Elämän polulla
Laahustaen tietä elämän,
välillä loikkien joskus hitaammin.
Matkan tuoksuja nuuhkien.
Tie pitkä ehkä, kuka tietää.
Jospa se on lyhyt, mitäs sitten.
Toivotaan niin toivotaan,
että elämän täyteinen ainakin olisi,
eloni matka täällä.
Paljon nähdä saan kokea onnea,
autuutta ehkä suruakin,
mutta elämää sekin on.
Elon päivinä ihanina,
päivän paisteessa kävellen.
Aistini terävinä,
havannoin ympärillä olevaa maailmaa.
Siitä kirjoitan taitoni rajapinnalla.
Välillä tippuen, mutta aina ylös nousen ja jatkan vaan.
Loikkien metsän välistä aukealle,
jossa aurinko lämmittää, Ruhoani kankeaa.
Laahustaen tietä elämän,
välillä loikkien joskus hitaammin.
Matkan tuoksuja nuuhkien.
Tie pitkä ehkä, kuka tietää.
Jospa se on lyhyt, mitäs sitten.
Toivotaan niin toivotaan,
että elämän täyteinen ainakin olisi,
eloni matka täällä.
Paljon nähdä saan kokea onnea,
autuutta ehkä suruakin,
mutta elämää sekin on.
Elon päivinä ihanina,
päivän paisteessa kävellen.
Aistini terävinä,
havannoin ympärillä olevaa maailmaa.
Siitä kirjoitan taitoni rajapinnalla.
Välillä tippuen, mutta aina ylös nousen ja jatkan vaan.
Loikkien metsän välistä aukealle,
jossa aurinko lämmittää, Ruhoani kankeaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sinulla on niin hienoja
tai niin vaikeita runoja
että en osaa sanoa mitään,
mutta tämä...
laahustaen tietä elämän
=> aivan kuin minä!:)
Huomaan, että kommenttini voi käsittää jotenkin toisinkin, joten varuilta sanon, että hieno runo tämäkin on. Vika on minussa, kun en aina osaa sanoa kuin tarkoitan. Joten taitaa olla parasta lopetella tältä päivältä... Hyv'öitä palstalle!:)
Tervehdys..
Vai että vaikeita.hmmmm Hienoja KIITOS.
Sanaton lukija tekee kunniaa.
Mukavaa että kosketti ..
Yritän parantaa laatua tulevissa kirjoituksissa.
Ter kobo.
Kommentteja ei voi ymmärtää väärin..
Kaikki tervetulleita..
Ainoa kriteeri on että se aiheuttaa lukijassa jotakin tunteita.
Ter Kobo
taas kerran on " elämän polkusi "
Niinhän se menee laahustaen ja välillä loikkien.
Polun pituudesta emme ehkä onneksemme tiedä.
> Siitä kirjoitan taitoni rajapinnalla <
Nasakka lause, joka passaa kuin nenä päähän.
Huomenia Kobo.
Moi..
Pitkästä aikaa.
Heittelin pieniä tuntoja sanojen muodossa, Mukavaa että keksin uusia sanontoja ja sanavalintoja..
Mukavaa päivänjatkoa..
Ter kobo
Minun tuntojani,
sinun kirjoittamana.
Hyvä, kun kirjoitit.
Kiitos.
Ihanaa kun teos koskettaa.
Se on paras kiitos.
Yritän saada vieläkin parempaa jälkeä.. Kirjoituksillani.
Ter kobo