tuleeko puun hintoihin muutoksia suomessa 1.4.2008 tämän tekstin perusteella:
Vuonna 2006 ulkomaista raakapuuta käytettiin Suomessa noin 19 miljoonaa kuutiometriä, joista 15,3 miljoonaa kuutiometriä eli noin 80 % oli peräisin Venäjältä. Vuoden 2007 tuonnin määräksi ennakoidaan noin 16-17 miljoonaa kuutiometriä, joista Venäjän osuus jää vajaaseen 70 %. Venäjän osuus tuonnista onkin pienentynyt merkittävästi vuonna 2007 puun tuonnin kasvaessa erityisesti Baltian maista ja Ruotsista.
Venäjä korottaa seuraavan kerran raakapuun (havupuu ja koivu yli 15 cm) vientitullejaan tasolle 15 €/m3 1. huhtikuuta 2008. Haapaa, pieniläpimittaista koivua ja haketta tämä tullikorotus ei koske. Kyseinen korotus ei vielä vaikuta ratkaisevasti tuonnin supistumiseen, vaan sen ennakoidaan vuonna 2008 olevan lähellä viime vuoden tasoa.
Vuoden 2009 alusta tullit nousevat tasolle 50 €/m3 (koskien myös haapaa), jolloin tuonti Venäjältä haketta ja koivukuitupuuta lukuun ottamatta loppuu kannattamattomana. Koivukuitupuun vientitulli (50 €/m3) astuisi voimaan 1. tammikuuta 2011, jolloin myös koivukuitupuun tuonti Venäjältä loppuisi.
Virallisia hakkeen tullikorotuksia ei ole olemassa. Siten Venäjän tuontia korvaava määrä, noin 15 miljoonaa kuutiometriä, täytyisi korvata kotimaan puunhankintaa lisäämällä ja lisäämällä tuontia muualta, mikäli metsäteollisuuden puun käyttö Suomessa pysyisi nykytasolla.
Puun tuonnin lisääminen esimerkiksi Baltian maista onnistuu jossain määrin erityisesti kuitupuutavaralajien osalta. Baltiassakin kuitupuun tienvarsihinnat ovat vuoden aikana nousseet rajusti ja ulkomaankauppatilaston mukaan Baltian kuitupuun tuontihinnat Suomen rajalla ovat noin kaksinkertaiset kotimaan kantohintatatasoon verrattuna. Uusimpien Suomen metsien inventointitietojen mukaan metsävarat antavat mahdollisuuden hakkuiden lisäämiseen kotimaasta.
Venäläisen raakapuun hinta rajalla on noussut ja joissakin tapauksissa se ylittää jo nyt kotimaan hankintahinnat. Siten venäläisen puun tuonti supistuisi ilman tullikorotuksiakin. Vaikeat talven korjuukelit vaikuttavat Venäjällä puun korjuuseen Suomea enemmän, koska metsäautotiet ja muu infrastruktuuri ovat Venäjällä Suomea heikommassa kunnossa ja kelirikkokausi voi katkaista raakapuun liikkeen kokonaan. Esimerkiksi tuonnin supistuminen syksyllä 2006 ja keväällä 2007 aiheutui pitkälti leudosta talvesta ja epäedullisista korjuuolosuhteista Luoteis-Venäjällä.
Venäjän tuontipuunmäärä on korvattavissa yksityismetsien hakkuita lisäämällä. Metsien kasvu mahdollistaa 65 miljoonan kuution hakkuut kestävällä periaatteella toimien.
Havukuitupuuta on hakattavissa 10 miljoonaa kuutiota harvennusmetsistä. Koivukuitupuun määrä on myös hakattavissa kotimaan metsistä. Ojitetuissa suometsissä kasvaa huomattava hakkuupotentiaali.
Kaiken kaikkiaan me voimme ja meillä on mahdollisuus lisätä kotimaisen puun käyttöä ainakin 10-15 miljoonaa kuutiometriä, joka on asetettu hallitusohjelmassa tavoitteeksi.
UPM on jo merkittävästi panostanut puun markkinoille tuloon lisäämällä metsäpalveluja. Kokemuksemme viime vuodelta on, että se on hyvä keino.
Onnistuimme nostamaan markkinaosuuttamme huomattavasti tarjoamalla metsänomistajille heidän tarpeidensa mukaisia erilaisia palveluja. Metsänomistajakunnassa on kysyntää tällaiselle toiminnalle.
Aiemmin verkkopalvelussa
Raakapuun saanti ratkeaa rahalla [25.01.2008] »
Hyvä juttu
Lähetä kaverille
Tulosta artikkeli
Vuonna 2006 ulkomaista raakapuuta käytettiin Suomessa noin 19 miljoonaa kuutiometriä, joista 15,3 miljoonaa kuutiometriä eli noin 80 % oli peräisin Venäjältä. Vuoden 2007 tuonnin määräksi ennakoidaan noin 16-17 miljoonaa kuutiometriä, joista Venäjän osuus jää vajaaseen 70 %. Venäjän osuus tuonnista onkin pienentynyt merkittävästi vuonna 2007 puun tuonnin kasvaessa erityisesti Baltian maista ja Ruotsista.
Venäjä korottaa seuraavan kerran raakapuun (havupuu ja koivu yli 15 cm) vientitullejaan tasolle 15 €/m3 1. huhtikuuta 2008. Haapaa, pieniläpimittaista koivua ja haketta tämä tullikorotus ei koske. Kyseinen korotus ei vielä vaikuta ratkaisevasti tuonnin supistumiseen, vaan sen ennakoidaan vuonna 2008 olevan lähellä viime vuoden tasoa.
Vuoden 2009 alusta tullit nousevat tasolle 50 €/m3 (koskien myös haapaa), jolloin tuonti Venäjältä haketta ja koivukuitupuuta lukuun ottamatta loppuu kannattamattomana. Koivukuitupuun vientitulli (50 €/m3) astuisi voimaan 1. tammikuuta 2011, jolloin myös koivukuitupuun tuonti Venäjältä loppuisi.
Virallisia hakkeen tullikorotuksia ei ole olemassa. Siten Venäjän tuontia korvaava määrä, noin 15 miljoonaa kuutiometriä, täytyisi korvata kotimaan puunhankintaa lisäämällä ja lisäämällä tuontia muualta, mikäli metsäteollisuuden puun käyttö Suomessa pysyisi nykytasolla.
Puun tuonnin lisääminen esimerkiksi Baltian maista onnistuu jossain määrin erityisesti kuitupuutavaralajien osalta. Baltiassakin kuitupuun tienvarsihinnat ovat vuoden aikana nousseet rajusti ja ulkomaankauppatilaston mukaan Baltian kuitupuun tuontihinnat Suomen rajalla ovat noin kaksinkertaiset kotimaan kantohintatatasoon verrattuna. Uusimpien Suomen metsien inventointitietojen mukaan metsävarat antavat mahdollisuuden hakkuiden lisäämiseen kotimaasta.
Venäläisen raakapuun hinta rajalla on noussut ja joissakin tapauksissa se ylittää jo nyt kotimaan hankintahinnat. Siten venäläisen puun tuonti supistuisi ilman tullikorotuksiakin. Vaikeat talven korjuukelit vaikuttavat Venäjällä puun korjuuseen Suomea enemmän, koska metsäautotiet ja muu infrastruktuuri ovat Venäjällä Suomea heikommassa kunnossa ja kelirikkokausi voi katkaista raakapuun liikkeen kokonaan. Esimerkiksi tuonnin supistuminen syksyllä 2006 ja keväällä 2007 aiheutui pitkälti leudosta talvesta ja epäedullisista korjuuolosuhteista Luoteis-Venäjällä.
Venäjän tuontipuunmäärä on korvattavissa yksityismetsien hakkuita lisäämällä. Metsien kasvu mahdollistaa 65 miljoonan kuution hakkuut kestävällä periaatteella toimien.
Havukuitupuuta on hakattavissa 10 miljoonaa kuutiota harvennusmetsistä. Koivukuitupuun määrä on myös hakattavissa kotimaan metsistä. Ojitetuissa suometsissä kasvaa huomattava hakkuupotentiaali.
Kaiken kaikkiaan me voimme ja meillä on mahdollisuus lisätä kotimaisen puun käyttöä ainakin 10-15 miljoonaa kuutiometriä, joka on asetettu hallitusohjelmassa tavoitteeksi.
UPM on jo merkittävästi panostanut puun markkinoille tuloon lisäämällä metsäpalveluja. Kokemuksemme viime vuodelta on, että se on hyvä keino.
Onnistuimme nostamaan markkinaosuuttamme huomattavasti tarjoamalla metsänomistajille heidän tarpeidensa mukaisia erilaisia palveluja. Metsänomistajakunnassa on kysyntää tällaiselle toiminnalle.
Aiemmin verkkopalvelussa
Raakapuun saanti ratkeaa rahalla [25.01.2008] »
Hyvä juttu
Lähetä kaverille
Tulosta artikkeli
Vastaukset 11
Vanhimmat
sillä ne tulee alentumaan noin 25 %, kun ovat päässeet riehahtamaan järjettömän korkeiksi.
Mänty- ja koivukuidun hinta on tällä hetkellä n. 20-30% alempi kuin 90-luvun puolivälissä.
Käsittämätöntä?
Tai sitten ei. Venäjän tuonnin avulla on saatu dumpattua kotimaisen raaka-aineen hinta alas.
Nyt sitten laitetaan tehtaita kiinni, ettei tarvisisi nostaa kuitupuun hintoja.
Metsäteollisuus sahaa omaa oksaansa. Saavat laittaa sellutehtaat kiinni eivätkä metsänomistat sitä tule itkemään.
Puu tulee kelpaamaan energiakäyttöön, ja hinta tulee nousemaan!
loppuun saakka, jos Suomen kaikki sellutehtaat lopuvat niin meinaatko ihan tosissas että se kaikki puu mitä sellukattilat on syöny niin poltettais Suomessa energiaksi, älä hyvä mies kuvittelekkaan satuja, ja toiseksi puun hinta suorastaan romahtaisi silloin.
Asiahan perustuu siihen että kiintomotti koivua = 250 litraa öljyä tai sähkön hintanakin n. 150 euro.
Vaikka hyötysuhde olisi 40%, kannattaisi koivut silti polttaa voimalaitoksen kattilassa (mieluummin tietysti yhdistelmävoimalassa, jossa hukkalämpö käytetään kaukolämpöverkossa ja hyötysuhde täten eri luokkaa) ja jauhaa sähköä.
Ja siitä energiasta on sen verran kysyntää, etenkin biosähköstä, että puun hinta suorastaan pomppaisi piliviin ;-)
puun hinta nousee 30% nykysestä v2008 ja 2009 nousee 50%,puuta on pakko saada sanoohan tuon jo järkikin,vai meinaatteko että tehtaat suljetaan kun puusta ei raaskita maksaa? hahahahhh
Humpuukkia Summat ja Kemijärvet- meiän tehasta ei ainaskaa...nih
tappiolliset tehtaat kylläkin lakkautetaan....
Tuskin tukkipuun hinta paljon pystyy nousemaan, koska jo nyt varastot ovat pullollaan, koska maailman markkinat eivät vedä pyydetyillä hinnoilla ja tappiollista toimintaa ei kannata ylläpitää. Kuitupuuhun saattaa tulla jonkin verran lisää, koska kantohinta on pieni osa lopputuotteen hinnasta ja havusellulla riittää kysyntää, koska sahojen seisokkien takia ei synny sellun raaka-ainetta sieltäkään. Mutta panttaamalla ensiharvennuksia parempia hintoja odotellessa tulee kasvutappioita paljon enemmän kuin mitä mahdollinen hinnannousu toisi lisäarvoa myytävälle puulle.
Ensiharvennuksessahan lähtee ainespuuta n 50 kiintoa/ha, mutta kun se on oikea-aikainen ja kasvu jatkuu pysähtymättä niin seuraavassa harvennuksessa n 10-15 vuoden kuluttua onkin jo aivan toista luokkaa kuin viisikin vuotta myöhästetyssä ensiharvennuksessa, josta saattaisi saada 5-10 kiintoa enemmän vaikkapa 30 prosenttia paremmalla hinnalla. Ja sitäpaitsi silloin tulee arvokkaampaa sekä laadukkaampaa puuta enemmän. Tällaista on erityisesti mänty- ja koivuvaltaisissa metsissä, kuusikossa on venymävaraa enemmän.
Kyllä metsän tilan arviointi silmämääräisesti tuottaa paremman tuloksen kuin hintoihin tuijottaminen.
Antaa vaan mennä tehtaiden kiinni. Puun kysyntä ja hinta nousee siitä huolimatta. Tarvitaan nääs bioenergiaa.
Koivukuitu, metsänomistajalle maksetaan itse tehdystä ja tien laitaan kuskatusta koivuropsista 35 euroa kiintokuutio. Tuo puumäärä vastaa polttoarvoltaan 250 litraa kevyttä polttoöljyä (pinomotti = 170 litraa). Arvoltaan siis 170 euroa.
Kannattaako tuota siis antaa pilkkahintaan sellunkeittäjille???
On mulla tienvarressa,puolet mäntyä,puolet koivua.Paljonko maksatte?
En käsitä sitä, että puun hinta olisi ainoa, joka joustaisi. Kaikki muut tekijät kallistuvat. Kyllä jossakin raja tulee vastaan ja puun hintakin palaa oikealle tasolle.