Vaikuttaako päivärahaan?

Perhoitajahan on yleisimmin toimeksiantosuhteessa sijoittajakuntaan, jolloin hoitopalkkio ei ole työtuloa vaan sivutuloa (verottajan ilmaus).


Työttömyysturvasta perhehoitoliitto kertoo näin :

Perhehoitajan mahdollisuus saada rahallista tukea työttömyysajalle riippuu yleensä siitä, millaisia muita töitä hän on tehnyt. Toimeksiantosuhteisena perhehoitajana toimimista ei lasketa työssä olemiseksi, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Työttömyysturva on muodoltaan joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työttömyysturvaan liittyviä päivärahoja voi saada 17-64-vuotias työtön, joka asuu Suomessa, hakee kokoaikatyötä, on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä sekä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Lisäksi hänen tulee täyttää työssäoloehto, jonka tarkemmasta määrittymisestä saa tietoa työvoimatoimistosta. (Työttömyysturvalaki 2002.)

Henkilö voi saada ansiopäivärahaa, jos hän on ennen työttömyyden alkua ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta ja täyttää työssäoloehdon. Tätä varten on täytynyt olla työssä 43 viikkoa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Työajan on tänä aikana oltava vähintään 18 tuntia viikossa, ja palkan työehtosopimuksen mukainen. Ellei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 40 kertaa peruspäivärahan suuruinen.
Kahden vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lasten syntymän, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan syyn takia, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Tätä arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön koko työhistoria. Perhehoitajana toimiminen yleensä on myös hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta.

Jos henkilö ei ole vakuuttanut itseään työttömyyskassassa tai kassan jäsenyysehto ei vielä täyty, hän voi saada peruspäivärahaa, jos työssäoloehto (43 viikkoa) (kuitenkin) täyttyy.
Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, sillä perhehoitaja ei ole työsuhteessa. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työkorvausta.

Koska perhehoitaja on toimeksiantosopimussuhteessa sijoittajaan (yleensä kunta), hän ei ole perhehoitajana työsuhteessa. Tästä johtuen häntä ei voida ottaa työttömyyskassan jäseneksi. Tämä ei luonnollisestikaan koske perhehoidon lisäksi tehtävää muuta työtä. Perhehoitajana toimimisen takia ei myöskään voida erottaa työttömyyskassasta.

Toiminimellä toimiva perhehoitaja voi vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassoissa (esim. AYT, SYT) ja saada ansioon suhteutettua työttömyysturvaa (Työttömyysturvalaki 2002). Työttömyyden alkaessa yritystoimintaa on oltava takana viimeisen neljän vuoden aikana vähintään kahden vuoden verran. YEL-vakuutuksen tulon on oltava koko ajan vähintään 710 euroa /kk (MYEL-vakuutuksessa 400 euroa).
Jotta työttömyysturva karttuisi tällä tavalla, YEL-tuloa on oltava vuodessa vähintään 8520 euroa, joten perhehoidossa on oltava useita hoidettavia. YEL-tulossa huomioidaan perhehoidon palkkio, ei kulukorvausta. Perhehoitajan täytyy luonnollisesti hoitaa myös muut yrityksen perustamiseen liittyvät toimet.

Työttömyyspäivärahaa saadakseen henkilön täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän saa työllistyä yritystoimintaa vastaavalla tavalla omassa työssään. Työttömyysturva ei ole lisätulo jonkin muun etuuden jatkeeksi eikä sitä myönnetä sen takia, että henkilön tulot ovat muutoin alhaiset. (Työttömyysturvalaki 2002, 11 §.)

Jos hoitotyö on kovin työllistävää, perhehoitaja ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Tällöin todetaan, että henkilö on työllistynyt yritystoimintaa vastaavasti omassa työssään, vaikka yritystä ei olisikaan perustettu. Hoitotyön työllistävyys voidaan todeta hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmasta. Työllistävyyttä voidaan arvioida myös sen perusteella, onko hoitotyö aloitettu esim. palkkatyön tai opiskelun ohessa.
Perhehoidosta saatua palkkiota EI VÄHENNETÄ työttömyyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työvoimatoimistoon.

Sekä perus- että ansiopäivärahaa voi saada enintään 500 päivän ajan. Jos työtön perhehoitaja ei saa työttömyyspäivärahaa, hän voi hakea työmarkkinatukea, joka on sosiaaliavustuksen luonteinen tuki. Työmarkkinatukeen ei edellytetä työssäoloehtoa. Sitä myönnetään tarveharkinnan mukaan. Tällöin sekä puolison tulot että perhehoidosta saatava palkkio vaikuttavat siihen, paljonko työmarkkinatukea myönnetään. (Työttömyysturvalaki 2002, 2 §.)

Työvoimatoimistoissa on kyllä ollut erilaisia näkemyksiä perhehoitajan asemasta, jos asiassa on sinun kohdallasi vääriä tulkintoja tehty, kannattaa ottaa yhteys perhehoitoliittoon.

Perhehoitaja ei ole työsuht... kirjoitti:

Perhoitajahan on yleisimmin toimeksiantosuhteessa sijoittajakuntaan, jolloin hoitopalkkio ei ole työtuloa vaan sivutuloa (verottajan ilmaus).


Työttömyysturvasta perhehoitoliitto kertoo näin :

Perhehoitajan mahdollisuus saada rahallista tukea työttömyysajalle riippuu yleensä siitä, millaisia muita töitä hän on tehnyt. Toimeksiantosuhteisena perhehoitajana toimimista ei lasketa työssä olemiseksi, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Työttömyysturva on muodoltaan joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

Työttömyysturvaan liittyviä päivärahoja voi saada 17-64-vuotias työtön, joka asuu Suomessa, hakee kokoaikatyötä, on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä sekä ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Lisäksi hänen tulee täyttää työssäoloehto, jonka tarkemmasta määrittymisestä saa tietoa työvoimatoimistosta. (Työttömyysturvalaki 2002.)

Henkilö voi saada ansiopäivärahaa, jos hän on ennen työttömyyden alkua ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta ja täyttää työssäoloehdon. Tätä varten on täytynyt olla työssä 43 viikkoa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Työajan on tänä aikana oltava vähintään 18 tuntia viikossa, ja palkan työehtosopimuksen mukainen. Ellei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 40 kertaa peruspäivärahan suuruinen.
Kahden vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lasten syntymän, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan syyn takia, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Tätä arviota tehdessä otetaan huomioon henkilön koko työhistoria. Perhehoitajana toimiminen yleensä on myös hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta.

Jos henkilö ei ole vakuuttanut itseään työttömyyskassassa tai kassan jäsenyysehto ei vielä täyty, hän voi saada peruspäivärahaa, jos työssäoloehto (43 viikkoa) (kuitenkin) täyttyy.
Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, sillä perhehoitaja ei ole työsuhteessa. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työkorvausta.

Koska perhehoitaja on toimeksiantosopimussuhteessa sijoittajaan (yleensä kunta), hän ei ole perhehoitajana työsuhteessa. Tästä johtuen häntä ei voida ottaa työttömyyskassan jäseneksi. Tämä ei luonnollisestikaan koske perhehoidon lisäksi tehtävää muuta työtä. Perhehoitajana toimimisen takia ei myöskään voida erottaa työttömyyskassasta.

Toiminimellä toimiva perhehoitaja voi vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassoissa (esim. AYT, SYT) ja saada ansioon suhteutettua työttömyysturvaa (Työttömyysturvalaki 2002). Työttömyyden alkaessa yritystoimintaa on oltava takana viimeisen neljän vuoden aikana vähintään kahden vuoden verran. YEL-vakuutuksen tulon on oltava koko ajan vähintään 710 euroa /kk (MYEL-vakuutuksessa 400 euroa).
Jotta työttömyysturva karttuisi tällä tavalla, YEL-tuloa on oltava vuodessa vähintään 8520 euroa, joten perhehoidossa on oltava useita hoidettavia. YEL-tulossa huomioidaan perhehoidon palkkio, ei kulukorvausta. Perhehoitajan täytyy luonnollisesti hoitaa myös muut yrityksen perustamiseen liittyvät toimet.

Työttömyyspäivärahaa saadakseen henkilön täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä eikä hän saa työllistyä yritystoimintaa vastaavalla tavalla omassa työssään. Työttömyysturva ei ole lisätulo jonkin muun etuuden jatkeeksi eikä sitä myönnetä sen takia, että henkilön tulot ovat muutoin alhaiset. (Työttömyysturvalaki 2002, 11 §.)

Jos hoitotyö on kovin työllistävää, perhehoitaja ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Tällöin todetaan, että henkilö on työllistynyt yritystoimintaa vastaavasti omassa työssään, vaikka yritystä ei olisikaan perustettu. Hoitotyön työllistävyys voidaan todeta hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmasta. Työllistävyyttä voidaan arvioida myös sen perusteella, onko hoitotyö aloitettu esim. palkkatyön tai opiskelun ohessa.
Perhehoidosta saatua palkkiota EI VÄHENNETÄ työttömyyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työvoimatoimistoon.

Sekä perus- että ansiopäivärahaa voi saada enintään 500 päivän ajan. Jos työtön perhehoitaja ei saa työttömyyspäivärahaa, hän voi hakea työmarkkinatukea, joka on sosiaaliavustuksen luonteinen tuki. Työmarkkinatukeen ei edellytetä työssäoloehtoa. Sitä myönnetään tarveharkinnan mukaan. Tällöin sekä puolison tulot että perhehoidosta saatava palkkio vaikuttavat siihen, paljonko työmarkkinatukea myönnetään. (Työttömyysturvalaki 2002, 2 §.)

Työvoimatoimistoissa on kyllä ollut erilaisia näkemyksiä perhehoitajan asemasta, jos asiassa on sinun kohdallasi vääriä tulkintoja tehty, kannattaa ottaa yhteys perhehoitoliittoon.

tiedän kyllä, että olen vain toimeksiantosopimuksella, mutta kun kysytään työnantajaa olen ilmottanut sen joka mulle niitä korvauksia makselee.
Saman myös verottajalle, koska muuta työtä ei minulla ole.
En ole vuosiin voinut kuvitella itseäni tyttömäksi todellakaan, koska töitä on ollut vaikka muille jakaa.
Miksi meille kuitenkin kertyy eläkettä, vaikka ei ole työsuhdetta?
Tää koko kuvio on todella sekava ja siinä kuten korvausten muuttamisesta palkkiosta palkaksi olisi mielestäni työmaata edessä.

amalia kirjoitti:

tiedän kyllä, että olen vain toimeksiantosopimuksella, mutta kun kysytään työnantajaa olen ilmottanut sen joka mulle niitä korvauksia makselee.
Saman myös verottajalle, koska muuta työtä ei minulla ole.
En ole vuosiin voinut kuvitella itseäni tyttömäksi todellakaan, koska töitä on ollut vaikka muille jakaa.
Miksi meille kuitenkin kertyy eläkettä, vaikka ei ole työsuhdetta?
Tää koko kuvio on todella sekava ja siinä kuten korvausten muuttamisesta palkkiosta palkaksi olisi mielestäni työmaata edessä.

Siinä olen samaa mieltä, että tätä perhehoitajana toimimista voisi selkeyttää esim. niin, että ne jotka tekevät tätä päätyönään olisivat suoraan sijoittajakuntien palkkalistoilla ja ne, joilla on palkkatyö muualla jatkaisivat toimeksiantosopimuksella. Ainakin Helsingin kaupungilla onkin jokunen perhehoitaja, jotka kaupunki on palkannut tähän työhön, mutta muiden kuntien tilanteesta en tiedä.