Selvityshenkilöiden raportti sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu selvityshenkilöiden Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman laatimasta raportista ”Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaaminen” kohteliaimmin seuraavaa:
Yleistä
STM:n alaisuudessa toimivat virastot ja laitokset tuottavat välttämätöntä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon ja palveluiden tuottamisen tueksi sekä toteuttavat yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä viranomaistehtäviä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja siihen perustuvan informaatio- ja normiohjauksen merkitys kasvavat edelleen. Palveluilta ja toiminnoilta vaaditaan mm. yhä suurempaa vaikuttavuutta ja sen osoittamista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien laitosten uudistamisen perusteena tulee olla niiden toimintaedellytysten vahvistaminen laitosten perustyössä.
MLL:n esitys Työterveyslaitoksen tehtävien laajentamisesta koulu- ja opiskeluterveyteen
STM:n alaisten laitosten kehittämisen yhteydessä on syytä nostaa esille koulu- ja opiskeluterveyden tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema. MLL:n mielestä koulu- ja opiskeluterveys on nostettava työterveyden rinnalle niin tutkimus-, kehittämis- kuin palvelutoiminnassa.
Vaikka selvityshenkilöt eivät esitä raportissaan muutoksia Työterveyslaitoksen toimintaan, MLL:n esittää, että STM:n alaisten laitosten kehittämisen yhteydessä harkitaan, että Työterveyslaitoksen tehtävät laajennetaan kattamaan koulu- ja opiskeluterveyttä koskevat tutkimus- ja kehittämistehtävät.
Kouluterveydenhuoltokäyntien määrä suhteessa oppilasmääriin on merkittävästi laskenut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kouluterveydenhuollon laatusuositusta noudatetaan tällä hetkellä kunnissa erittäin huonosti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi on riittämätöntä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen on välttämätöntä terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kannalta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa tukisi alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen.
Koulu- ja opiskeluterveyden tutkimus- ja kehittämistoiminnan sijoittaminen ja keskittäminen Työterveyslaitokseen tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden tuntuvaan lisäpanostukseen koulu- ja opiskeluterveyttä koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Työterveyslaitoksen toiminnassa MLL korostaa myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamista.
Selvityshenkiöiden ehdotukset
Tutkimuslaitosten kehittäminen
Selvityshenkilöt ehdottavat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) ja Kansanterveyslaitoksen (KTL) yhdistämistä STM:n alaiseksi uudeksi hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi. Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan uudessa laitoksessa olisi neljä osastoryhmää, jotka vastaisivat 1) terveystutkimuksesta, 2) sosiaali- ja hyvinvointitutkimuksesta,
3) tietohuollosta ja 4) sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä.
Selvityshenkilöiden raportin mukaan Stakesin ja KTL:n yhdistämisestä koituu runsaasti etuja mm. tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kriittisen massan kasvun myötä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä yhdessä.
Stakesin ja KTL:n yhdistämisestä todennäköisesti seuraisi monia raportissa esille tuotuja etuja. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat usein samoja ja terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Näin ollen on erittäin perusteltua, että tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemus yhdistyvät ja tehdään poikki- ja monitieteellistä tutkimusta.
Laitosten yhdistyessä siirtymävaiheeseen tulee varata riittävästi aikaa painopisteiden ja toimintakulttuurin harkittuun yhteensovittamiseen. Tiedottamisen henkilöstölle ja julkisuuteen pitää olla läpinäkyvää.
On kuitenkin arvioitava myös yhdistämisestä seuraavia mahdollisia kielteisiä kehityskulkuja. Stakesin ja KTL:n yhdistäminen voisi mahdollisesti johtaa siihen, että uudessa laitoksessa terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminta korostuisi nykyistä vahvemmin suhteessa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
MLL:n mielestä välttämätöntä, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnataan nykyistä enemmän voimavaroja. Esimerkiksi ehkäisevän lastensuojelutyön ja lastensuojelupalveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminta tarvitsevat merkittävästi nykyistä enemmän henkilövoimavaroja.
Kehittämistoiminnan asemaa on vahvistettava Stakesin ja KTL:n mahdollisessa yhdistymisessä. Kehittämistoiminnan vahvistamisen lisäksi valtiovallalta kaivataan myös nykyistä vahvempaa normiohjausta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tulee ottaa vahvasti huomioon myös kolmas sektori ja sen monipuolinen työ. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, vertaistoiminnassa ja palveluiden järjestämisessä, joten laitoksen tulee tehdä aktiivista yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Valtion koulukotien asema
Selvityshenkilöt ehdottavat, että valtion koulukodeista muodostetaan STM:n alainen liikelaitos.
Raportissa ei ole esitetty lainkaan perusteluja ehdotukselle. Ehdotuksen toteuttaminen johtaisi siihen, että valtion koulukoteja ohjattaisiin ensisijaisesti liiketaloudellisesta näkökulmasta. MLL:n mielestä ehdotusta ei tule toteuttaa.
Sosiaalialan osaamiskeskusten asema
Selvityshenkilöt ehdottavat, että sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät ja organisatorinen asema arvioidaan uudelleen.
Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tällä hetkellä hallinnolliselta rakenteeltaan erilaisia. Erilaisten alueellisten tarpeiden vuoksi yhtenäisen organisatorisen mallin luominen kaikille osaamiskeskuksille ei välttämättä ole perusteltua.
MLL korostaa lapsia ja nuoria koskevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan –erityisesti ehkäisevän lastensuojelun ja lastensuojelun - vahvistamisen tärkeyttä sosiaalialan osaamiskeskuksissa.
Sosiaalialan osaamiskeskusten ja kuntien yhteistyötä välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Valtion roolia osaamiskeskusten ohjauksessa ja resursointia tulee vahvistaa. Sosiaalialan osaamiskeskusten hankkeilla vastataan alueellisiin tarpeisiin, mutta samalla tulosten tulee olla siirrettävissä laajempaan yhteyteen, mikä tulee ottaa huomioon osaamiskeskusten ohjausjärjestelmää kehitettäessä. Pirstaleinen hankeviidakko ei johda vaikuttavuudeltaan riittävään kehittämistyöhön.
Valvontavirastojen kehittäminen
Selvityshenkilöt ehdottavat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) yhdistämistä uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi.
MLL pitää TEO:n tehtävien laajentamista sosiaalihuollon alueelle kannatettavana sosiaalihuollon lupa- ja valvonta-asioiden ratkaisutoiminnan valtakunnallisen yhdenmukaistamisen turvaamiseksi ja oikeusturvan varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyn kokoaminen yhdelle viranomaiselle on perusteltua, mikäli yhdistämisessä huolehditaan toiminnan tarvitsemien henkilöstöresurssien turvaamisesta.
MLL korostaa, että Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukselle tulee resursoida vahva lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja lastensuojelun asiantuntemus.
Helsingissä 28.1.2008
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Tuula Tamminen
puheenjohtaja
Seppo Ristilehto
pääsihteerin tehtävää hoitava johtaja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu selvityshenkilöiden Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman laatimasta raportista ”Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaaminen” kohteliaimmin seuraavaa:
Yleistä
STM:n alaisuudessa toimivat virastot ja laitokset tuottavat välttämätöntä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon ja palveluiden tuottamisen tueksi sekä toteuttavat yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeitä viranomaistehtäviä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja siihen perustuvan informaatio- ja normiohjauksen merkitys kasvavat edelleen. Palveluilta ja toiminnoilta vaaditaan mm. yhä suurempaa vaikuttavuutta ja sen osoittamista. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien laitosten uudistamisen perusteena tulee olla niiden toimintaedellytysten vahvistaminen laitosten perustyössä.
MLL:n esitys Työterveyslaitoksen tehtävien laajentamisesta koulu- ja opiskeluterveyteen
STM:n alaisten laitosten kehittämisen yhteydessä on syytä nostaa esille koulu- ja opiskeluterveyden tutkimus- ja kehittämistoiminnan asema. MLL:n mielestä koulu- ja opiskeluterveys on nostettava työterveyden rinnalle niin tutkimus-, kehittämis- kuin palvelutoiminnassa.
Vaikka selvityshenkilöt eivät esitä raportissaan muutoksia Työterveyslaitoksen toimintaan, MLL:n esittää, että STM:n alaisten laitosten kehittämisen yhteydessä harkitaan, että Työterveyslaitoksen tehtävät laajennetaan kattamaan koulu- ja opiskeluterveyttä koskevat tutkimus- ja kehittämistehtävät.
Kouluterveydenhuoltokäyntien määrä suhteessa oppilasmääriin on merkittävästi laskenut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kouluterveydenhuollon laatusuositusta noudatetaan tällä hetkellä kunnissa erittäin huonosti. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan resursointi on riittämätöntä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vahvistaminen on välttämätöntä terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kannalta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa tukisi alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen.
Koulu- ja opiskeluterveyden tutkimus- ja kehittämistoiminnan sijoittaminen ja keskittäminen Työterveyslaitokseen tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden tuntuvaan lisäpanostukseen koulu- ja opiskeluterveyttä koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Työterveyslaitoksen toiminnassa MLL korostaa myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamista.
Selvityshenkiöiden ehdotukset
Tutkimuslaitosten kehittäminen
Selvityshenkilöt ehdottavat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) ja Kansanterveyslaitoksen (KTL) yhdistämistä STM:n alaiseksi uudeksi hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi. Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan uudessa laitoksessa olisi neljä osastoryhmää, jotka vastaisivat 1) terveystutkimuksesta, 2) sosiaali- ja hyvinvointitutkimuksesta,
3) tietohuollosta ja 4) sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä.
Selvityshenkilöiden raportin mukaan Stakesin ja KTL:n yhdistämisestä koituu runsaasti etuja mm. tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kriittisen massan kasvun myötä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä yhdessä.
Stakesin ja KTL:n yhdistämisestä todennäköisesti seuraisi monia raportissa esille tuotuja etuja. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat usein samoja ja terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa. Näin ollen on erittäin perusteltua, että tutkimuksen ja kehittämisen asiantuntemus yhdistyvät ja tehdään poikki- ja monitieteellistä tutkimusta.
Laitosten yhdistyessä siirtymävaiheeseen tulee varata riittävästi aikaa painopisteiden ja toimintakulttuurin harkittuun yhteensovittamiseen. Tiedottamisen henkilöstölle ja julkisuuteen pitää olla läpinäkyvää.
On kuitenkin arvioitava myös yhdistämisestä seuraavia mahdollisia kielteisiä kehityskulkuja. Stakesin ja KTL:n yhdistäminen voisi mahdollisesti johtaa siihen, että uudessa laitoksessa terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminta korostuisi nykyistä vahvemmin suhteessa sosiaalialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
MLL:n mielestä välttämätöntä, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnataan nykyistä enemmän voimavaroja. Esimerkiksi ehkäisevän lastensuojelutyön ja lastensuojelupalveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminta tarvitsevat merkittävästi nykyistä enemmän henkilövoimavaroja.
Kehittämistoiminnan asemaa on vahvistettava Stakesin ja KTL:n mahdollisessa yhdistymisessä. Kehittämistoiminnan vahvistamisen lisäksi valtiovallalta kaivataan myös nykyistä vahvempaa normiohjausta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tulee ottaa vahvasti huomioon myös kolmas sektori ja sen monipuolinen työ. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, vertaistoiminnassa ja palveluiden järjestämisessä, joten laitoksen tulee tehdä aktiivista yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa.
Valtion koulukotien asema
Selvityshenkilöt ehdottavat, että valtion koulukodeista muodostetaan STM:n alainen liikelaitos.
Raportissa ei ole esitetty lainkaan perusteluja ehdotukselle. Ehdotuksen toteuttaminen johtaisi siihen, että valtion koulukoteja ohjattaisiin ensisijaisesti liiketaloudellisesta näkökulmasta. MLL:n mielestä ehdotusta ei tule toteuttaa.
Sosiaalialan osaamiskeskusten asema
Selvityshenkilöt ehdottavat, että sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät ja organisatorinen asema arvioidaan uudelleen.
Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tällä hetkellä hallinnolliselta rakenteeltaan erilaisia. Erilaisten alueellisten tarpeiden vuoksi yhtenäisen organisatorisen mallin luominen kaikille osaamiskeskuksille ei välttämättä ole perusteltua.
MLL korostaa lapsia ja nuoria koskevan tutkimus- ja kehittämistoiminnan –erityisesti ehkäisevän lastensuojelun ja lastensuojelun - vahvistamisen tärkeyttä sosiaalialan osaamiskeskuksissa.
Sosiaalialan osaamiskeskusten ja kuntien yhteistyötä välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Valtion roolia osaamiskeskusten ohjauksessa ja resursointia tulee vahvistaa. Sosiaalialan osaamiskeskusten hankkeilla vastataan alueellisiin tarpeisiin, mutta samalla tulosten tulee olla siirrettävissä laajempaan yhteyteen, mikä tulee ottaa huomioon osaamiskeskusten ohjausjärjestelmää kehitettäessä. Pirstaleinen hankeviidakko ei johda vaikuttavuudeltaan riittävään kehittämistyöhön.
Valvontavirastojen kehittäminen
Selvityshenkilöt ehdottavat Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen (STTV) yhdistämistä uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi.
MLL pitää TEO:n tehtävien laajentamista sosiaalihuollon alueelle kannatettavana sosiaalihuollon lupa- ja valvonta-asioiden ratkaisutoiminnan valtakunnallisen yhdenmukaistamisen turvaamiseksi ja oikeusturvan varmistamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyn kokoaminen yhdelle viranomaiselle on perusteltua, mikäli yhdistämisessä huolehditaan toiminnan tarvitsemien henkilöstöresurssien turvaamisesta.
MLL korostaa, että Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukselle tulee resursoida vahva lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja lastensuojelun asiantuntemus.
Helsingissä 28.1.2008
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
Tuula Tamminen
puheenjohtaja
Seppo Ristilehto
pääsihteerin tehtävää hoitava johtaja
Vastaukset 2
Vanhimmat
on järkevä kannanotto, sillä koulukotien asemaa ihmettelin jo ensimmäisissä uutisoinneissa aiheesta:
"Valtion koulukotien asema
Selvityshenkilöt ehdottavat, että valtion koulukodeista muodostetaan STM:n alainen liikelaitos.
Raportissa ei ole esitetty lainkaan perusteluja ehdotukselle. Ehdotuksen toteuttaminen johtaisi siihen, että valtion koulukoteja ohjattaisiin ensisijaisesti liiketaloudellisesta näkökulmasta. MLL:n mielestä ehdotusta ei tule toteuttaa.
"
Muuten suurin osa noista virastoista voisi lakkauttaa ilman, että kukaan huomaisi niiden häipymistä Suomen kartalta.
Minkä ihmeen takia johonkin kehittämishankkeeseen pitäisi uhrata lisää henkilöresursseja, kun ei heidän tutkimustuloksiaan oteta huomioon kuitenkaan missään kunnan päätöksenteossa.
Ennemminkin heidän olisi nyt juuri uhrattava nuo ammatti taidottomat viroista ja otettava ammattitaitoiset ihmiset töihin.Uskoisin että työttömyys luku laskisi huomattavasti ja nämä ammattitaidottamat menisivät jatko opiskelemaan, jotta heistä sitten hamassatulevaisuudessa tulisi ammattitaitoisia.