filmiä maksamassa takaisin, kenties tekijät saavat muutamat miljoonan liivintaskuunkin. Kansa käsi on karttuva, kun miljoonat tuojottaa filmiä, raha kolisee kirstuun.
Jos Solarfilms tuottaa, niin expertin myymillä pesukoneilla saataisiin hyvät tulot. Lisäksi pääosassa voisi olla eturivin suomalaisnäyttelijoitä mm jasper pääkkönen, peter frantzen.
http://www.masseyferguson50.com
"Omia Massikkamuistoja voi tallettaa sivuille muidenkin nautittavaksi."
Useimmissa Rasvakouran muisteloissa esiintyy Massikka, joten...
No, rahaahan tästä ei saa, mutta ei tämän suoli24:nkaan kirjoituksista.
Rasvakouran muistelmia lukiessa tuli vanhat ajat mieleen autenntisina -50 luvun lopulta ja -60 luvulta jolloin olin koulupoika ja jouduin sitten itsekin nousemaan traktorinpukille ja syksyisin kyntämään ja keväällä hankmoamaan ja kylvämään Ferggu 35:lla.
-Sitten kun kylvölannoittimet tuli niin Ferggu oli liian kevyt kantamaan painoa ja olisiko ollut sitten toinen traktori Valmet 502, en muista tarkkaan. Siinä oli kuitenkin grillin edessä vaakatasoon käännettävä tukeva teline johon saattoi latoa vaikka maakiviä vastapainoksi.
Rasvakouran kertomia juttuja minäkin luin mielelläni. Niissä tapahtui mielenkiintoisia asioita. Olen tavannut Valtran huoltomiehiä, rosvakouran ikäisiä, heillä myös samanlaisia juttuja, mutta ei alkuunkaan samoja tarinoita. Kyseessä on Lapin alueen huoltomiehet. Tääälläkin erittäin mielenkiintoisia juttuja, jotka ovat tapahtuneet Valmettien huoltojen yhteydessä.
Niistä yhden kerron: Isäntä osti uuden Valmet 565 traktorin, ajoi kotiin ja asetti nostolaitteisiin äkeen. Kun nosti sen ylös, ei tapahtunut mitään, äes oli maassa, vetotapit kiinni, puuttui talon emäntä asiaan. Hän ensin haukkui isännän että menee tommosia traktoreita yleensäkään ostamaan ja sitten emäntä kääri hihat ja meni puhelimeen. Soitti Valmetin huoltomiehelle, ja haukkui viimesen päälle lyttyyn ja samalla koko Valmet teollisuuden. Huoltomies ei uskaltanut taloon tullessa mennä lainkaan pirttiin vaan avasi auton ikkunan varovasti portaiden kohdalla ja aralla äänellä tiedusteli huutavalta emännältä onko tämä se talo, jossa nostolaite piiputtaa. Sulki ikkunan ja ajoi huoltoautonsa uuden 565 Valmetin viereen. Ensitöikseen hän käynnisti Valmetin, laittoi nostovivun yläasentoon, ja sitten kolisteli vasaralla nostolaitteiston kantta, jonka alla käyttöventtiilistö sijaitseen. Sieltä kuului nonkinmoinen naksahdus ja saman tien nostolaitteisto alkoi toimia. Huoltomies tietenkin sammutti traktorin, laski äkeen maahan ja meni pirttiin, kun nyt uskaltautui "remontin" jälkeen. Emäntä jatkoi nalkutusta puna poskilla. Huoltomies sai sanansijaa sen verran, että ehti emännän nalkutuksen väliin kuiskata "tämä on sitten ihan ilmanen huolto, minä korjasin jo vian." Emäntä muuttui saman tien yhdeksi iloiseksi ja loistavaksi auringoksi ja ihmetteli miten nuin nopeasti korjasit. Huoltomes totesi, että ammattitaito ja Valmetin hyvä ammattikoulutus on tae kaikille Valmeteille, että korjataan minuutissa. Sen jälkeen emäntä on ollut hööli ja on kestittänyt kaikkia Valmetin huoltomiehiä iloisella naamalla ja taloon on ostettu vain Valmetteja. Lienevätkö enää elossakaan tämä perhe.
Toinen vastaavanlainen huolto on tapahtunut Valmetilla, kun Lappiin tuli ensimmäiset metsätraktorit, jotka tehtiin maataloustraktoreista puoliteloilla varustettuna. Hydrauliikka oli kaikille outo ja kokematon alue.
Urakoitsija oli ostanut traktorin, jossa nostolaite ei toiminut lainkaan, uusi. Hän ensin käytti muiden traktoreiden huoltomiehiä, kun epäili ettei Valmet kykene korjaamaan tätä vikaa. Monet "itseoppineet" miehet, ne ilmaiset vaihtelivat hydrauliikan paineletkuja, josko ns. "käsipäät" olis menneet tukkoon (käsin kierteelle tehtävän letkun päät ja liittimet), sitten tutkittiin venttiilikaraa, jolla käytetään kuormaajaa. Viikko oli mennyt, kun lopulta kutsuttiin liikkuva Valmetin huoltomies. Huoltomies komensi koneenomistajan keittelemään kahvit hän sinä aikana korjaa vian, näin sai pois työmaalta uteliaat ihmiset. Hän meni ensitöikseen tutkimaan hydrauliikkaöljysäiliön alla olevaa sulkijaventtiiliä, toimiiko se, se olikin jätetty tehtaalla jostakin syystä kiinni-asentoon, joten kone ei saanut öljyä. Hän sen avasi ja kone alkoi toimia. Kahvi ei ollut vielä kiehunutkaan, kun hu9oltomies tuli trasselikourineen tupaan ja kehotti menemään metsään, kone toimii.
Tilanne oli hämmentävä ja uteliaat konemiehet alkoivat tivaamaan missä vika oli, mutta huoltomies hymyili leveästi ja ilmotti, että huolto on sitten ilmanen.