Joo, täytin tänään 40. Makasin sängyssä just siihen kellonaikaan, kun olen syntynyt ja odotin jotain tuntemusta; ja tulihan se sieltä! Tyhjyyden tunne, tätäkö tää elo on tästä eteenpäinkin? Olen tällä hetkellä sinkku, lapsia ei ole. Töitä pätkissä terveydenhuolto-alalla. Suht onnnellinen, tyyni olen, mutta mutta...
Syntymäpäivä tänään
la.cara
6530
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kyllä tuollaisen tunteen kuka vaan löytää jo oikein etsii.Ylös punkasta ja töpinää tossuihin :))).
ps. Hyvää Syntymäpäivää!
ja sohvalla makasin ihan tarkoituksen vuoksi, kun olin kuullut, että kun 40 pamahtaa lasiin tulleepi se masis! Ei iskenyt, mutta niinkuin edellä selitin ei iskenyt mikään muukaan!! Apua?
ennen minäkin ajattelin useampana aamuna ihan samaa.
Vaan jostain se elämän maku sitten löytyi ja nykyään herää useasti aamulla "perhosia" vatsassa.
Sitä kun voi tulla ihan mitä vaan ja missä vaan jotain jännää eteen ja ihan arvaamattoman mutkan takaa.On tää elämä semmoinen seikkailu.
Ja punainen tupa ja onnea vaan synttärisankarille!!
Kiitos kiitos! Olen ihanperuskaupunkilainen, mutta maaseutu ei silti ole jäänyt vieraaksi. Sukulaisia esim. keskisuomessa jossa olen oppinut ja vieläkin osaan lypsää lehmää käsin, muitakin maatilan töitä osaan. Nyt karja annettu pois, huom! EU. Mutta kyllä siellä mieli lepää.
Perhosia kaipaan minäkin! Työ sinäänsä ja pieni sosiaalinen elämä tyydyttää, mutta, mutta..
Punainen tupakin voisi olla kiva ja sitä varten pelaan joitakin rahapelejä, tosin satunnaisesti.
Ihmeitäkö kaipaan?
Onneksi Olkoon!
Kerro mikä on ollut sinun 40 vuotta kestäneessä elämässäsi "se juttu" jonka olet kokenut omaksesi ja jutuksesi?
Minulla on kolme lasta ja koen että he ovat "se" juttu mutta rehellisesti haluaisin kuulla sinun juttusi?
Olen nuoresta asti haastanut mielessäni että kumpi on onnellisempi mies, se joka lähtee merille koko elämäkseen vai se joka elää sen "perinteisen" rivitalomiehen elämän avioliittoineen ja lapsineen?
SINÄ olet lähin kosketus minun haasteeseeni. Kerro mitä on olla 40 sinkku? Mitä sinä olet saanut elämältä?
Suurin osa meistä lapsiperheen isistä olemme aika rikki. Miten sinulla menee?
Moi!
Ensiksi onnittelen sinua tähänastisesta elämästäsi ja toivotan hyvää jatkoa!
Siis ensin, olen nainen. Se "juttu" mulla on ollut oikeastaan kadoksissa, senverran olen muualla ollut, että pohjoissuomessa asuin ihan nuorena ja puoli vuotta Kreikassa vähän vanhempana.Länsisuomesta olen kotoisin. Elämä on heitellyt ja sen mukana olen uinut, kaiketi kun horoskooppimerkiltäni olen kalat ;). Omaa aikaa on ollut ja on, luonteeltain olen uneksija, niin siksi ehkä tuntuu, että hukkaan on mennyt aika tää? Tosin itseäni olen kouluttanut ja taiteelle aikaa antanut, mikä olisi perheen siiimeksessä jäänyt kaiketi vähemmälle. Joku toisenluonteinen olisi ehkä ottanut ajasta kaiken irti? Tyytymätön en kuitenkaan ole, tuntuu vaan, että mitä muuta? Sulla tuntuu olevan samat aatokset, joten luulen tämän 40 olevan ns. rajapyykki useammalle? Kiitos kommentistasi!