Tässäpä maidon sisäänosto hinnat: per 100kg
MILCOBel (BE) 42.15
Humana Milch Union (DE) 41.55
Nordmilch (DE) 38.72
Arla Foods Denmark (DK) 38.01
HAMEENLINNAN O (FI) 36.75
Bongrain CLE (FR) 35.24
Danone (FR) 37.42
Lactalis (FR) 35.32
Sodiaal (FR) 33.13
ARLA/Express Milk (GB) 36.57
First Milk (GB) 34.49
DAIRY CREST DAVIDSTOW (GB) 37.06
Glanbia (IE) 46.91
Kerry (Golden Vale) (IE) 38.80
Campina (NL) 40.65
Friesland Coberco Dairy Foods (NL) 40.50
Arla Foods Sweden (SE) 37.14
New Zealand* 27.73
USA** 34.58
MILCOBel (BE) 42.15
Humana Milch Union (DE) 41.55
Nordmilch (DE) 38.72
Arla Foods Denmark (DK) 38.01
HAMEENLINNAN O (FI) 36.75
Bongrain CLE (FR) 35.24
Danone (FR) 37.42
Lactalis (FR) 35.32
Sodiaal (FR) 33.13
ARLA/Express Milk (GB) 36.57
First Milk (GB) 34.49
DAIRY CREST DAVIDSTOW (GB) 37.06
Glanbia (IE) 46.91
Kerry (Golden Vale) (IE) 38.80
Campina (NL) 40.65
Friesland Coberco Dairy Foods (NL) 40.50
Arla Foods Sweden (SE) 37.14
New Zealand* 27.73
USA** 34.58
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.matilda.fi/pls/portal30/rpportal.matilda_julkaisut.showfile?docid=771&versio=1203434073&fileid=5924
Uudessa Seelannissa halvinta maitoa, vaikka se on tuettomin maa.. Merkillistä, miten se mantra hintojen noususta tukien poistuessa menikään?
Siellä on tarjolla paljon pienipalkkaista työvoimaa hommiin. EU-maissa rajasuoja nostaa työvoimakustannuksia pirusti. Oikea duunarin palkka on max 1 euro tunti.
Jaahas, vai ovat NZ:n työläiset kerjäläisen asemassa euron tuntipalkoillaan..
Miten olen ollut siinä käsityksessä, että NZ on vauras hyvinvointivaltio sellaiselle kuuluvine ansiotasoineen?
Uusi seelanti oli vielä yhdeksänkymmentä luvun puolivälissä yksi tukia eniten maksavia valtioita, sitten se joutui samanlaisen laman runtelemaksi pankkikriisin seurauksena kuin Suomikin ja suunnilleen yhtäaikaa.
Uusi seelanti valitsi toisen tien, kuin Suomi, Pankkeja ei tuettu ekä pelastettu, kaikki yhteiskunnan tuet lopetettiin, niin asumis-kuin työttämyystuetkin ja kaikki maatalouden tukeminen myös ajettiin alas.
Maassa koettiin melkoinen konkurssiaalto, yleis-sitovista työehtosopimuksista luovuttiin ja palkat useimmilla laski, suurtyöttömyyden ja samanaikaisesti poistettujen yhteiskunnallisten tukien ansiosta, ihmiset lensivät leipäjonoihin ja ulos asunnoistaan.
Nyt Uusi seelanti on kilpailukykyinen, mutta palkat ei ole palautuneet, osa ihmsiistä elää huomattavasti köyhemmin kuin ennen, yrityselämä on taantunut, koska Suomalaisten tapaista haitek-yritysten tulvaa ei ole koettu samallalailla, maatalouden tuotanrajoitukset on kaikki poistuneet ja ylituotanto on painanut hinnat alas.
Maataloustuotteet on merkittäviä vientituotteita, mutta voidaanko maatalouden avulla luoda länsimaista hyvinvointiyhteiskuntaa, joka takaa kaikille tekijöilleen kunnon ansiot.
Mielestäni Suomi toimi viisaammin, laman seurausena elinkeino-elämämme uudistui ja maahan syntyi paljon uusien alojen paremmin palkattuja työpaikkoja, uuden seelannin malli missä itseasiassa elinkeinoelämä suunnattiin vanhoille huonosti kannattavile aloille ja painettiin kaikki kulut alaspäin, kuten esim. palkat, niin leikkasi vain ostovoimaa.
Suomessakin kuulee paljon samankaltaista puhetta, osa ihmisistä on tosissaan sitä mieltä, että metsäteollisuuden pitäisi keskittyä sellunkeittoon, vaikka tosiasia on, että sellun aika on ohi, muista tuotteista saadaan parempi hinta ja korkeampi jalostusarvo.
Taisi olla jo 80-luvulla, kun NZ lopetti tukiaisensa. Mitä tulee palkkaukseen, niin tämä linkki kertoo aika paljon:
http://www.emigratenz.org/Work.html
Näyttäisivät tienaavan ihan kivasti.
Vähimmäispalkkakin siellä näyttäisi olevan parempi tai ainakin samantasoinen kuin Suomessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Minimipalkka
http://en.wikinews.org/wiki/Minimum_wage_to_be_increased_in_New_Zealand
NZ:n dollari on 0.54527 euroa.
tulla meille töihin, täälläpäin edes venäläiset ei tee maatiloilla töitä alle vitosen tuntipalkalla. Uudessa Seelannissa maataloustyöntekijät ovat näitä minimipalkkalaisia, useimmiten saarten alkuperäisväestöä Maureja. Lisäksi työntekijöitä on saapunut aasiasta ja palkat on todella alhaisia. Todellisuus palkoista on jossain 2-3 euroan välillä. Tiedän jotain asiasta, koska olen vieraillut siellä lukuislla tiloilla.
Keskieuroopassa maatilojen työntekijät tulevat Puolasta, Etelä-Afrikasta palkat 3,5-4,5 Euroa tunnissa. Töitä tehdään kovalla tahdilla, jos valitat aina löytyy uusi.
Sopii tulla kokeilemaan tätä ihannoimaasi työ ja palkkamallia, uskon ettei sinusta taida olla siihen.
Selitys Uuden Seelannin hintatasoon löytyi, en usko että suomessa tämmöinen on mahdollista.
Tuet lopetettiin laman ja pankkikriisin seurauksena, 1990 luvulla, suunnilleen sen keskivaiheilla samaanaikaan kun Suomessakin oli lama.
Tämä romohdutti talouden ( oli ehkä konkursissa jo aiemmin ), muistan kun Suomessakin puhuttiin Uuden Seelannin mallista, joka aika nopeasti tajuttiin virheeksi.
Myös Uusi Seelanti itse on tullut pikkuhiljaa takaisinpäin, kovimmista porvarivuosista, taisi olla sekin laman opetuksia, monia sosiaalitukia on hiljalleen otettu uudelleen käyttöön.
Palkat on varmaan osalla aloista paremmt kuin Suomessa, matalan verotuksen ja palkkojen kilpailukyvyn ansiosta, mutta maassa on nykyään myös ns. matalapalkka ryhmä, nämä ihmiset ei elä käytänössä palkallaan.
Tosiasia kumminkin on, että Uusi seelanti on vieläkin kaukana niistä seitkytluvun hyvistä vuosista, jolloin maassa oli kaikki hyvin, ilmastohan on mitä parhain ja maalla on mittavat luonnonvarat, joita hyödyntämällä voidaan luoda hyvä elintaso.
Vienti tänä päivänä on liian riippuvaista maataloustuotteista.
Tämä oli se virhe, minkä 80 ja 90 luvun johtajat siellä tekivät.
yleensä sikäläisen eläinlääkärin navettahommiin, joten ilolla maksaa kun osaavat vielä vanhan aikaiset kotikonstit kaupanpäälle.