voiko lähi äiti olla elatuskyvytön? onko hänellä silloin perustetta pitää lasta luonaan asumassa jos sosiaaliviranomaisen mukaan on elatuskyvytön?
sitten toinen lähinnä gallup luonteinen kysely jota olen pohtinut..
mikä on suurin elatusavun määrä jota etä maksaa?
aina puhutaan että sillä ei ole ylärajaa, mutta kuinka suuresta olette kuulleet? minä 280e kk
sitten toinen lähinnä gallup luonteinen kysely jota olen pohtinut..
mikä on suurin elatusavun määrä jota etä maksaa?
aina puhutaan että sillä ei ole ylärajaa, mutta kuinka suuresta olette kuulleet? minä 280e kk
Vastaukset 33
Vanhimmat
se siellä kyselee?
On se synti ja häpeä, jos lähivanhempi ajetaan tavalla tai toisella köyhyyteen.
Sitten syyllistetään siitäkin, mikäli elintaso on laskenut eron myötä, eikö totta?
Peruste pitää lapsi luonaan asumassa elatuskyvyttömänä, oli kysymyksesi?
Taidat olla melkoinen manipuloija ja häntäheikki jos edes yrität moista tällä palstalla. Sen verran usea on juuri moisista eroon päässyt, usein viimeisillä voimillaan. Sitten tulee moinen syyllistelijä, joka yrittää luoda ilmapiiriä sairaille asenteille rahan vallasta ja itseisarvosta.
Kysyisin sinulta, että onko oikein olla sydämetön syyllistäjä, vaikka kuinka olisi elatuskykyinen?!
määrittelisitkö sanat elatuskykyinen ja elatuskyvytön? Sivistynyt ja sivistymätön?
Elatusmaksuhan perustuu etävanhemman kykyyn ja haluun osallisua jälkikasvunsa mahdollisuuteen elää mahdollisimman turvallisen laadukasta elämää tulojensa mukaan, mielestäni.
Kokemukseni mukaan luuserit yrittää päästä helpolla ja vähällä. Tosi vanhemmat erosta huolimatta jakavat elatus- ja kasvatusvastuunsa. Eli 120 eurosta tuhansiin egeihin kuukaudessa olen nähnyt ja kuulut uhrattavan omiin lapsiin. Eiköhän se ole etuoikeuskin jokaisella.
Mikä lienee erkkipienellä ollut taka-ajatuksena kysymystä tehdessä. Voi aikoja voi tapoja
sinäpä se taidat sivistymätön olla jos tuollaista ajattelet, ja mitä tulee ajatukseesi siitä, että olisin luuseri ja häntäheikki ei pidä paikkaansa.
Satun muuten olemaan sen lisäksi, että olen etä-isä, lahi isä 3 muulle lapselle. ETTÄ EIKÖHÄN MINULLA OLE YHTÄLAINEN OIKEUS TÄNNE KIRJOITTAA KUIN SINULLAKIN???
Sinäpä taidat vielä selvittää omassa pikku päässäsi omia asioitasi, joista olet katkera jos kirjoitukseni noin kirvoittaa. Siinä ei esimerkiksi haukuttu ketään henkilökohtausesti (kuten sinä muuten ilmeisen sivistymättömänä jo teit).
Toivon sinun kuiten ajan kanssa selviävän omasta katkeruudestasi ja kaikkea hyvää.
Voi katkeruuden kirvoittamaa kirjoitustasi.Haiskahtaa (kokemuksella kun kehut)vähän seltä,että taitaa sulla olla siellä kotona useampikin lehtolapsi ja vieläpä useasta isäehdokkaasta.
Elatusmaksu perustuu MOLEMPIEN VANHEMPIEN kykyyn elättää lasta.
Molempien tulee elättää lasta käytettävissä olevien tulojensa suhteessa.
aika kivaa, vai mitä?
Tosin, tuskin sitä aivottomuudeltasi huomaat.
lapsenhoito ja -kasvatuskyvytön. Etävanhemman velvollisuus on elättää, lähivanhemman hoitaa ja kasvattaa lapsi tai lapset.
Suurinta elatusavun määrää ei ole määrätty, se voi olla vaikka 1000e kuussa. Sehän määräytyy tulojen mukaan. Muissa maissa mies määrätään maksamaan elatusapua yleensä myös ex-vaimosta eikä vain lapsista. Saisi meilläkin olla niin, jos on kysymys pikkulasten äidistä.
"Etävanhemman velvollisuus on elättää, lähivanhemman hoitaa ja kasvattaa lapsi tai lapset. "
Ei pidä paikkaansa. Vai kenellä noin asiat menee?
mieltä. Hoito ja kasvatus vastuu kuuluu molemmille vanhemmille.
Palataksesni vielä ensimmäiseen viestiketjun viestiin, niin onko kukaan koskaan ajatellut asiaa? siis kuinka voi olla, että sosiaaliviraomaiset luokittelevat elatuskyvyttömäksi. Suomihan on sillon täynnä elatuskyvyttömiä ihmisiä jos (tämän tapauksen)1000e kuussa käteen ei elä?
Eipä olisi noin 20-30 vuotta sitten ajateltu, taitaa koko maa olla kiipeämässä persus edellä puuhun. Ei pysty suomi neito elättämään niin suurta osuutta kansalaisista jos se on joku kriteeri.
Omat tuloni ovat verojen jälkeen (sisältää elatusapu 118 euroa ja lapsilisä 146 euroa) alle tuhat euroa.
Maksan asuntolainaa ja muutenkin on näillä tuloilla pärjätty lapsen kanssa melkein kymmenen vuotta. Asumistukea en saa omistusasuntoon, vaikka velkaa on. Enkä saa sosiaalihuollosta toimeentulotukea, koska asun omistuasunnossa. Joskus olen yrittänyt hakea, mutta on vain käsketty myydä asunto.
Joskus on tullut niin suuret lääkekustannukset, että on ollut pakko mennä sosiaalitoimistoon. silloin olen saanut maksusitoumuksen reseptilääkkeisiin.
Mikähän tosiaan on elatuskyvytön? En ymmärrä nyt tätä juttua ollenkaan, mutta johtuu ehkä väsymyksestä.
Ei minua ainakaan ole sosiaalitoimisto määritellyt mitenkään. Paitsi varmaan pöljäksi, kun en jaksa edes oikaista tuota elatusavun määrää, joka pitäisi minullakin olla kymmenen euroa enemmän.
Hyvää yötä!
Juuri niin. Suurin osa pärjää, vaikkakin valintoja tehden, pienillä rahoilla. Kun on pakko. Tupakat ja viinat ja pelikoneet ei rahojamme vie. Yksin olen minäkin pärjännyt jo 12 v. Reilu tonni tulee palkkaa, minimi elarit kaupungilta. Olen kuitenkin ikionnellinen. Minulla on terveet lapset. Vertaan elämääni maailman keskiarvoon ja elämäni on hyvää.
Ei raha tee onnelliseksi, uskokaa jo. Ehkä monet miehet arvostaa rahaa enemmän kuin pientä ihmistä kitisemässä kainalossa, se on heidän häpeänsä.
Ajattelisit lastasi. Hanki se elatus hänelle mikä hänelle kuuluu.
Asumistuki, tarkasta asia.
Parempi palkkainen työ?
Lapsi ei elä sillä, että sinä yrität vaan parjätä, koska on pakko.
Aivan, esim. Saksassa avio-/avoeron sattuessa mies maksaa n. 60 % bruttotuloistaan äidin ja lasten elämän turvaamiseksi. Tosin ko. summasta vähennetään äidin saama mahdollinen palkka ja etuudet. Kuitenkin usein Saksassa nainen on pienten lasten kanssa vielä kotona (kotiäitinä ja piikana miehelle)...kunnalliset tarhatkin etupäässä ovat vasta 3 -vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille tarkoitettuja eivätkä usein edes kokopäiväisiä vaan 5-6 tuntisia.
Niin, eron sattuessa katsotaan, että miehen tehtävä on maksaa myös nk. kotirouvan toimeentulo. Mikäli miehellä on pienet tulot, niin avustukset tulevat valtiolta. Kokemuksesta vain tiedän, että hyvin toimeentullut mies ei enää avioeron sattuessa ole voinut elää vanhan toimeentulonsa mukaisesti vaan joutuu itse elämään niukemmin kuin ex-perheensä. Ei siinä mies kykene helposti uutta "antoisampaa" elämää aloittamaan. Eipä siellä erotakaan niin helposti ja yhteiskunta ei suosi eronneita miehiä.
Näin siis Keski-Euroopan hyvinvointivaltiossa.
.....että Keski-Euroopassa ei olla hyvinvointivaltioissa lähelläkään samaa tasa-arvoa miesten ja naisten kesken, kuin Pohjoismaissa.
Naiset eivät todellisuudessa työllisty siellä läheskään samalla prosenttimäärällä kuin täällä, joten mistäpä heillä voisi olla tulojakaan.
Toivottavasti et kuitenkaan ajattele, että tasa-arvokysymyksessä olisi otettava takapakkia, jotta eroperheiden isät kustantaisivat pidempään ja enemmän myös äitien elämää. Muista että ero ei aina ole lähtöisin miehestä, ei todellakaan. Vaikuttaisiko sinusta reilulta, että helpon elatuksen toiveessa äidit intoutuisivat entistä helpommalla eroamaan? Sekin mahdollisuus olisi Suomessa, jossa naiset ovat tottuneet muuhun kuin miehensä piioiksi ja kotiäideiksi. Täällä nainen tekee uraa siinä missä mieskin - joten hän elättää siinä missä mieskin. Suomessa ei ole ihmetys, jos äiti tienaakin isää paremmin. Mahdollisuus olla omilla jaloillaan, on mielestäni hyvä asia.
Itsenäinen selviytyminen on itsekunnioituksen peruspilareita.
Ajattelen lastani, elätän hänet.
En saa asumistukea, asia tarkistettu. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä, siis ei oikein voi vaihtaa työtä.
Ei lapsen tarvitsekaan elää sillä, että minun on pakko pärjätä!
Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi aika vähän. Meillä on kaunis koti ja aina on ollut ruokaa ja vaatetta.
Ihminen tarvitsee paljon enemmän sellaista, mitä ei rahalla voi ostaa.
Aika säälittävää valittaa, jos tonninkin saa kuussa. Asenne ratkaisee.
Henkisellä voimalla ei lapselle paljon turvata. Entä lapsesi koulutus? Lapsesi harrastukset, sosiaalinen piiri?
Aina ei vaan kaunis koti, ruoka ja vaatteet riitä. Hae lapsellise se kymppi ja pistä talteen.
Elätätkö lapsesi, että hän pääsee samaan kierteeseen kanssasi? Asenne ratkaisee, mutta ei se aina ole ihan pakollista.
Kyllähän se terve itsetunto on hyvä perusta. Että aika paljon pystyy henkisellä voimalla turvaamaan.
Lapsellani on useita eri harrastuksia. Ensi syksynä lähtee lukioon. On ystäviä ja kavereita. Tuttuja ja sukulaisia.
Missä kierteessä kuvittelet minun olevan?
Aina kai ihmisellä jonkinlainen asenne on siihen, miten suhtautuu asioihin. Pakollista?
Oletatko, että vähävaraiset ovat aina jotenkin yhteiskunnan ja sivistyksen ulkopuolella?
Minusta tuntuu, että nuo kahden selviutujän lapset tulee pärjäämään paremmin kuin sun lapset ikinä!
Mä nimittäin uskon myös tuohon asenteen voimaan.
Kaikkea ei voi saada, kostoa rahallisesti miehelle ja itselle mukavaa joutilasta elämää.
Tasa-arvo on vielä Saksassa mallillaan, vai mitä ?
Se on aivan oma valinta haluaako olla piikana ja kotiäitinä vai yksin vanhaksipiiaksi pilkattuna.
Siihen eromiseen vaikuttaa myös useiden saksalaisten katolilainen uskonto. Siinä uskossa erominen ei ole niin helppoa kuin Suomessa, jossa se on lähinnä paperityötä. Suku joutuu häpeämään myös tyrimisiä.
Kuitenkin olen huomannut näistä kirjoituksista vanhan kaavan, äidit tuntuvat olevan enemmän huolissaan omasta toimeentulosta kuin lasten hyvinvoinnista.Ei se työnteko voi olla niin vaikeaa. Jos tulot ovat olemattomat esim. tuhat euroa kuukaudessa niin pitäisi päässä olla sen verran järkeä ettei hanki lapsia sellaiseen elämäntilanteeseen. Koulunkäynti on useimmiten sallittu ja mitä parempi koulutus, sitä suuremmat mahdollisuudet parempiin tuloihin.
"Kaikkea ei voi saada, kostoa rahallisesti miehelle ja itselle mukavaa joutilasta elämää."
Miten saa vaikka kolmen lapsen yh äidille helpon elämän? Et ole varmaan koskaan joutunut valvomaan vatsatautia sairastavan lapsen kanssa koko yön,vienyt heitä lääkäriin,harrastuksiin,järjestänyt hoitajaa,että pääset itse töihin? Hoitanut kauppa ym muita asioita kolmen pienen lapsen kanssa? Helppoa on itelläs !
Mutta äiti rakastaa lapsiaan ja tekee tämän kaiken rakkaudesta lapsiinsa.
Eihän koko Saksa kuulu katolliseen kirkkoon, joten jätetään se uskonto ulos aiheesta. Katollinen kirkko vain tukee kotiäitejä enemmän kuin työtätekeviä ja lapsilleen kokopäivähoitopaikkaa haluavia äitejä. Kirkko jopa vastustaa lasten kokopäivähoitopaikkoja.
Voihan muuten olla, että naisella on ennen synnytystä ollut hyvätuloinen työ ja kunnon koulutus, mutta yhteiskunta ei vain kykene järjestämään kokopäivähoitopaikkaa lapselle ja kotihoitajaan ei rahat riitä. Saksan -mallissa halutaan taata lapselle mahdollisimman samankaltainen asuinolosuhde kuin mihin lapsi ennen eroa on tottunut. Mikäli nainen on työssä ja tienaa, niin tottakai se vähentää miehen elatuskorvauksen määrää. Moni nk. kotirouvakin yleensä tekee töitä työnantajalleen kotona tai työpaikassa muutaman kerran viikossa, jos se vain on mahdollista.
Harvemmin siellä kuitenkaan näkee rikkaan miehen porskuttelen elämäänsä eteenpäin eron jälkeen, kun ex-perhe elää sosiaalivaroilla lähiön pienessä vuokrayksiössä. Kohtuus kaikessa.
Lähi ja etä vanhemmuutta sovittaessa eron myötä pitäisi ottaa myös huomioon se, että kummalla vanhemmalla on myös taloudellisesti paremmat mahdollisuudet elättää lasta. Eikä se saisi olla sitä, että äiti automaattisesti omii lapset itselleen.
Meillä "etä- isä" maksaa elatusta omasta vapaasta tahdostaan , jota ei ole vahvistettu aikuisten lapsenvahdin toimesta 500€/per lapsi ja lapsia on kaksi.
Miehen lehtolapsen lähi-äidin kotipaikan sosiaaliviranomainen määritteli äidin elatuskyvyttömäksi ja lähetti virka-apupyynnön meidän sosiaaliviranomaisellemme elatusavun tarkistamiseksi. Apu on 120e kuussa ja sellaisena pysyy. Meidän sos.viranomainen kun on sitä mieltä, että lähi-äidillä on elatusvelvollisuus siinä missä etä-isälläkin.
Eikä edes rutise yhtään vastaan. Muutenkin on ihan kiitettävä isä lapselleen. Ei valittamista. Aina tulee ja leikittää, huoltaa, ja välittää. Arvostaa myös minun työtäni huoltajana.
Tässä yhtenä iltana sanoikin, että sulle jää nuo ikävämmät huoltohommat, ja minä saan kaikki helpot leikittämiset ja riemut, ja naurut.
Mutta minä hiljaa nautin kun lapsi nauraa isänsä kanssa.
niin meillä ainakin varmaan on,ollaan uusioperhe,minun 2 miehen 3 etänappulaa.
Mieheni maksaa 2 osassa yhteensä noin 750€/kk elareita, heti seuraavalla viikolla ollaan käsi ojossa "ei oo ruokaa lapsilla".Lähiäiti käyttää rahansa julisteisiin,tekokynsiin yms.Lapset saa kulkea paukkupakkasilla risoissa hanskoissa,pienissä haalareissa jos ei tehtäisi mitään
Meille jää asioiksi hoitaa kengät, haalarit , lelut yms.Se on aika iso paukku 5 ostaa kaikki ja kyllä välillä kiukuttaa.Koitan aina laittaa salaatit,kasvikset,kuidut ja vitamiinit ruokapöytään ja meidän etälapset räkii ne naamalle kun eivät ole ikinä kotona niitä syöneet niin maistuuhan ne oudoilta.
Sitten äiti mollaa meitä sossussa kun ei ikinä osteta mitään.
Äiti saa enemmän rahaa tekemättä mitään kun itse sain kun olin vieraalla töissä (nyt yrittäjänä).
En tiedä mitä aloittaja haki kysymyksellään mutta kyllä etävanhempi voi olla elatus(ja kasvatus)kyvytön minun mielestä.
Ottaa päähän nuo ruinaajat, jotka saa meikäläisen mittapuun mukaan hyvät elarit jopa 2-3 kertaa sen, minkä kunta maksaa.
Silti pitää valittaa, että ei ole ruokaa! Mieheni exä naukuu, välillä huutaa puhelimessa, että pitää kaurapuurolla elää... Enpä hirveästi viitti puuttua, mutta ottaa päähän.
Mies maksaa hunajaiset elarit ja lapsi on meillä viikonloput ja lomat. Miehen vanhemmat ostavat aina uudet kengät, vaatteet yms. tarpeellista.
On se kyllä voivoi, jos se exä siellä nälissään on.
Tässä tapauksessa kyllä tuo exä on elatuskyvytön, mutta enpä usko että sitä minkäänlainen rahamäärä auttaa. Ei sille mikään riitä, kun se ei raha-asioista mitään käsitä.
Mies onkin alkanut puhumaan, että lapsi vois muuttaa meille. Ja se kyllä sopii mulle.
Miksi reilun tonnin kuukausitulo on jonkun mielestä kestämättömän pieni? Tai kaupungin minimielatusmaksu, sehän on yli satasen!!! En tajua mihin kukaan saa käytettyä enempää, paitsi tietysti johonkin addiktioihin tai matkusteluun.
Ei onneksi tarvitse matkustaa tuhlatakseen, kyllä kotona on lokoisinta. Hammaslääkäristä tuli kyllä turhan iso lasku, onneksi rakas isäni maksoi sen. Multa jää muuten säästöönkin siitä reilun tonnin palkasta, pitäiskö pelata vähän hedelmäpeliä niillä...
Jokainen vähänkään älykkäämpi lukija huomaa, että tuota en ole minä kirjoittanut.
Ja olen edelleenkin työkyvyttömyyseläkkeellä. Isäni on kuollut aikoja sitten, eikä häneltä jäänyt varallisutta perinnöksi.
Tuhlatakseni en matkustele, mutta mielen virkistykseksi kyllä reissaamme lapseni kanssa. Toissa kesänä kävimme Bulgarianmatkalla, jota varten olin säästänyt pari vuotta. Nyt säästän kotimaan kylpylälomaa varten.
Hyvää jatkoa sinullekin ja toivottavasti katkeruus ei myrkytä mieltäsi ihan kokonaan.
Kirjoitin ihan elävästä elämästäni. Olen onnellinen, en todellakaan katkera. Nyt menen töihin tienaamaan sitä päivän palkkaani, ja pidän työstäni!
isä maksaa minulle 400€/kk tulojensa mukaan. Hyvin toiminut.
....jos maksaa, hän siis käytännössä elättää myös sinua osalla elatusavulla.
lapsen kulutuksen tarve ei ole niin suuri kuin
400 lapsilisä yhkorotuksineen.
miltä tuntuu olla exän elatuksesta riippuvainen "sinkku" äiti?? varmasti todella riippumattomalta.....
kuulostaa muuten aika kornilta, eikö?
(toisaalta kai se raha kelpaa jos sitä jostain vain joku saa)
HATUNNOSTON NIILLE JOTKA PÄRJÄÄVÄT PIENELLÄ TULOILLA JA VOIVAT SANOA OLEVANSA TYYTYVÄISIÄ,
SIINÄ TEILLE IHMISET MIETTIMISEN AIHETTA.
edellytykset on oltava olemassa jos aikoo tietoisesti perustaa perheen.
Käytännössähän tämä on helpoin asia hoitaa kuntoon. Käy jonkun ammattikoulutuksen jolla saa työtä, ja muuttaa johonkin paikkaan jossa alan hommia on.
Jossakin on hapanta jos sossu on se joka ensisijaisesti tuo elannon.