Eduskuntavaaliteesit 2007
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON VAATIMUKSET MAALISKUUSSA 2007 VALITTAVALLE EDUSKUNNALLE:
LAPSIPERHEIDEN TOIMEENTULO KUNTOON
Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe ihmisen elämässä. Lapsuuden jokainen vaihe on arvokas ja tärkeä. Lapsen on saatava nauttia lapsena olemisestaan. Oikeus olla lapsi on lapsen perustavaa laatua oleva oikeus.
Enemmistö lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta monet mittarit kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kielteisestä kehityksestä. Lapsiköyhyysaste ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä ovat kasvaneet. Monen lapsen ja nuoren elämässä erilaiset ongelmat ovat kasautuneet.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii määrätietoisia toimia ja päätöksiä väestöltään ikääntyvässä Suomessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä tinkiminen ei ole ainoastaan inhimillisesti äärimmäisen kallista. Se on myös huonoa kilpailukykypolitiikkaa. Ilman tämän päivän hyvinvoivia lapsia ja nuoria ei ole huomisen toiminta- ja työkykyisiä aikuisia.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto vaatii:
Lapsiperheiden toimeentuloa parannettava
* lapsilisät sidotaan elinkustannusindeksiin
* lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin
* lapsilisän yksinhuoltajakorotus nostetaan 50 euroon/lapsi/kk (nykyisin 36,60 euroa)
* alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava lapsilisä maksetaan 30 eurolla/kk korotettuna
* kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä korotetaan 151,50/kk euroon (nykyisin 131 euroa) ja neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä 172,00 euroon (nykyisin 151,50 euroa)
* elatustuen enimmäismäärä korotetaan 140 euroon (nykyisin 118,15 euroa, vuoden 2007 alusta 124 euroa)
* lapsiperheiden asumisen tukia parannetaan
Kasvatuskumppanuus lapsiperheiden palveluiden lähtökohdaksi
* päivähoitolaki uudistetaan lähtökohtana kasvatuskumppanuus
* koulun yhteisöllisyyttä vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyötä lisäämällä
* neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja lasten hammashuollon resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
* lastensuojelutyössä sektorirajat ylittävää yhteistyötä lisätään, tiedonkulkua parannetaan ja moniammatillisuutta vahvistetaan lainsäädäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön perheiden voimavaroja ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäviä verkostomaisia työmuotoja
* paikallisen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan
Alkoholiverokorotusta korotettava
* alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään alkoholiverotusta nostamalla
* alkoholimainontaa rajoitetaan siten, että vain ravintola- ja kaupanalan ammattilaisille kohdistettu alkoholimainonta on sallittua
* Alkon vähittäismyyntimonopoli säilytetään
* alkoholisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
* tupakkaveroa korotetaan ja tupakan myyntisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
MLL:n vaaliteesit 11.10.2006
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON VAATIMUKSET
MAALISKUUSSA 2007 VALITTAVALLE EDUSKUNNALLE
Aluksi
Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe tai ainutkertaisten elämänvaiheiden sarja ihmisen elämässä. Lapsuuden jokainen vaihe on arvokas ja tärkeä. Lapsen on saatava nauttia lapsena olemisestaan. Oikeus olla lapsi on lapsen perustavaa laatua oleva oikeus.
Lapsuus on ihmisen tärkein kehitysvaihe, jossa luodaan pohja ihmisen loppuelämälle. Lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen on jokaisen yhteiskunnan ja yhteisön erityinen velvollisuus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lapsella on oikeus suojeluun ja tämän oikeuden on toteuduttava myös käytännössä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä on enemmän tutkittua tietoa kuin koskaan aiemmin. Tieto on kuitenkin pirstaloitunut eri asiantuntemuksen aloille ja eri asiantuntijoille, eikä kokonaisnäkemystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ole oikein kenelläkään. Valtionhallinnossa ja kuntien hallinnossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat ovat lokeroitu eikä riittävää kokonaisnäkemystä ole olemassa.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan asia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen vaatii julkiselta vallalta sitoumuksia ja panostuksia. Vanhemmuutta on arvostettava ja perheiden ja ammattilaisten kumppanuutta on vahvistettava. Vanhemmuuden tukemisen ja aidon kasvatuskumppanuuden on oltava lähtökohtana lasten ja lapsiperheiden palveluissa.
Enemmistö lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta monet mittarit kertovat lasten hyvinvoinnin kielteisestä kehityksestä. Lapsiköyhyysaste ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä ovat kasvaneet. Monen lapsen elämässä ongelmat ovat kasaantuneet. Lapsiperheet ovat siirtyneet tulonjaossa alaspäin ja toimeentulo-ongelmat ovat monen lapsiperheen, kuten yksihuoltajaperheiden, huolena.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii määrätietoisia toimia ja päätöksiä väestöltään ikääntyvässä Suomessa. Lapset ja nuoret eivät saa jäädä väliinputoajiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä tinkiminen ei ole ainoastaan inhimillisesti äärimmäisen kallista. Se on myös huonoa kilpailukykypolitiikkaa. Ilman tämän päivän hyvinvoivia lapsia ei ole huomisen toiminta- ja työkykyisiä aikuisia.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huolehdittava, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden voimavarat ja kehittäminen turvataan. Myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuudet on turvattava. Valtionosuusjärjestelmässä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut on otettava nykyistä paremmin huomioon.
1. Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat korjattava
Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suhteellinen köyhyysaste luokittelee köyhiksi ne henkilöt, joiden tulot jäävät alle 60 %:n koko väestön keskimääräisestä tulotasosta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiköyhyysaste oli 4,9 % vuonna 1990. Vuonna 2004 lapsiköyhyysaste oli kohonnut 12,3 %:een. Lapsiköyhyysaste on ylittänyt Suomessa jo koko väestön köyhyysasteen. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste oli 10 % vuonna 1990 ja vuonna 2004 yksinhuoltajien köyhyysaste oli noussut jo 27 %:iin.
Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo heikkenee inflaation myötä. Vuoden 2004 rahassa lapsilisien arvo lasta kohden oli 133,30 euroa/kk vuonna 1994 ja 114,50 euroa/kk vuonna 2004.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimenpide-ehdotukset:
* lapsilisät sidotaan elinkustannusindeksiin
* lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin
* lapsilisän yksinhuoltajakorotus nostetaan 50 euroon/lapsi/kk (nykyisin 36,60 euroa)
* alle 3-vuotaista lapsista maksettava lapsilisä maksetaan 30 eurolla/kk korotettuna
* kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä korotetaan 151,50/kk euroon (nykyisin 131 euroa) ja neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä 172,00 euroon (nykyisin 151,50 euroa)
* elatustuen enimmäismäärä korotetaan 140 euroon (nykyisin 118,15 euroa, vuoden 2007 alusta 124 euroa)
* puhelimitse välitettävät pikalainat kielletään niin liittyvien monien ongelmien vuoksi
2. Päivähoitolaki uudistettava
Voimassa oleva päivähoitolaki on säädetty yli 30 vuotta sitten ja päivähoitolakia on uudistettu ja paikkailtu lukuisia kertoja. Päivähoitolaki kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista. Päivähoitolain uudistamisen lähtökohtana on oltava lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuus on ammattikasvattajien ja vanhempien tasavertaista vuorovaikutusta ja tietoista sitoutumista ja toimintaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Päivähoitolain kokonaisuudistuksessa päivähoidon sisältö on määriteltävä nykyistä tarkemmin ja päivähoidon laatu turvattava mm. ryhmäkokoa koskevilla säännöksillä. Avoimen päivähoidon palvelujen saatavuus on turvattava päivähoitolaissa.
Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea ei ole sidottu indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo heikkenee inflaation myötä.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* päivähoitolaki uudistetaan lähtökohtana lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus
* päivähoidon laatu turvataan enimmäisryhmäkokoa koskevilla säännöksillä
* kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan elinkustannusindeksiin
3. Koulun yhteisöllisyyttä vahvistettava
Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa, mutta kouluviihtyvyydessä on parantamisen varaa. Oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi on tarpeen vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä. Koulujen kerhotoiminta on elvytettävä. Oppimisvaikeudet muodostavat merkittävän syrjäytymisriskin ja oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten opetusta on tarpeen tehostaa voimavaroja lisäämällä.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* koulun yhteisöllisyyttä vahvistetaan uudistamalla ja vahvistamalla kodin ja koulun yhteistyökäytäntöjä, tukemalla koulujen oppilaskuntatoimintaa ja ulottamalla tukioppilastoiminta kaikkiin yläkouluihin
* koulujen kerhotoimintaa vahvistetaan varaamalla siihen korvamerkitty valtionosuus
* oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista parannetaan ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten opetuksen vaatimat voimavarat turvataan
* suunnataan erityistoimia niille nuorille, jotka eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen (mm. oppisopimuskoulutusta)
* kouluteiden turvallisuuden parantamiseen osoitetaan erillisrahoitusta ja koulumatkojen turvallisuuden seuranta ja kehittäminen sisällytetään perusopetuslaissa kunnan velvoitteeksi
4. Lasten terveyspalvelut kuntoon
Lasten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista kuten neuvoloista, kouluterveydenhuollosta ja hammashuollosta on tingitty monissa kunnissa, mikä on vaikeuttanut lasten terveysongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista. Myös monilla lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon aloilla on pulaa voimavaroista, mikä vaarantaa riittävän nopean hoitoon pääsyn.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja hammashuollon resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
* lasten erityissairaanhoidon, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastenkirurgian, resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
5. Lastensuojelutyöhön varhaisen puuttumisen toimintakulttuuri
Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Lapsista (0-17-vuotiaat) oli sijoitettu kodin ulkopuolelle 0,7 % vuonna 1994 ja 1,1 % vuonna 2005. Lapsista lastensuojelun avohuollon piirissä oli 2,4 % vuonna 1994 ja 5,4 % vuonna 2005.
Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön resurssit ovat alimitoitetut eikä havaittavissa olevia ongelmia kyetä riittävän aikaisin huomaamaan eikä niihin puuttua. Lastensuojelun voimavaroja on vahvistettava ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä tulee lisätä, jotta lasten ongelmiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen ja tukeminen on muutettava fraasista käytännöksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* lastensuojelutyössä sektorirajat ylittävää yhteistyötä lisätään, tiedonkulkua parannetaan ja moniammatillisuutta vahvistetaan lainsäädäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön perheiden voimavaroja ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäviä verkostomaisia työmuotoja
* lastensuojelutyön lisätään pätevää ja pysyvää henkilökuntaa sekä turvataan lastensuojelutyön pitkäjänteinen kehittämistyö korvamerkityllä rahoituksella
6. Kansalaistoiminnan edellytykset turvattava
Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on merkittävä paikallista hyvinvointia lisäävä ja ihmisten osallisuutta vahvistava tekijä. Vertais- ja muu kansalaistoiminta edistävät sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Julkisen vallan tehtäviin kuuluu kansalaistoiminnan edellytysten turvaaminen ja parantaminen. Kansalaisjärjestöjen tekemän työn arvostuksen on näyttävä julkisen vallan konkreettisina päätöksinä eikä vain päättäjien juhlapuheina.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* paikallisen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan:
o järjestöjen yleishyödyllisyysasema säilytetään
o RAY-avustuksia lisätään vapaaehtois- ja kansalaistoiminnalle
o myönnetään verovähennysoikeus kansalaisjärjestöille annettavista lahjoituksista
7. Lastenkulttuurin ja kirjastojen rahoitusta lisättävä
Lastenkulttuurin (sekä lasten itse tuottaman kulttuurin että aikuisten lapsille tuottaman kulttuurin) on oltava kaikkien lasten saatavilla. Lapsen ja nuoren taideharrastukset tukevat lapsen kehitystä ja osallisuutta. Lasten omaa kulttuuria ja aikuisten tuottamaa lastenkulttuuria on tuettava julkisin varoin, sillä markkinaehtoinen lastenkulttuuri jää monen lasten ulottumattomille.
Yleiset kirjastot ovat lapsen ja nuorten oppimisen ja kehityksen kannalta tärkeä palvelumuoto. Yleisten kirjastojen toimintaedellytykset ja riittävät aineistomäärärahat on turvattava korvamerkityllä valtionosuudella.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* julkista tukea lasten ja nuorten omalle kulttuurille sekä aikuisten tuottamalle lastenkulttuurille lisätään
* yleisten kirjastojen rahoitus turvataan korvamerkityllä valtionosuudella
8. Lasten suojelua mediahaitoilta vahvistettava
Kaupallisen mediatarjonnan lisääntyessä ja mediateknologian kehittyessä tarvitaan yhä vahvempia toimia lasten suojelemiseksi lasten kehityksen kannalta haitalliselta mediasisällöltä. Pirstaleista medialainsäädäntöä on kehitettävä teknologianeutraalimpaan suuntaan. Lasten suojelun näkökulman on oltava keskeinen lainsäädäntöä uudistettaessa. Mediayhtiöitä on myös kannustettava yhä kattavampaan itsesääntelyyn lasten suojelun alueella. Lastenohjelmien tuottamista tulee tukea julkisin varoin.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* suunnataan julkista tukea lasten kehitystä edistävien ohjelmien tuottamiseen (lasten televisio- ja radio-ohjelmat sekä lasten tietokonepelit ja nettisivustot)
* lasten mediasuojelua koskeva lainsäädäntö yhdenmukaistetaan (kuvaohjelmien tarkastuslaki ja tv- ja radiotoimintalaki)
* lapsen suojelun näkökulmaa vahvistetaan medialainsäädännössä sekä lasten suojelua koskevien mediasäännösten valvontaa tehostetaan valvontaviranomaisten voimavaroja vahvistamalla
9. Päihteiden käyttöä ja päihdehaittoja vähennettävä
Alkoholijuomien kokonaiskulutus on ollut Suomessa voimakkaassa nousussa. Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden oli 8,9 litraa vuonna 1990, 8,8 litraa vuonna 2000 ja 10,3 litraa vuonna 2004. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää ongelmia myös lapsiperheissä. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö muodostaa yhden keskeisen syyn lastensuojelun tarpeelle.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alkoholia joi vähintään kerran viikossa 19 % 16-vuotiaista pojista ja 15 % 16-vuotiaista tytöistä. Nuorten alkoholin käyttöön vaikuttaa erityisesti alkoholin saatavuus ja hinta. Alkon vähittäismyyntimonopoli, alkoholin markkinointi- ja myyntirajoitukset ja alkoholiveron riittävän korkea taso ovat tehokkaimpia keinoina alle 18-vuotiaiden alkoholin käytön ehkäisemiseksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään alkoholiverotusta nostamalla
* alkoholimainontaa rajoitetaan siten, että vain ravintola- ja kaupanalan ammattilaisille kohdistettu alkoholimainonta on sallittua
* Alkon vähittäismyyntimonopoli säilytetään
* alkoholisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
* tupakkaveroa korotetaan ja tupakan myyntisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
10. Työn ja perheen yhteensovittamista helpotettava
Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia toimia on edelleen jatkettava. Isyysvapaa on edelleen vain 18 arkipäivää. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta on tärkeää, että vanhemmat voisivat joustavammin lyhentää työpäiväänsä ja että sen käyttö olisi taloudellisesti mahdollista. Tämän vuoksi osittaisen hoitovapaan laajentaminen ja osittaisen hoitorahan korottaminen ovat perusteltuja. Tarvitaan toimenpiteitä myös opiskelun ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* isyysvapaata pidennetään 12 arkipäivällä
* oikeus osittaiseen hoitovapaaseen laajennetaan sen vuoden loppuun, kun lapsi täyttää 10 vuotta
* osittainen hoitorahaa korotettaan 140 euroon/kk (nykyisin 70 euroa/kk)
* opiskelevan vanhemman opintotukeen sisällytetään lapsikorotus
* yliopistot ja ammattikorkeakoulut velvoitetaan laatimaan toimintaohjelma opiskelun ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi
11. Lapsiperheiden asumiskustannusten kasvua hillittävä
Lapsiperheet asuvat muuta väestöä ahtaammin. Asumisen kallistuminen on vaikeuttanut lapsiperheiden tilannetta erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Valtion ja kuntien on tehostettava toimenpiteitään kaavoituksen ja asuntorakentamisen vauhdittamiseksi erityisesti lapsirikkailla alueilla. Valtio ja kunnat eivät saa omilla toimenpiteillään nostaa asumisen hintaa. Asumisen tukien kehittämisen painopisteen on oltava lapsiperheiden asumisen tukemisessa.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* kuntien maa- ja kaavoituspolitiikkaa tehostettaan lainsäädännöllisin keinoin asuinrakennustonttimaan saatavuuden turvaamiseksi
* kuntien kaavoitus ja maapolitiikka järjestetään pääsääntöisesti kuntarajat ylittävin ratkaisuin
* lapsiperheiden asumisen tukia parannetaan
12. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma tulevan hallituksen politiikkaohjelmaksi
Valtionhallinnossa tarvitaan nykyistä tehokkaampaa koordinaatiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen edellyttää nykyistä parempaa koordinaatiota ja hyvinvoinnin kehityksen tilastointia, seurantaa ja arviointia.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* hallituksessa ja koko valtionhallinnossa vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tarkastelua ja seurantaa
* lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan hallituksen politiikkaohjelmaksi
* lapsiasiavaltuutetun toimiston resursseja vahvistetaan
* eri hallinnonalojen yhteistyötä ja toimintojen koordinointia lisätään lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON VAATIMUKSET MAALISKUUSSA 2007 VALITTAVALLE EDUSKUNNALLE:
LAPSIPERHEIDEN TOIMEENTULO KUNTOON
Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe ihmisen elämässä. Lapsuuden jokainen vaihe on arvokas ja tärkeä. Lapsen on saatava nauttia lapsena olemisestaan. Oikeus olla lapsi on lapsen perustavaa laatua oleva oikeus.
Enemmistö lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta monet mittarit kertovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kielteisestä kehityksestä. Lapsiköyhyysaste ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä ovat kasvaneet. Monen lapsen ja nuoren elämässä erilaiset ongelmat ovat kasautuneet.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii määrätietoisia toimia ja päätöksiä väestöltään ikääntyvässä Suomessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä tinkiminen ei ole ainoastaan inhimillisesti äärimmäisen kallista. Se on myös huonoa kilpailukykypolitiikkaa. Ilman tämän päivän hyvinvoivia lapsia ja nuoria ei ole huomisen toiminta- ja työkykyisiä aikuisia.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto vaatii:
Lapsiperheiden toimeentuloa parannettava
* lapsilisät sidotaan elinkustannusindeksiin
* lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin
* lapsilisän yksinhuoltajakorotus nostetaan 50 euroon/lapsi/kk (nykyisin 36,60 euroa)
* alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettava lapsilisä maksetaan 30 eurolla/kk korotettuna
* kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä korotetaan 151,50/kk euroon (nykyisin 131 euroa) ja neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä 172,00 euroon (nykyisin 151,50 euroa)
* elatustuen enimmäismäärä korotetaan 140 euroon (nykyisin 118,15 euroa, vuoden 2007 alusta 124 euroa)
* lapsiperheiden asumisen tukia parannetaan
Kasvatuskumppanuus lapsiperheiden palveluiden lähtökohdaksi
* päivähoitolaki uudistetaan lähtökohtana kasvatuskumppanuus
* koulun yhteisöllisyyttä vahvistetaan kodin ja koulun yhteistyötä lisäämällä
* neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja lasten hammashuollon resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
* lastensuojelutyössä sektorirajat ylittävää yhteistyötä lisätään, tiedonkulkua parannetaan ja moniammatillisuutta vahvistetaan lainsäädäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön perheiden voimavaroja ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäviä verkostomaisia työmuotoja
* paikallisen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan
Alkoholiverokorotusta korotettava
* alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään alkoholiverotusta nostamalla
* alkoholimainontaa rajoitetaan siten, että vain ravintola- ja kaupanalan ammattilaisille kohdistettu alkoholimainonta on sallittua
* Alkon vähittäismyyntimonopoli säilytetään
* alkoholisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
* tupakkaveroa korotetaan ja tupakan myyntisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
MLL:n vaaliteesit 11.10.2006
MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON VAATIMUKSET
MAALISKUUSSA 2007 VALITTAVALLE EDUSKUNNALLE
Aluksi
Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe tai ainutkertaisten elämänvaiheiden sarja ihmisen elämässä. Lapsuuden jokainen vaihe on arvokas ja tärkeä. Lapsen on saatava nauttia lapsena olemisestaan. Oikeus olla lapsi on lapsen perustavaa laatua oleva oikeus.
Lapsuus on ihmisen tärkein kehitysvaihe, jossa luodaan pohja ihmisen loppuelämälle. Lapsen kasvun ja kehityksen turvaaminen on jokaisen yhteiskunnan ja yhteisön erityinen velvollisuus. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lapsella on oikeus suojeluun ja tämän oikeuden on toteuduttava myös käytännössä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä on enemmän tutkittua tietoa kuin koskaan aiemmin. Tieto on kuitenkin pirstaloitunut eri asiantuntemuksen aloille ja eri asiantuntijoille, eikä kokonaisnäkemystä lasten ja nuorten hyvinvoinnista ole oikein kenelläkään. Valtionhallinnossa ja kuntien hallinnossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiat ovat lokeroitu eikä riittävää kokonaisnäkemystä ole olemassa.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen on koko yhteiskunnan asia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen vaatii julkiselta vallalta sitoumuksia ja panostuksia. Vanhemmuutta on arvostettava ja perheiden ja ammattilaisten kumppanuutta on vahvistettava. Vanhemmuuden tukemisen ja aidon kasvatuskumppanuuden on oltava lähtökohtana lasten ja lapsiperheiden palveluissa.
Enemmistö lapsista ja nuorista voi edelleen hyvin, mutta monet mittarit kertovat lasten hyvinvoinnin kielteisestä kehityksestä. Lapsiköyhyysaste ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä ovat kasvaneet. Monen lapsen elämässä ongelmat ovat kasaantuneet. Lapsiperheet ovat siirtyneet tulonjaossa alaspäin ja toimeentulo-ongelmat ovat monen lapsiperheen, kuten yksihuoltajaperheiden, huolena.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii määrätietoisia toimia ja päätöksiä väestöltään ikääntyvässä Suomessa. Lapset ja nuoret eivät saa jäädä väliinputoajiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksistä tinkiminen ei ole ainoastaan inhimillisesti äärimmäisen kallista. Se on myös huonoa kilpailukykypolitiikkaa. Ilman tämän päivän hyvinvoivia lapsia ei ole huomisen toiminta- ja työkykyisiä aikuisia.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huolehdittava, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden voimavarat ja kehittäminen turvataan. Myös kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuudet on turvattava. Valtionosuusjärjestelmässä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut on otettava nykyistä paremmin huomioon.
1. Lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat korjattava
Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suhteellinen köyhyysaste luokittelee köyhiksi ne henkilöt, joiden tulot jäävät alle 60 %:n koko väestön keskimääräisestä tulotasosta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan lapsiköyhyysaste oli 4,9 % vuonna 1990. Vuonna 2004 lapsiköyhyysaste oli kohonnut 12,3 %:een. Lapsiköyhyysaste on ylittänyt Suomessa jo koko väestön köyhyysasteen. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste oli 10 % vuonna 1990 ja vuonna 2004 yksinhuoltajien köyhyysaste oli noussut jo 27 %:iin.
Lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo heikkenee inflaation myötä. Vuoden 2004 rahassa lapsilisien arvo lasta kohden oli 133,30 euroa/kk vuonna 1994 ja 114,50 euroa/kk vuonna 2004.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimenpide-ehdotukset:
* lapsilisät sidotaan elinkustannusindeksiin
* lapsilisän maksaminen ulotetaan 17-vuotiaisiin lapsiin
* lapsilisän yksinhuoltajakorotus nostetaan 50 euroon/lapsi/kk (nykyisin 36,60 euroa)
* alle 3-vuotaista lapsista maksettava lapsilisä maksetaan 30 eurolla/kk korotettuna
* kolmannesta lapsesta maksettava lapsilisä korotetaan 151,50/kk euroon (nykyisin 131 euroa) ja neljännestä lapsesta maksettava lapsilisä 172,00 euroon (nykyisin 151,50 euroa)
* elatustuen enimmäismäärä korotetaan 140 euroon (nykyisin 118,15 euroa, vuoden 2007 alusta 124 euroa)
* puhelimitse välitettävät pikalainat kielletään niin liittyvien monien ongelmien vuoksi
2. Päivähoitolaki uudistettava
Voimassa oleva päivähoitolaki on säädetty yli 30 vuotta sitten ja päivähoitolakia on uudistettu ja paikkailtu lukuisia kertoja. Päivähoitolaki kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista. Päivähoitolain uudistamisen lähtökohtana on oltava lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus. Kasvatuskumppanuus on ammattikasvattajien ja vanhempien tasavertaista vuorovaikutusta ja tietoista sitoutumista ja toimintaa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Päivähoitolain kokonaisuudistuksessa päivähoidon sisältö on määriteltävä nykyistä tarkemmin ja päivähoidon laatu turvattava mm. ryhmäkokoa koskevilla säännöksillä. Avoimen päivähoidon palvelujen saatavuus on turvattava päivähoitolaissa.
Kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea ei ole sidottu indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo heikkenee inflaation myötä.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* päivähoitolaki uudistetaan lähtökohtana lapsilähtöisyys ja kasvatuskumppanuus
* päivähoidon laatu turvataan enimmäisryhmäkokoa koskevilla säännöksillä
* kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan elinkustannusindeksiin
3. Koulun yhteisöllisyyttä vahvistettava
Suomi on menestynyt hyvin kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa, mutta kouluviihtyvyydessä on parantamisen varaa. Oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi on tarpeen vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä. Koulujen kerhotoiminta on elvytettävä. Oppimisvaikeudet muodostavat merkittävän syrjäytymisriskin ja oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten opetusta on tarpeen tehostaa voimavaroja lisäämällä.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* koulun yhteisöllisyyttä vahvistetaan uudistamalla ja vahvistamalla kodin ja koulun yhteistyökäytäntöjä, tukemalla koulujen oppilaskuntatoimintaa ja ulottamalla tukioppilastoiminta kaikkiin yläkouluihin
* koulujen kerhotoimintaa vahvistetaan varaamalla siihen korvamerkitty valtionosuus
* oppimisvaikeuksien varhaista havaitsemista parannetaan ja oppimisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten opetuksen vaatimat voimavarat turvataan
* suunnataan erityistoimia niille nuorille, jotka eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen (mm. oppisopimuskoulutusta)
* kouluteiden turvallisuuden parantamiseen osoitetaan erillisrahoitusta ja koulumatkojen turvallisuuden seuranta ja kehittäminen sisällytetään perusopetuslaissa kunnan velvoitteeksi
4. Lasten terveyspalvelut kuntoon
Lasten ennaltaehkäisevistä terveyspalveluista kuten neuvoloista, kouluterveydenhuollosta ja hammashuollosta on tingitty monissa kunnissa, mikä on vaikeuttanut lasten terveysongelmien varhaista havaitsemista ja niihin puuttumista. Myös monilla lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon aloilla on pulaa voimavaroista, mikä vaarantaa riittävän nopean hoitoon pääsyn.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja hammashuollon resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
* lasten erityissairaanhoidon, kuten lasten- ja nuorisopsykiatrian ja lastenkirurgian, resurssivajeet korjataan korvamerkityllä valtionosuudella
5. Lastensuojelutyöhön varhaisen puuttumisen toimintakulttuuri
Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Lapsista (0-17-vuotiaat) oli sijoitettu kodin ulkopuolelle 0,7 % vuonna 1994 ja 1,1 % vuonna 2005. Lapsista lastensuojelun avohuollon piirissä oli 2,4 % vuonna 1994 ja 5,4 % vuonna 2005.
Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön resurssit ovat alimitoitetut eikä havaittavissa olevia ongelmia kyetä riittävän aikaisin huomaamaan eikä niihin puuttua. Lastensuojelun voimavaroja on vahvistettava ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä tulee lisätä, jotta lasten ongelmiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Varhainen puuttuminen ja tukeminen on muutettava fraasista käytännöksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* lastensuojelutyössä sektorirajat ylittävää yhteistyötä lisätään, tiedonkulkua parannetaan ja moniammatillisuutta vahvistetaan lainsäädäntöä uudistamalla ja ottamalla käyttöön perheiden voimavaroja ja sosiaalisia verkostoja hyödyntäviä verkostomaisia työmuotoja
* lastensuojelutyön lisätään pätevää ja pysyvää henkilökuntaa sekä turvataan lastensuojelutyön pitkäjänteinen kehittämistyö korvamerkityllä rahoituksella
6. Kansalaistoiminnan edellytykset turvattava
Vapaaehtoinen kansalaistoiminta on merkittävä paikallista hyvinvointia lisäävä ja ihmisten osallisuutta vahvistava tekijä. Vertais- ja muu kansalaistoiminta edistävät sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalista selviytymistä ja ehkäisevät syrjäytymistä. Julkisen vallan tehtäviin kuuluu kansalaistoiminnan edellytysten turvaaminen ja parantaminen. Kansalaisjärjestöjen tekemän työn arvostuksen on näyttävä julkisen vallan konkreettisina päätöksinä eikä vain päättäjien juhlapuheina.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* paikallisen vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan:
o järjestöjen yleishyödyllisyysasema säilytetään
o RAY-avustuksia lisätään vapaaehtois- ja kansalaistoiminnalle
o myönnetään verovähennysoikeus kansalaisjärjestöille annettavista lahjoituksista
7. Lastenkulttuurin ja kirjastojen rahoitusta lisättävä
Lastenkulttuurin (sekä lasten itse tuottaman kulttuurin että aikuisten lapsille tuottaman kulttuurin) on oltava kaikkien lasten saatavilla. Lapsen ja nuoren taideharrastukset tukevat lapsen kehitystä ja osallisuutta. Lasten omaa kulttuuria ja aikuisten tuottamaa lastenkulttuuria on tuettava julkisin varoin, sillä markkinaehtoinen lastenkulttuuri jää monen lasten ulottumattomille.
Yleiset kirjastot ovat lapsen ja nuorten oppimisen ja kehityksen kannalta tärkeä palvelumuoto. Yleisten kirjastojen toimintaedellytykset ja riittävät aineistomäärärahat on turvattava korvamerkityllä valtionosuudella.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* julkista tukea lasten ja nuorten omalle kulttuurille sekä aikuisten tuottamalle lastenkulttuurille lisätään
* yleisten kirjastojen rahoitus turvataan korvamerkityllä valtionosuudella
8. Lasten suojelua mediahaitoilta vahvistettava
Kaupallisen mediatarjonnan lisääntyessä ja mediateknologian kehittyessä tarvitaan yhä vahvempia toimia lasten suojelemiseksi lasten kehityksen kannalta haitalliselta mediasisällöltä. Pirstaleista medialainsäädäntöä on kehitettävä teknologianeutraalimpaan suuntaan. Lasten suojelun näkökulman on oltava keskeinen lainsäädäntöä uudistettaessa. Mediayhtiöitä on myös kannustettava yhä kattavampaan itsesääntelyyn lasten suojelun alueella. Lastenohjelmien tuottamista tulee tukea julkisin varoin.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* suunnataan julkista tukea lasten kehitystä edistävien ohjelmien tuottamiseen (lasten televisio- ja radio-ohjelmat sekä lasten tietokonepelit ja nettisivustot)
* lasten mediasuojelua koskeva lainsäädäntö yhdenmukaistetaan (kuvaohjelmien tarkastuslaki ja tv- ja radiotoimintalaki)
* lapsen suojelun näkökulmaa vahvistetaan medialainsäädännössä sekä lasten suojelua koskevien mediasäännösten valvontaa tehostetaan valvontaviranomaisten voimavaroja vahvistamalla
9. Päihteiden käyttöä ja päihdehaittoja vähennettävä
Alkoholijuomien kokonaiskulutus on ollut Suomessa voimakkaassa nousussa. Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina asukasta kohden oli 8,9 litraa vuonna 1990, 8,8 litraa vuonna 2000 ja 10,3 litraa vuonna 2004. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu lisää ongelmia myös lapsiperheissä. Vanhempien liiallinen alkoholin käyttö muodostaa yhden keskeisen syyn lastensuojelun tarpeelle.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alkoholia joi vähintään kerran viikossa 19 % 16-vuotiaista pojista ja 15 % 16-vuotiaista tytöistä. Nuorten alkoholin käyttöön vaikuttaa erityisesti alkoholin saatavuus ja hinta. Alkon vähittäismyyntimonopoli, alkoholin markkinointi- ja myyntirajoitukset ja alkoholiveron riittävän korkea taso ovat tehokkaimpia keinoina alle 18-vuotiaiden alkoholin käytön ehkäisemiseksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* alkoholin kokonaiskulutusta vähennetään alkoholiverotusta nostamalla
* alkoholimainontaa rajoitetaan siten, että vain ravintola- ja kaupanalan ammattilaisille kohdistettu alkoholimainonta on sallittua
* Alkon vähittäismyyntimonopoli säilytetään
* alkoholisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
* tupakkaveroa korotetaan ja tupakan myyntisäännösten noudattamisen valvontaa tehostetaan
10. Työn ja perheen yhteensovittamista helpotettava
Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavia toimia on edelleen jatkettava. Isyysvapaa on edelleen vain 18 arkipäivää. Työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta on tärkeää, että vanhemmat voisivat joustavammin lyhentää työpäiväänsä ja että sen käyttö olisi taloudellisesti mahdollista. Tämän vuoksi osittaisen hoitovapaan laajentaminen ja osittaisen hoitorahan korottaminen ovat perusteltuja. Tarvitaan toimenpiteitä myös opiskelun ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* isyysvapaata pidennetään 12 arkipäivällä
* oikeus osittaiseen hoitovapaaseen laajennetaan sen vuoden loppuun, kun lapsi täyttää 10 vuotta
* osittainen hoitorahaa korotettaan 140 euroon/kk (nykyisin 70 euroa/kk)
* opiskelevan vanhemman opintotukeen sisällytetään lapsikorotus
* yliopistot ja ammattikorkeakoulut velvoitetaan laatimaan toimintaohjelma opiskelun ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi
11. Lapsiperheiden asumiskustannusten kasvua hillittävä
Lapsiperheet asuvat muuta väestöä ahtaammin. Asumisen kallistuminen on vaikeuttanut lapsiperheiden tilannetta erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Valtion ja kuntien on tehostettava toimenpiteitään kaavoituksen ja asuntorakentamisen vauhdittamiseksi erityisesti lapsirikkailla alueilla. Valtio ja kunnat eivät saa omilla toimenpiteillään nostaa asumisen hintaa. Asumisen tukien kehittämisen painopisteen on oltava lapsiperheiden asumisen tukemisessa.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* kuntien maa- ja kaavoituspolitiikkaa tehostettaan lainsäädännöllisin keinoin asuinrakennustonttimaan saatavuuden turvaamiseksi
* kuntien kaavoitus ja maapolitiikka järjestetään pääsääntöisesti kuntarajat ylittävin ratkaisuin
* lapsiperheiden asumisen tukia parannetaan
12. Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma tulevan hallituksen politiikkaohjelmaksi
Valtionhallinnossa tarvitaan nykyistä tehokkaampaa koordinaatiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen edellyttää nykyistä parempaa koordinaatiota ja hyvinvoinnin kehityksen tilastointia, seurantaa ja arviointia.
MLL:n toimenpide-ehdotukset:
* hallituksessa ja koko valtionhallinnossa vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tarkastelua ja seurantaa
* lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan hallituksen politiikkaohjelmaksi
* lapsiasiavaltuutetun toimiston resursseja vahvistetaan
* eri hallinnonalojen yhteistyötä ja toimintojen koordinointia lisätään lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioissa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.