Kissallani on munuaisarvot koholla ja määrättiin sitten eläinlääkärissä ettei saisi syöttää muuta kuin eläinlääkäristä saatavaa ruokaa.Tenttasin että eikö tosiaan muuta?No kork.kerran kuussa mieliruokaa eli sydäntä(ei kaupan purkkiruokia!).Nyt onkin ongelmana että neiti(kohta 16v.) ei mielellään koskisi viiksikarvallaankaan erikoisruokiin,kaikkia laatuja kokeiltu..Kissa on kuukauden aikana laihtunut jo jonkin verran,kyllä nyt tietty vähän syö nälissään..Kysymys kuuluu että kumpi nyt sitten on parempi,antaa periksi mieltymyksille joka kumoaa ruokavalion hyödyn kuulemma,vai tyrkyttää oikeanlaista ruokaa mikä antaisi mahd.lisää vuosia mutta kun se ei kelpaa.Olen aika epätoivoinen koska haluaisin kissalleni parhaan hoidon.Olisiko vielä jotain vaihtoehtoja tai vinkkejä?Olen kokeillut sekottaa eläinkaupan maistuvaa ruokaa diettiruoan sekaan mutta ei mene läpi..mielipiteitäkin olen kuullut että olisi lekureiden rahastuskikka toi tiukka ruokavalio,mutta uskon kyllä että se fosfori ym.rajoitus auttaa,ihmisilläkin on sama homma.Tuntuu kurjalta että kissa ei saisi nauttia hyvästä ruoasta mutta elinvuosista kyllä.Kumpi parempi?Tahtoisko joku auttaa,jos saisin oikeaa tietoa tätä kautta.Mielipiteitähän riittää..
tietoa munuaisruokavaliosta?
19
11878
Vastaukset
- minun
Kyseessä on jo aika vanha kissa, joten vuosia ei kovin kummoisesti olisi todennäköisesti jäljellä terveenäkään, eli antaisin kissan nauttia loppu ajastaan mielekkäällä ruualla, enkä kiusaisi pahalla sapuskalla.
Munuaisvikaiselle on olemassa kyllä kotiruoka reseptejäkin! Laitan niitä sinulle tuonnempana, kun ehdin etsiä kätköistäni, jos kukaan muu ei ehdi ennen sitä. Niistä varmaan löytyisi maistuviakin vaihtoehtoja. Muistaakseni kypsennetty kana ja kala ainakin sopivat munuaisvikaiselle.
Minäkään en sokeasti usko eläinlääkärien lääkeruokiin, ovathan ne kaukana luonnollisesta ruuasta (meillä ne eivät auttaneet virtsavaivoihin, vaan barf ruokavalio, mutta toisilla toimii eri jutut eri tavalla..)
Ipsitillan sivuilta ainakin löytynee myös vinkkiä ruokinnasta ja hoidosta ja homeopatiaa kannattaa ehdottomasti koettaa munuaisvikaiselle "lääke"hoidoksi. Olen toimivuuden nähnyt omin silmin ja monelta kuullut vastaavaa.
http://www.ipsitilla.fi/
Oletko kokeillut lääkeruuista märkäruoka versiotkin?
Googlettele "munuaisvikaisen kissan kotiruoka ohjeita" yms.
Incatin foorumissa kannattaa käydä etsiskelemässä vanhoja viesteja ja kysellä, siellä liikkuu fiksuja pitkänlinjan kissaihmisiä.
http://forum.incat.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.pl- mie25
Minustakin tuntuu että kiusaan kissaani noilla pöperöillä..ja aika tuore uutinen tämä munuaishomma.Kissa kärsi aika pahasta ummetuksesta ja oksentelusta,nämä lääkärin ruoat ovat kyllä tehonneet niihin vaivoihin,pissaongelmia ei onneksi olekkaan.Ohjeissa sanottiin että kotitekosta ruokaa tai myytäviä ruokia saa syöttää vain jompaa kumpaa,ei vuorotellen..tuntuu että liiottelua noin tiukat säännöt.Nyt ostin eläinkaupasta seniorin kanaruokaa mihin ei ole lisätty mitään ylimääräistä.Ei sisällä ainakaan fosforia ja on ehtaa kanaa eikä ruskeata mössöä..ja kyllä syökin hyvällä halulla.Täytyy katsastaa ne kotiruokareseptitkin,kyllä niitä vaihtoehtoja alkaa löytyä lisää.Se ei tosiaan ole hyvästä jos on päivänkin paastolla.
- Victorida
kuin määrä eli tässä tapauksessa elinvuosien määrä. Niin ratkaisimme oman rakkaan kissamme kanssa, jolla oli sama vaiva.
Nyrkkisääntö on se, että tällaisen kissan olisi hyvä syödä vähän proteiinia sisältävää ruokaa. Meidän kissamme oli tottunut syömään lähes pelkästään naudan suikalepaistia, joka oli sille pahinta mahdollista. Mikään muu ei kelvannut kuin pieninä maistiaisina. Pari kertaa yritimme pakottaa muuhun ruokaan, mutta se olisi tappanut itsensä nälkään ruokakippojen viereen ellemme olisi taipuneet sen tahtoon. Myös lääkäri sanoi, että nälässä olo on vielä huonompi vaihtoehto munuaispotilaalle, koska silloin sen elimistö alkaa syödä sen omia lihaksia...
Annoimme sen siis syödä edelleen etupäässä nautaa, mutta pyrimme antamaan muutakin ravintoa mahdollisimman usein, jotta kaloreita olisi tullut muustakin.
Piilotin jopa pieniä suolattomia kaurapuuronokareita pienien paistijauhelihapallojen sisään ja silakoiden tai muikkujen mahaan. Samoin kissamme söi jogurttia, kun palvelija (eli me) piti jogurttipurkin kantta sen nuoltavana.
Eläinlääkäri suositteli syömään mieluummin kalaa kuin lihaa. Onneksi silakka ja muikut kelpasivat välillä sekä sei. Myös margariinia pieni nuoli mielellään kädestä.
Kissamme sairastui munuaisten vajaatoimintaan 8-vuotiaana ja eläinlääkäri antoi sille elinaikaa vain 2-3 vuotta ja senkin "hyvällä hoidolla eli jos saadaan pois naudan suikalepaistin syömisestä". Kissa eli kuitenkin vielä 5 vuotta ja lopulta kun tuli parantumaton oksentelu, todettiin syöpä haimassa ja siihen sitten eutanasia. :´( Eli munuaiset eivät kuitenkaan koituneet kohtaloksi.
Juominen olisi todella tärkeää, jotta munuaiset saisivat lepoa, vesi huuhtelee niitä. Pahimpina oksentelukausina jouduimme käymään lääkärissä nesteyttämässä kissaa (tiputus niskaan). Vesikipot pitää olla houkuttelevissa paikoissa ja niitähän voi olla pari tai kolmekin. Olen lukenut, että juominen on kissalle houkuttelevampaa, jos vesikippo on laakea, että se näkee juomisen aiheuttamat laineet vedessä, kuten luonnossa lammesta juova alkuperäinen kissaeläin. Jossain myydään myös lorisevia juoma-automaatteja kissoille, jotka pitäisi olla houkuttelevia. :) Myös kevytkermaa on meillä kissalle saatavilla aina.
Munuaisten vajaatoiminta on kissojen yleisimpiä vaivoja iän myötä. Nykyisetkin 13-vuotiaat kissamme on todettu sairastavan sitä. Nekään eivät pidä eläinlääkärin myymistä purkeissa olevista munuaisruuista, joskus kyllä tarjotaan niitä, kun oksentelevat ja tuntuu, että munuaiset ovat taas rasittuneet enemmän.
Eläinlääkäriltä saatava toipilasruoka (peltipurkissa sekin), taisi olla nimeltään Recovery, on ollut kissoista tosi herkullista harvoin annettuna. Sitäkin on annettu, kun näyttää sisältävän paljon rasvaa ja energiaa ylipäätään ja proteiinipitoisuus ei ainakaan naudanlihan tasoa.
Nykyiset kaksi kissaamme pitävät onneksi eläinkaupan kuivamuonasta, joka on munuaispotilaille: Royal Canin Renal RF 23. Sitä meillä on aina vesikipon vieressä ja hyvin maistuu. Pyydä näytepusseja ekaksi eri ruuista ja testaa. Vanhuksille tarkoitetut ruuat sisältävät kaikki vähemmän proteiinia, joten nekin ovat parempia kuin mikä vaan ruoka...
Pääasiallisesti meidän Nöpöt syövät tavallista kaupan ruokaa edelleen.
Toivon hyviä päiviä neidille ja sinulle!- vika ruokavaliossa?
Tämä pisti miettimään, mistä munuaisvaiva alkujaan johtuu? Onko aiemmalla ruokinnalla vaikutusta? Onko sittenkään hyvä pitää kissaa lihansyöjänä?
- Milka
vika ruokavaliossa? kirjoitti:
Tämä pisti miettimään, mistä munuaisvaiva alkujaan johtuu? Onko aiemmalla ruokinnalla vaikutusta? Onko sittenkään hyvä pitää kissaa lihansyöjänä?
...kissaeläimet varmastikin ituja ja kasviksia syövät niinkö?
Kyllä kissa lihansyöjä puhtaasti on, mutta sitten jos syöttää kanaa ja kalaa (sei, lohi) tai kypsää järvikalaa ja vaaleaa lihaa, riistaa...lisäksi antaa jotain pirskatti tms...hivenaine tabuja.
Ehkä voisivat paremmin kun teollisuus ruoka valmisteilla? - tosissasi??
vika ruokavaliossa? kirjoitti:
Tämä pisti miettimään, mistä munuaisvaiva alkujaan johtuu? Onko aiemmalla ruokinnalla vaikutusta? Onko sittenkään hyvä pitää kissaa lihansyöjänä?
kyllä varmasti suuri vaikutus on sillä, mitä kissa on saanut syödäkseen. huono ruoka, myrkylliset kasvit.. aiheuttavat pitkän ajan kanssa munuaisvikojakin. teolliset ruuat juurikin pitää usein sisällään paljon mm. kasviksia, joiden on todettu kissalle olavan pahasta.
kissalle se raaka liha on kaikista parasta, mutta sairas kissa ei pysty samalla tavalla enää sulattamaan sitä lihaa..
"hyvä pitää kissaa lihansyöjänä"?? ajattelit vain alkaa tarjota kasviksia?? silloin kissan takuu varmasti vie kuolema ennen kuin ehtii munuaisvikoja saamaan. - mie25
Täytyy sanoa että aika pitkälle on jo kisu jaksellutkin,sen kamu kuoli viime keväänä 15-vuotiaana.Kasvaimia keho täynnä,kun asia todettiin meni 3 viikkoa ja täytyi kutsua lääkäri kotiin.Elättelen toiveita että jäljellejäänyt toverini jaksaisi vielä muutaman vuoden.Kaverin ulkokissa eli 21-vuotiaaksi..aika saavutus!Täytyy kokeilla kaikkea,eiköhän se ruokailu rupea siitä sujumaan.Harmi ettei kuivamuonakaan enää maistu,kerkesi jo kyllästymään.Olen antanut muutenkin mielummin märkäruokia ja ennen vaihdellen seitä,sydäntä,possua ja katkarapujakin..Porsaan sydämessä on kuulemma jotain kissalle tärkeitä vitamiineja mitä ei muusta lihasta saisi,ei kyllä ole faktatieto.
- ikäloppu
tosissasi?? kirjoitti:
kyllä varmasti suuri vaikutus on sillä, mitä kissa on saanut syödäkseen. huono ruoka, myrkylliset kasvit.. aiheuttavat pitkän ajan kanssa munuaisvikojakin. teolliset ruuat juurikin pitää usein sisällään paljon mm. kasviksia, joiden on todettu kissalle olavan pahasta.
kissalle se raaka liha on kaikista parasta, mutta sairas kissa ei pysty samalla tavalla enää sulattamaan sitä lihaa..
"hyvä pitää kissaa lihansyöjänä"?? ajattelit vain alkaa tarjota kasviksia?? silloin kissan takuu varmasti vie kuolema ennen kuin ehtii munuaisvikoja saamaan.Juurihan tuossa edellä yksi kissanomistaja kertoi, miten oli 16 v kissalleen lihaa syöttänyt ja silti kissa sairastui.
- sulle
ikäloppu kirjoitti:
Juurihan tuossa edellä yksi kissanomistaja kertoi, miten oli 16 v kissalleen lihaa syöttänyt ja silti kissa sairastui.
on se 16vee aika iäkäs jo.
ja juurihan tuossa mainittiin, että muitakin syitä voi olla, kuin itse ruoka..
joo, siirrä kissasi kasvisruokavaliolle, tule sitten kertomaan, kuinka terve se on, jos eläinsuojeluväki ei ole ehtinyt hakea kissaa pois ja laittaa sinua edesvastuuseen :D
kummallakohan se kissa sairastuu helpommin, luontaisella ruualla vai vääränlaisella?? - ja suurin syy
vika ruokavaliossa? kirjoitti:
Tämä pisti miettimään, mistä munuaisvaiva alkujaan johtuu? Onko aiemmalla ruokinnalla vaikutusta? Onko sittenkään hyvä pitää kissaa lihansyöjänä?
on teollinen ja vieläpä huonolaatuinen ruoka.
Mistä sait päähäsi, että lihasta, lajispesifistisestä ruuasta johtuisi? - ilkeä mutta
mie25 kirjoitti:
Täytyy sanoa että aika pitkälle on jo kisu jaksellutkin,sen kamu kuoli viime keväänä 15-vuotiaana.Kasvaimia keho täynnä,kun asia todettiin meni 3 viikkoa ja täytyi kutsua lääkäri kotiin.Elättelen toiveita että jäljellejäänyt toverini jaksaisi vielä muutaman vuoden.Kaverin ulkokissa eli 21-vuotiaaksi..aika saavutus!Täytyy kokeilla kaikkea,eiköhän se ruokailu rupea siitä sujumaan.Harmi ettei kuivamuonakaan enää maistu,kerkesi jo kyllästymään.Olen antanut muutenkin mielummin märkäruokia ja ennen vaihdellen seitä,sydäntä,possua ja katkarapujakin..Porsaan sydämessä on kuulemma jotain kissalle tärkeitä vitamiineja mitä ei muusta lihasta saisi,ei kyllä ole faktatieto.
en ymmärrä.
"Elättelen toiveita että jäljellejäänyt toverini jaksaisi vielä muutaman vuoden.Kaverin ulkokissa eli 21-vuotiaaksi..aika saavutus!"
Miksi ihmeessä haluat kiduttaa kissaasi ja teet
sille jonkin tavoiteltavan iän ja yrität kaikin keinoin pitää sen hengissä...? Itselläni oli kissa jonka päästin noin kuukautta vaille 19v lähtemään taivaaseen... kun katsoin ja seurasin sen kohtauksia huomasin ja tajusin että on parempi luopua siitä kuin katsoa sen kärsimystä.
Tiedän kuinka raskas on tehdä päätös lopettamisesta mutta kun asetat itsesi kissan asemaan tiedät että se voi olla paras ratkaisu. Miksi jatkaa elämää sairuksien ja kipujen keskellä. - hyvässä huollossa
sulle kirjoitti:
on se 16vee aika iäkäs jo.
ja juurihan tuossa mainittiin, että muitakin syitä voi olla, kuin itse ruoka..
joo, siirrä kissasi kasvisruokavaliolle, tule sitten kertomaan, kuinka terve se on, jos eläinsuojeluväki ei ole ehtinyt hakea kissaa pois ja laittaa sinua edesvastuuseen :D
kummallakohan se kissa sairastuu helpommin, luontaisella ruualla vai vääränlaisella??Minulla on 15 v kissa, eikä päälle päin pysty sanomaan, että onko 5 v vai 15 v!
- ikävä tulee aina
ilkeä mutta kirjoitti:
en ymmärrä.
"Elättelen toiveita että jäljellejäänyt toverini jaksaisi vielä muutaman vuoden.Kaverin ulkokissa eli 21-vuotiaaksi..aika saavutus!"
Miksi ihmeessä haluat kiduttaa kissaasi ja teet
sille jonkin tavoiteltavan iän ja yrität kaikin keinoin pitää sen hengissä...? Itselläni oli kissa jonka päästin noin kuukautta vaille 19v lähtemään taivaaseen... kun katsoin ja seurasin sen kohtauksia huomasin ja tajusin että on parempi luopua siitä kuin katsoa sen kärsimystä.
Tiedän kuinka raskas on tehdä päätös lopettamisesta mutta kun asetat itsesi kissan asemaan tiedät että se voi olla paras ratkaisu. Miksi jatkaa elämää sairuksien ja kipujen keskellä.Tässäkohtaa on todellakin tärkeää miettiä, että kun hoidetaan ja autetaan sitä eläintä, että autetaanko ja hoidetaanko siinä todella sitä eläintä vaiko sittenkin ihmistä?
Rakasta eläintä ei unohda ja ikävä tulee aina. Vielä isompi on tuska, jos joutuu jälkeempäin miettimään, että väkisin piti eläintä hengissä ja eläin joutui kärsimään turhaan, kun ei itse pystynyt luvouttamaan ja myöntämään totuutta. - Victorida
vika ruokavaliossa? kirjoitti:
Tämä pisti miettimään, mistä munuaisvaiva alkujaan johtuu? Onko aiemmalla ruokinnalla vaikutusta? Onko sittenkään hyvä pitää kissaa lihansyöjänä?
Kissahan on lihansyöjä. Mutta kokonaisen hiiren syödessään kissa saa mm. viljaa, jota hiiri on syönyt oman mahansa täyteen. Kaupasta ostettu liha on paljon proteiinipitoisempaa ja yksipuolisempaa ruokaa.
- Victorida
ikävä tulee aina kirjoitti:
Tässäkohtaa on todellakin tärkeää miettiä, että kun hoidetaan ja autetaan sitä eläintä, että autetaanko ja hoidetaanko siinä todella sitä eläintä vaiko sittenkin ihmistä?
Rakasta eläintä ei unohda ja ikävä tulee aina. Vielä isompi on tuska, jos joutuu jälkeempäin miettimään, että väkisin piti eläintä hengissä ja eläin joutui kärsimään turhaan, kun ei itse pystynyt luvouttamaan ja myöntämään totuutta.Kyllä tuntui pahalta kuulla, että omalla kissallamme oli haimakasvaimen löytäneen lääkärin mukaan ollut kipuja. Hän ymmärsi tehdä tähystyksen. Kiitän (enkä syytä) lääkäriä rehellisyydestä, olisin sen tiedon saanut selville joka tapauksessa: Haimatulehduksista ja -kasvaimista luettuani selvisi, että ihmisillä sairautta pidetään hyvin kivuliaana, ihminen voi jopa menettää tajunsa niiden kipujen vuoksi. Oma lemmikkimme oli siis joutunut todennäköisesti kärsimään kovasti ja me annoimme vain lääkäreiden arvioida, mikä on sen elämänlaatu. Loppuun saakka kissamme oli urhoollinen, kehräsi ja leikki ja siihen tietoon nojaten lääkärit ilmeisesti arvioivat, että sillä ei ole kipuja... Joskus kissaa hieroessani, jos sormeni osuivat oikeaan kylkeen, se saattoi sihahtaa vihaisesti, mutta välittömästi havaitessaan kenelle sen teki, pyysi jo anteeksi otsallaan puskien vaikka silmistä kuulsi kipu. - Vasta myöhemmin tajusin kyseessä olleen maksan ja haiman seutu.
Kissamme oli tosin muuttunut jo puoli vuotta aiemmin kiukkuiseksi vieraita ihmisiä kohtaan, mutta meille ei osoittanut merkkejä kärsimyksestä. Kolme vuotta aiemmin pyysin jo lääkäriä lopettamaan kissan, kun sillä oli kova oksenteluvaihe ja halusin, että sen kärsimykset (oksentelu ja lääkärireissut munuaisten vajaatoiminnan vuoksi) loppuisivat.
2 kk ennen eutanasiaa käytimme kissan lääkärissä, kun se oli nuopea ja aristi kävelyä (käveli kumman nykivästi) ja siellä se taas nukutettiin ja otettiin verikokeita eikä kuulemma mitään löytynyt.
Kuitenkin tähystyksessä nähtiin sitten kasvain haimassa ja suoliliepeessä (ilmeisesti syöpää) sekä kutistunut ja vaalentunut maksa.
Epämääräisissä oireissa ehdottakaa lääkärille vatsan elinten tähystystä anestesiassa ja eutanasiaa anestesian päätteeksi, mikäli löytyy kasvaimia tai muuta pahemmaksi päässyttä tai kipua aiheuttavaa. Verikokeet eivät paljasta kaikkea. - mie25
ilkeä mutta kirjoitti:
en ymmärrä.
"Elättelen toiveita että jäljellejäänyt toverini jaksaisi vielä muutaman vuoden.Kaverin ulkokissa eli 21-vuotiaaksi..aika saavutus!"
Miksi ihmeessä haluat kiduttaa kissaasi ja teet
sille jonkin tavoiteltavan iän ja yrität kaikin keinoin pitää sen hengissä...? Itselläni oli kissa jonka päästin noin kuukautta vaille 19v lähtemään taivaaseen... kun katsoin ja seurasin sen kohtauksia huomasin ja tajusin että on parempi luopua siitä kuin katsoa sen kärsimystä.
Tiedän kuinka raskas on tehdä päätös lopettamisesta mutta kun asetat itsesi kissan asemaan tiedät että se voi olla paras ratkaisu. Miksi jatkaa elämää sairuksien ja kipujen keskellä.Enhän mä nyt kissaani väkisin hengissä pidä,ainahan sitä kai saa kuitenkin toivoa pitkää ikää rakkailleen,oli se sitten ihminen tai eläin..Päästin toisen kissani heti parempaan paikkaan eläinlääkärin avustuksella,kun se selvästi väsyi liikaa.Alkuperäinen puheenaihe oli ruokavalio joka on auttanut kissoja sairaudessaan.(Syöväthän ihmisetkin lääkkeitä sairauteensa,vai olisiko parempi ihmistenkin kärsiä jostain vaivasta vaikka siihen löytyisi apua??)Jos kissani käytös muuttuu ja ja on syytä epäillä että se kärsii niin en todella aio pitää sitä väkisin elossa.Lemmikin omostajalla on vastuu myös siitä ettei eläin kärsi ja tällähetkellä kissani voi oikein hyvin.
- siis...
hyvässä huollossa kirjoitti:
Minulla on 15 v kissa, eikä päälle päin pysty sanomaan, että onko 5 v vai 15 v!
miten mene?
- Unille
mie25 kirjoitti:
Enhän mä nyt kissaani väkisin hengissä pidä,ainahan sitä kai saa kuitenkin toivoa pitkää ikää rakkailleen,oli se sitten ihminen tai eläin..Päästin toisen kissani heti parempaan paikkaan eläinlääkärin avustuksella,kun se selvästi väsyi liikaa.Alkuperäinen puheenaihe oli ruokavalio joka on auttanut kissoja sairaudessaan.(Syöväthän ihmisetkin lääkkeitä sairauteensa,vai olisiko parempi ihmistenkin kärsiä jostain vaivasta vaikka siihen löytyisi apua??)Jos kissani käytös muuttuu ja ja on syytä epäillä että se kärsii niin en todella aio pitää sitä väkisin elossa.Lemmikin omostajalla on vastuu myös siitä ettei eläin kärsi ja tällähetkellä kissani voi oikein hyvin.
Vaikka kissa saisi herkutella omilla tuhoisilla herkkuruuillaan vähäiset loppuvuodet, olisi ne varmaan aika tuskalliset kun munuaistauti etenee. Itse huijaisin kissani konstilla millä hyvänsä syömään oikeaa ruokavaliota, olisin valmis myös syöttämään ruutalla jos ei muu auttaisi (kissan oman hyvinvoinnin takia, vaikkei hän sitä itse ymmärrä)! Selvittäisin vielä myös kaikki mahdolliset merkit, jotka valmistavat tuota erityisruokaa munuaissairauksille..
Olen kuullut asiantuntijoilta, että kissan oikealla ruokavaliolla pystytään estämään munuaissaurauksien tuloa. Tässä tapauksessa se on tietysti myöhäistä, mutta halusin vain mainita ettei esimerkiksi yksipuolinen ruokavalio (esim. pelkkä tuore liha)kannata.
- Anonyymi
Ensimmäisenä, oletko kuullut Pronefrasta, joka estää niiden munuaisille pahojen aineiden imeytymistä ja auttaa toksiinien poistumista kissan elimistöstä. Se on hyvän makuinen neste jota voit antaa helposti kissan suuhun ruiskulla, tai sekoittaa ruokaan, 2x päivässä. Se on antaa lisäaikaa niillekin kissoille jotka eivät suostu syömään pelkkää munuaisruokaa.
Kissallasi on myös ikääkin sen verran, että onko sillä oikeasti väliä elääkö se vielä vaikka kolme vuotta syöden mitä haluaa, vai neljä vuotta ruoalla jota vihaa. Eikä se ruoka-stressi ja liika laihtuminenkaan ,terveyttä paranna.
Tärkeintä olisi pitää kissa pääosin kostealla ruoalla ja lisätä vesipisteitä ja kannustaa sitä juomaan mahdollisimman paljon. Ja Pronefra siihen lisäksi, niin teet mielestäni kaiken tarvittavan kissasi eteen. Toki sairauden etenemistä on kontrolloitava eläinlääkäri käynnillä kerran tai pari vuodessa!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4221816Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1851461- 1081402
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1441341- 451046
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0970- 63956
Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!119913Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s93900Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32886