Tunnen itseni todella itsekkääksi. Minulla on 7 kk vauva, mutta ihan kamala vauvakuume vaivaa. Ajattelen asiaa joka päivä, käyn täällä kiusaamassa itseäni ja lukemassa juttuja. Olen hirveän kateellinen jos joku ilmoittaa plussauksesta. Haluisin taas kokea sen kaiken. Haluaisin lapselleni sisaruksen. Haluaisin olla raskaana, tuntea vauvan liikkeet, saada pikkuisen nyytin syliini. seurata kasvamista, niinkuin nytkin. Katsella lasten yhteisiä leikkejä.Olen kyllä onnellinen, lapsi ja mieheni ovat elämäni valo. Mutta vielä se yksi vaan tuntuu puuttuvan. Kuitenkin, tuntuu että en saisi valittaa, minulla on kaikki mitä olen toivonut. Kaikilla ei ole sitä mahdolisuutta. Olenko ihan yksin tällaisten ajatusten kanssa. Mieheni haluaa kyllä lisää lapsia, mutta hän ajattelee taloudellisesti ja minä taas sydämellä...Nyt ei olisi paras mahdollinen hetki, mutta hyvä kuitenkin. Miten pääsisin tästä ajatuksesta nyt...
ihan kamalaa
olla tällainen!
11712
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
itse tuon kirjottanut,mulla kaikki nuo samat tunteet ja tyttö on vasta 5kk:tta mutta vauvakuume on VALTAVA!!Meilläkään mies ei vielä innostu kun on talonrakennus kesken ja minun pitäs töihin lähteä heti ä.loman päätyttyä,harmittaa!Olen niin kateellinen niille ketkä odottaa tai ovat synnyttämään lähdössä,synnytys on hieno kokemus :)
Siis luinko oikein et synnytys hieno kokemus? Ennen en moista ole kuullut :D Itse en ole koskaa synnyttänyt ja pelkään ihan hirveästi sitä kipua...
ihan tähti hetki elämässä ja ehdottomasti haluan kokea sen uudelleenkin.Kyllähän se koskee niin pirusti mutta kiitos hyvän lääketieteen se kipu on siedettävissä ja palkintona on mitä ihanin pakkaus.Usko pois,kyllä minäkin sitä pelkäsin mutta jälkeenpäin ajateltuna on aivan turhaa.Mutta kokemuksia on niin monta kuin on synnyttäjääkin :)
Minullekkin synnytys oli kyllä hieno kokemus ja jotenkin haikeana lähdin sairaalasta että se kokemus eli vauvan syntymä oli nyt koettu. Kyllähän se kipeää otti, mutta sain myös hyvät kivunlievitykset. Olisin valmis siihen vaikka heti uudelleen =)On se tunne niin mahtava.
Niin eikai tässä auta kuin odotella sitten sitä haikaraa vähän myöhemmin =) Onneksi voi edes keskittyä tuohon yhteen pojuun joka tuolla nytkin "huutelee" äitiä.
vaikka kivut olivat kovat (mutta sehän kuuluu asiaan) ja sitten sain epduraalin. Ja lopuksi vuorokauden avautumisenvaiheen ja tunnin ponnistuksen jälkeen kivusta huutaen sektioon.
Se kipu on tavallaan erilaista kun jos olisi tosi kipeä muuten, kun sen tietää, että se kipu kuuluu siihen synnytykseen. Voih, kun tulisin äkkiä raskaaksi ja pääsisin uudelleen synnyttämään.
Hei kuulostaa myös ihan minun kirjoitukseltani :) Meillä puolivuotias vauva, ja jo monta kk ollut vauvakuume. Minulla myös synnytys oli jotain mahtavaa ja odotus myös! Mies ei missään nimessä haluaisi toista vauvaa vielä hetkeen, joten olen aika surullinen.
yhtään auta aina lukea näitä sivuja :D,kyllä pitääkin itteesä kiusata!!Kun sais tän kuumeen jotenkin loppumaan mutta mitä yhtään itteeni tunnen niin sen mitä päähäni saan niin sitäpä ei sieltä niin vaan pois saa:/ Ois tuo mies vähänki suostuvaisempi:)
minulla myös oli n5kk eteenpäin vauvakuumeilua esikoinen on nyt 1v 2kk. n8kk sitten alettiin taas yrittämään. ensiviikolla pitäisi olla tiedossa tärppäsikö.
Toivotaan että teillä tärppäisi. =) Menikö teillä esikoisen saamisessa kauan? Meilläkin niin iloisesti nyt että myös mies lämpeni ajatukselle =) Eli täällä kanssa pikkukakkosta ruvetaan yrittelemään. Ihanaa...Olin niin tätä toivonut =)
kolmonen miten sait miehen lämpenemään ajatukselle noin nopeesti:)?Meidän isännällä mieli on ja pysyy:/vastasin sulle ekana tuohon ketjuun niin siinä hieman taustatietoa!!
olis tavallaan niin, että hyvä aika olisi joko nyt tai sitten seuraavaa olisi pitänyt odotella sen verran kauan, eli olisi sitten pitänyt olla töissä vähän kauemmin jne. Niin mieskin oli sitä mieltä että kivempi että nykyinen ei kasvaa jo niin isoksi että lapsilla ei ole niin paljon yhteistä. Luettelin paljon hyviä puolia, esim. juuri että alku voi olla rankkaa, mutta myöhemmin lapsista on enemmän seuraa toisilleen. Lisäksi työelämään on taas helppo mennä kun on lapset ns. kerralla tehty. Ja kun esikoinen on alle 3 kun seuraava syntyy niin saa kuitenkin saman äitiys ja vanhempainrahan kuin nytkin =) Sen takia siis olisi sitten pitänyt olla kauemmin töissä, jos esikoinen olisi ehtinyt yli kolmen, että esim. asuntolainan saisi maksettua ja mukavasti elellä. Näistä kahdesta vaihtoehdosta mies sitten päätyi siihen parempaan kun kuitenkin toisenkin lapsen haluaa=) Nyt kyllä alkaa taas tämä jännittäminen että milloin tärppää =)