Vähän väliä kuulee kehun: hän sitten on nuorekas. Aika moni täälläkin laittaa profiiliinsa vastaavan kehun itsestään.
Nuorella on tietenkin sileä iho, ketterät jalat, hyvä itsetuntokin aika monella, voimia enemmän kuin meillä jne. Mutta mikä tekee heistä niin ylivertaisia, että pitää vanhanakin yrittää matkia heitä? Miksi yleensä pitää vertailla eri ikäisiä toisiinsa? Me, reilusti keski-ikäiset, emme pysty millään ihmepillerillä peruuttamaan takaisin nuoruusvuosiimme, vaikka miten haluaisimme. Miksi emme olisi tyytyväisiä?
Onhan meidän ikäisilläkin hyvät puolensa, vai onko?
Nuorella on tietenkin sileä iho, ketterät jalat, hyvä itsetuntokin aika monella, voimia enemmän kuin meillä jne. Mutta mikä tekee heistä niin ylivertaisia, että pitää vanhanakin yrittää matkia heitä? Miksi yleensä pitää vertailla eri ikäisiä toisiinsa? Me, reilusti keski-ikäiset, emme pysty millään ihmepillerillä peruuttamaan takaisin nuoruusvuosiimme, vaikka miten haluaisimme. Miksi emme olisi tyytyväisiä?
Onhan meidän ikäisilläkin hyvät puolensa, vai onko?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja useimmiten se nuorekkuus ei vain jotenkin näy ulospäin, vaikka sitä itse toisille vakuuttelisikin olevansa. :)
Minusta nyt elämä on huomattavasti helpompaa kuin nuorena, en haluaisi takaisin nuoruuden ristiriitoihin. Silloin en oikein kelvannut itselleni, kuten nyt teen.
hyvä ikä. Ei tämänikäisestä ulkonäöllisesti saa kaksikymppistä, ollaan eri sarjoissa. Ei tarvitsekaan. Yritän pitää hampaani ja kroppani kunnossa. Kokemukset auttavat ottamaan elämän iisimmin. Nuorempana oli kaikenlaisia huolia. Työpaikkailmoituksia ei tarvitse enää katsella.Eläkeläisriennoissa on ihan mukavaa, en yhtään häpeä kuuluvani siihen porukkaan.
ei näitä ikäihmisiä vanhuksiksi tietäskään muusta kun naamasta ja kävelystä.
Tätä ääneen ihmettelin kun sanoin että "minäkin keski-ikäinen ihminen", kunnes havahduin ja huomasin että en kait minä nyt 120v:ksi elä.
Kyllähän se harmittaa fyysisen kunnon rapautuminen. Enää ei jaksa valvoa, metsässä liikkuessa ojien ylitykset menee räpellykseksi, ennen sitä heilui 5-6 h metsässä moottorisahan kanssa ja sitten meni iltavuoroon töihin. Tänäpäivänä samasta rupeamasta eikun suihkuun ja sohvalle lepäämään. Jäykäksikin on tultu ja ihan vääristä paikoista, alkoholin ottamisesta tulee niin pirun kipeäksi ettei sitäkään viitsi harrastaa.
Aamulla peilistä tuijottaa vastaan niin ruma äijä että oikein pelottaa. Ole siinä sitten nuorekas.
Näin se vaan menee ja siihen on sopeutuminen. Onneksi on musiikki, kirjallisuus ja purjehtiminen minkä pariin mennä jos ahdistaa.
ei mielestäni ole sitä, kuinka nuoria tai vanhoja olemme vaan se on asenne.
Haluamme liikkkua, syödä terveellisemmin, pitää huolta ulkonäöstämme,
elikkä se on yksi asia, joka pitää nuorekkaana.
Trendit muuttuu, tekniikka menee kovaa vauhtia eteenpäin, jos jämähtäisimme paikoillemme,
niin silloin mielestäni olisimme ”vanhakkaita”?
Onneksi en ole itseäni koskaan tituleerannut nuorekkaaksi. Ei ole kukaan muukaan, joten voihan siitä vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Kaipa nuorekas itse asiassa kuvaa sitä, että on vielä pilkettä silmässä, elämäniloa ja -tahtoa löytyy. Nehän tiemmä vaikuttavat myös ulkonäköön siten, että ihmistä, jolla on hyvä olla ja joka on sinut itsensä kanssa, luonnehditaan yleensä miellyttäväksi, vaikka ulkonäkö sinänsä olisi kaukana ns. kauneusihanteista.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että nuoruutta ei saa takaisin,miksi pitäisikään? Parasta vaan tottua siihen ja olla sovussa itsensä kanssa. Koen oikein oivana asiana, että olen nainen edelleen, mutta sivussa valtavasta miesten miellyttämiskilpailusta. Vihdoinkin, kukaan ei odota minulta mitään. Se ei tarkoita, että vaihtoehtona on olla näkymätön, mutta valinta on yksin minun (ja tietysti Luojan, koska elonpäivistä en tiedä tätä päivää edemmäksi).
Vanhenemisessa on paljon sellaista hyvää, jota osaa arvostaa vasta sitten, kun siihen muuhun on jo lopen väsynyt ja kyllästynyt. Luultavasti seksi ei sittenkään ole ollut minulle tärkeä asia, sillä en osaa katua sitä, että halut vähenevät eivätkä miehet kiinnosta muuten kuin persoonina. Olen myös hyvin onnellinen siitä, että minun tarvitsee huolehtia vain itsestäni. Oikeasti välillä säälin ystävättäriä, joiden elonkumppanina on kärttyisä avio- tai muu puoliso aina naama vääränä vaatimassa jotakin. Niin harvan litto tai muu kumppanuus on auvoista millään tasolla molempien vanhetessa. Kaipa olen vanhoihin nahkoihin syntynyt alunperinkin.
Just. Samaa oon minäkin pähkäillyt, että miksikä nyt mukamas nuorekas pitää olla. Mieluummin minä olisin vetreä, utelias ja elämänhaluinen Vanhakas kuin Nuorekas. Ja tuo seniori-nimitys sun muut kiertoilmaukset ottaa päähän, melkein.
Joku kirjoitti jossain, että oltaisiin vaan vanhoja me, jotka emme enää työelämään kuulu. Nyt on mukamas päätetty, että vasta 75-vuotias ois vanhus tai lievemmin sanottuna ikäihminen.
On lapsuus, on nuoruus, on aikuisikä ja on vanhuus. Vai pitäisiköhän tuo vanhuus jakaa esivanhuuteen, keskivanhuuteen ja loppuvanhuuteen...
Jos olet vetreä, utelias ja elämänhaluinen, etkä halua olla nuori,
ja nimittely seniori ottaa päähän, niin olet nuorekas:))
Turha pohtia kysymystä:
"On lapsuus, on nuoruus, on aikuisikä ja on vanhuus.
Vai pitäisiköhän tuo vanhuus jakaa esivanhuuteen, keskivanhuuteen ja loppuvanhuuteen"
Porskutteleppa samaan ajatusmalliin (ilman kysymystäsi) eteenpäin:DDD
Ihminen on aikuinen siihen asti kun alkaa mennä muisti.
Nuorekas on se, joka kuvittelee olevansa ikäisiään nuoremman näköinen tai oloinen.
Nuorekas on se, jonka toiset kokee nuoreksi mieleltään ja ehkäpä ulkonäöltäänkin.
Muistelen joskus kuulleeni/lukeneeni vanhuusiän määritelmän, jossa todettiin ikärajan nousseen. Vasta kahdeksankymmentä ylitettyään alkaa ihminen myöntää olevansa vanha. Ehkä on niin, että itse voi määrittää sen, onko vanha vai vähemmän vanha.
Olin kerran vähän yli nelikymppisenä ensiapuharjoituksissa 'potilaana'. Auttamaan saapunut ryhmä selvitti, että täällä on vanhempi nainen, joka.... Arvatkaa ottiko päähän!
Nyt kyllä voisin tunnustautua joksikin myöhäiskeski-ikäiseksi. -Oikeastaan meiltä puuttuu sopiva sana ikäluokkaamme kuvaamaan; pitäisikö julistaa uuden sanan keksimiskilpailu? Mielipiteitä?
mutt vielä tytötellään usein.