Omien sukututkimusteni mukaan olen piispa Daniel Walleriuksen (1630-1689) jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.
1. Wallerius, Daniel, biskop.
Född 1630 i Högby förs. på Öland. Föräldrar: prosten och kyrkoherden Lars Eriksson Wallerius och Katarina Ungia.
Efter i Uppsala idkade universitetsstudier prästvigdes
W., som 1657 blifvit fil. magister, i Kalmar 1658 och blef omedelbart därefter conrector scholæ samt lingu. græc. et poës. lector. Förordnad 1660 att jämte sin skollärarebefattning bestrida predikantssysslan på Kalmar slott, befordrades han, sedan han några år varit hofpredikant, till domprost i Göteborg 1671 och utnämndes 1678 till biskop i Göteborgs stift, hvilket ämbete han »med mycken heder» förestod till sin död på Säfvenäs utanför Göteborg d. 20 febr. 1689.
Han berömmes för allvar och drift i sitt ämbete. Om sitt biskopliga anseende var han ytterst ömtålig. Göteborgs konsistoriiarkiv innehåller flera handlingar, som vittna om, huru han låtit inkalla än den ena, än den andra af stiftets präster att stå till rätta för sidvördnad mot hans person.
Gift 1659 med Margareta Schomera.
Lähde: Svenskt biografiskt handlexikon:. http://runeberg.org/sbh/b0689.html
Walleriuksen jälkeläisistä läytyy tietoja mm. osoitteesta
Släkten Wallerius: http://koti.phnet.fi/ossian/wallerius.htm
KYSYMYKSIÄ:
Oletteko te muut törmänneet sukututkimuksissanne tähän Daniel Walleriukseen?
Mitä mielenkiintoisia lähteitä olette löytäneet?
Onko Walleriuksen jälkeläisiä paljonkin Suomessa? Missä suvuissa? Millä paikkakunnilla? Keitä tunnettuja suomalaisia/ruotsalaisia kuuluu Walleriuksen jälkeläisiin?
Mitä tiedätte Daniel Walleriuksen esivanhemmista?
Otan kiitollisena vastaan kaikkia tietoja tämän asian tiimoilta, joko tämän palstan kautta tai suoraan osoitteeseeni: [email protected]
1. Wallerius, Daniel, biskop.
Född 1630 i Högby förs. på Öland. Föräldrar: prosten och kyrkoherden Lars Eriksson Wallerius och Katarina Ungia.
Efter i Uppsala idkade universitetsstudier prästvigdes
W., som 1657 blifvit fil. magister, i Kalmar 1658 och blef omedelbart därefter conrector scholæ samt lingu. græc. et poës. lector. Förordnad 1660 att jämte sin skollärarebefattning bestrida predikantssysslan på Kalmar slott, befordrades han, sedan han några år varit hofpredikant, till domprost i Göteborg 1671 och utnämndes 1678 till biskop i Göteborgs stift, hvilket ämbete han »med mycken heder» förestod till sin död på Säfvenäs utanför Göteborg d. 20 febr. 1689.
Han berömmes för allvar och drift i sitt ämbete. Om sitt biskopliga anseende var han ytterst ömtålig. Göteborgs konsistoriiarkiv innehåller flera handlingar, som vittna om, huru han låtit inkalla än den ena, än den andra af stiftets präster att stå till rätta för sidvördnad mot hans person.
Gift 1659 med Margareta Schomera.
Lähde: Svenskt biografiskt handlexikon:. http://runeberg.org/sbh/b0689.html
Walleriuksen jälkeläisistä läytyy tietoja mm. osoitteesta
Släkten Wallerius: http://koti.phnet.fi/ossian/wallerius.htm
KYSYMYKSIÄ:
Oletteko te muut törmänneet sukututkimuksissanne tähän Daniel Walleriukseen?
Mitä mielenkiintoisia lähteitä olette löytäneet?
Onko Walleriuksen jälkeläisiä paljonkin Suomessa? Missä suvuissa? Millä paikkakunnilla? Keitä tunnettuja suomalaisia/ruotsalaisia kuuluu Walleriuksen jälkeläisiin?
Mitä tiedätte Daniel Walleriuksen esivanhemmista?
Otan kiitollisena vastaan kaikkia tietoja tämän asian tiimoilta, joko tämän palstan kautta tai suoraan osoitteeseeni: [email protected]
Vastaukset 12
Vanhimmat
Linkatun tutkimuksen henkilöt ovat aika varhaisia, joten heihin on aika vaikea päästä kiinni, ellei ole ehtinyt omassa sukututkimuksessaan kovin pitkälle. Luulen, että melkoisen harvalla suomalaisella on sukuyhteys näihin ruotsalaispainotteisiin pappis- ja sivistyssukuihin.
"Luulen, että melkoisen harvalla suomalaisella on sukuyhteys näihin ruotsalaispainotteisiin pappis- ja sivistyssukuihin."
Lähes jokaisella suomalaisella on sukuyhteys 1600-1700-lukujen pappis- ja säätyläissukuihin.
Yksi tapa, miten säätyläissukuja on naitu talonpoikaissukuihin: Paikkakunnalle on muuttanut 1600-luvulla pappisperhe, jonka jälkeläisistä suurin osa on avioitunut tavallisiin talonpoikaissukuihin.
Muitakin tapoja on ollut.
Tietysti tavallisen kansalaisen mahdollisuus "hyväsukuisiin" esi-isiin lisääntyy, mitä kauemmas taaksepäin mennään. Samoin, jos esi-isät sattuvat olemaan lähtöisin alueilta, jossa on asunut paljon ns. sivistyneistöä kuten kartanonherroja, virkamiehiä jne. joiden jälkeläiset ovat alentuneet avioon tavallisen rahvaan edustajan kanssa. Koko maa huomioiden nämä tapaukset ovat melkoisen harvinaisia.
Millä tavalla harvinaisia? Joka paikkakunnalla oli pappi, jolla oli lapsia, jotka kaikki eivät suinkaan löytäneet puolisoa omasta säädystä.
Voin antaa esimerkin omasta suvustani: 1900-luvun talottomia, 1800-luvun talollisia, siitä taaksepäin: pari sukupolvea lukkareita, pappi, jonka appiukko pappi, jonka isä nimismies-talonpoika // appiukko-papin appiukko porvari, jonka appiukko porvari, jonka appiukko piispa Juusten, joka taasen oli Agricolan kaveri ja seuraaja.
Eli toisinpäin laskettuna aivan tyypillistä säädyssä alenemista: piispan tytär nai porvarin.... tytär nai papin... lukkarin... talonpojan... Tuosta piispa Juustenista onkin sanottu, että hänen jälkeläisistään saisi Sursilliä vastaavan tai laajemmankin teoksen. Taitaa olla aika pieni osuus suomalaisista, jotka eivät kuulu jotain kautta sen paremmin Sursillin kuin Juusteninkaan sukuun.
Omassa suvussani en ole törmännyt tuollaisiin, vaikka olen pitkälle taaksepäin tutkinut. Eipä sitä sivistyneistöä liiaksi Itä- ja Pohjois-Suomen korpiseuduilla oleskellut. Säätyläisten kartanot olivat todella harvinaisia, jos niitä oli lainkaan. Lähin pappi oli yli 100:n kilometrin päässä.
Olen havainnut, että eteläsuomalaiset juuret omaavilla tilanne on aivan toinen. Esi-isistä löytyy aatelisia, upseereja, kirkonmiehiä, linnanherroja ja ruukinpatruunoita, kun tarpeeksi kauas taakse mennään.
tietysti väkirikkaissa pitäjissä, joissa rahvasta on ollut paljon, niin säätyläisiä on ollut suhteessa vähemmän kuin esim. pohjoisen harvaväkisissä pitäjissä, joissa suurimmalla osassa 1900-luvun väestöstä on säätyläisesivanhempia. parikin paikkakunnalle 1600-1700-luvuilla muuttanutta säätyläisperhettä, jotka ovat ajautuneet alenevaan säätykiertoon, on vaikuttanut merkittävästi paikkakunnan väestökoostumukseen.
asiasta enempää tietämättä, luulisin, että etelässä raja rusthollien ja säätyläisten sekä tavallisen rahvaan välillä oli jyrkempi kuin pohjoisessa.
niin usein ainakin yksi heistä nai talollisen.
Usein paikkakunnan rikkaimman rusthollarin.
Toinen saattoi naida pikkuvirkamiehen...jne.
Ei siinä "vajottu alas" vaan muutettiin säätyä.
siittivät myös lukemattoman määrän aviottomia lapsia, jotka eivät saaneet kasvaa edes aikuisiksi.
Tarttuukohan tähän koukkuun ihmisiä, jotka kuvittelevat noin vaan saavansa ylhäisiä esi-isiä?
Heh
sanomaan, että esim. Papit olisivat "ylhäisiä ".
Jos ylhäisiä nyt ylipäänsä on koskaan ollut olemassa.
senverran, että eräs "maatiaissukuni" pappi istui
opiskeluaikanaan Turussa 1600-luvulla kolme päivää
( tarkoittaako yhtämittaa vai pätkissä... en tiedä )
Jalkapuussa kahden pappisopiskelijatoverinsa
kanssa. Olivat hajoittaneet hautausmaan aitaa ja
rikkoneet Akatemiantalon ikkunoita.
Oliko oluella osuutta... en tiedä? Kaikki kuitenkin
valmistuivat ja toimivat pappeina.