Otetaan esimerkkitapaus jossa henkilöt ovat keksittyjä, kuviteltuja hahmoja kuten Liisa ja Kalle.
Kalle haukkuu Liisaa huoraksi ilman pätevää näyttöä. Kahden kuukauden päästä Kalle haukkuu taas Liisaa huoraksi ja varastaa tämän omaisuutta.
Puolen vuoden päästä Kalle levittää Liisan asuinalueelle satoja lappuja joissa Liisaa väitetään huoraksi. Kahden kuukauden päästä Kalle
levittää taas samoja lappuja mutta Liisa näkee
Kallen ohiajavassa autossa. Miten tapaus tuomitaan
käytännössä? Sakot ja korvaukset korkoineen tulevat varmaan varmasti? Mistä korvaussummista Kallen
kohdalla kunnianloukkaus,henkisen kärsimyksen aiheuttaminen Liisalle puhutaan?
Onko tuomio silloin pienempi jos teoista epäilty ei oikeudessa tunnusta tekojaan? Vaan hänet tuomitaan "todennäköisin syin epäiltynä"
ps.Mielellään asialliset lakiin perustuvat vastaukset eikä mitään musta
tuntuu jne.
Kalle haukkuu Liisaa huoraksi ilman pätevää näyttöä. Kahden kuukauden päästä Kalle haukkuu taas Liisaa huoraksi ja varastaa tämän omaisuutta.
Puolen vuoden päästä Kalle levittää Liisan asuinalueelle satoja lappuja joissa Liisaa väitetään huoraksi. Kahden kuukauden päästä Kalle
levittää taas samoja lappuja mutta Liisa näkee
Kallen ohiajavassa autossa. Miten tapaus tuomitaan
käytännössä? Sakot ja korvaukset korkoineen tulevat varmaan varmasti? Mistä korvaussummista Kallen
kohdalla kunnianloukkaus,henkisen kärsimyksen aiheuttaminen Liisalle puhutaan?
Onko tuomio silloin pienempi jos teoista epäilty ei oikeudessa tunnusta tekojaan? Vaan hänet tuomitaan "todennäköisin syin epäiltynä"
ps.Mielellään asialliset lakiin perustuvat vastaukset eikä mitään musta
tuntuu jne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
asiallisesti ja lakiin perustuen.
Ensinnäkään, ketään ei tuomita "todennäköisin syin". Tuota termiä käytetään pakkokeinolaissa kun henkilö pidätetään tai vangitaan esitutkinnan aikana.
Tuomitsemiskynnys on sen sijaan korkeampi, eli järkevän epäilyn testi. Ei saa jäädä järkevää epäilyä siitä, onko syytetty syyllistynyt tekoon. Lontoon murteella "reasonable doubt".
"Onko tuomio silloin pienempi jos teoista epäilty ei oikeudessa tunnusta tekojaan?"
Ei, mikäli tuomitaan samoista teoista eli näytetään toteen sama minkä olisi tunnustamisella selvitetty. Rangaistuksen mittaamisen yleisperiaate on lausuttu rikoslain 6 luvun 4 §:ssä: "Rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen."
Tällaisen palstan puitteissa on äärimmäisen vaikeaa antaa mitään tuomioarvioita fiktiivisiin (tai oikeisiinkaan) tapauksiin, koska kaikkea asiaan vaikuttavaa tietoa ei ole. Arvaukseksi menee varsinkin kun kyseessä on niinkin subjektiivinen asia kuin kunnianloukkaus.
Mutta, rikoslain 24 luvun 9 §:n nojalla kunnianloukkauksen rangaistusasteikko on sakko - 6 kk vankeutta.
Kunnianloukkaus on yksi niitä harvoja rikostyyppejä, joissa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n mukaan on mahdollisuus saada korvausta henkisestä kärsimyksestä (vahingonkorvausoikeuden pääsäännön mukaan korvausta voi saada vain esine- tai henkilövahingoista, henkilövahingolla tarkoittaen fyysisiä vammoja, kipua, särkyä yms.). Korvauksen määrää on tässä yhteydessä mahdoton arvioida, asianomistajan on esitettävä siitä näyttöä eli lähinnä itse kerrottava mitä rikoksesta on hänelle aiheutunut. Kovinkaan mittavia korvaukset eivät oikeuskäytännössä ole.
Ja nyt takaisin työasioiden pariin.
Liisa, tai joku Liisan perheenjäsenistä näkee Kallen ohiajavassa autossa kun Liisa ja perheenjäsenet ovat
asianosaisia? Kelpaako Liisan tai hänen perheenjäsenten todistus oikeudelle? Riittääkö se oikeudelle? Kalle tietenkin kiistää oikeudessa koko
asian ja sanoo olleensa töissä.
"Ei, mikäli tuomitaan samoista teoista eli näytetään toteen sama minkä olisi tunnustamisella selvitetty"
Kalle käy vielä Liisan luona hakemassa tavaroitaan ja antaa laittoman uhkauksen?
Kysymykseesi ei edelleenkään voi eksaktisti vastata.
-Kelpaako Liisan tai hänen perheenjäsenten todistus oikeudelle?
Heitä kuullaan henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa (ei todistajina) ja sen jälkeen oikeus harkitsee onko uskottavaa. Pääsääntöisesti riittää, ellei sitten ole jotain syytä epäillä kertomuksen luotettavuutta.
""Ei, mikäli tuomitaan samoista teoista eli näytetään toteen sama minkä olisi tunnustamisella selvitetty""
Tällä tarkoitin sitä, että ei se rangaistukseen vaikuta, onko teko tunnustettu vai näytetty toteen jollain muulla keinoin.
-Kalle käy vielä Liisan luona hakemassa tavaroitaan ja antaa laittoman uhkauksen?
Niin mitä, oliko tässä kysymys? Laittoman uhkauksen rangaistusasteikko on sakko - 2 vuotta vankeutta. Mutta, kaikki uhkaukset eivät suinkaan ole rikosoikeudellisessa mielessä laittomia uhkauksia, vaan:
RL 25 luku 7 §:
Joka nostaa aseen toista vastaan tain muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa jne.
Kaikkien noiden osatekijöiden on toteuduttava, oltava uhkaus rikoksesta (henkeen tai terveyteen kohdistuva), olosuhteet, perusteltu syy, vakavassa vaarassa.