Mitä tietoja virkamies voi salata asianosaiselta?
A meni puhumaan virkamies B:lle että hänen valvonnassaan oleva yritys C ei noudata lupaehtoja. Tästä syystä virkamies B pyysi C:lta kuulleisiin asioihin selvityksen yritys C:ltä, kertoi mitä A oli puhunut ja sanoi samalla että kuulemansa perusteella on syytä pohtia vakavasti onko yritys C toiminut lupaehtojen vastaisesti ja jos on, niin C menettää lupansa.
C:n tiedusteltua B:ltä mikä taho on asian takana niin B kertoi ettei kerro sitä C:lle, mutta jos tarve tulee niin nimi on tiedossa.
C:n antaman selvityksen perusteella virkamies B:llä ei sitten kuitenkaan ollut asiaan mitään puututtavaa, asia jäi sillensä ja C sai pitää lupansa. A:n toiminta aiheutti C:lle taloudellista vahinkoa koska C joutui asiaan liittyvän selvityksen laatimisen ja selvityksen käsittelyn ajaksi keskeyttämään toimintansa.
C on jälkeenpäin pyytänyt uudelleen B:tä kertomaan kuka on A, mutta B:llä ei olekkaan nimetä asiaan ketään tiettyä henkilöä. B tietää sen, että C olisi tiedon saatuaan mennyt välittömästi poliisilaitokselle.
C on 99% varma siitä että kyseessä oli A, mutta sen prosentin takia C ei uskalla tehdä suoraan rikosilmoitusta. Tutkintapyyntöä on vaikea saada eteenpäin joten sitä vaihtoehtoa on turha edes haaveilla.
Teoreettinen, joskin pieni mahdollisuus on se, että A onkin syöttänyt asian D:lle joka voisi olla B:n hyvä kaveri ja se selittäisi miksi B ei halua paljastaa lähdettä.
C:n vahingot asiasta olivat tuhansissa euroissa. Ja jos C olisi menettänyt lupansa olisi samalla C:ltä mennyt myös työpaikka alta.
Voiko C siis asianosaisena saada hallintolain puitteissa B:tä paljastamaan lähteensä?
A meni puhumaan virkamies B:lle että hänen valvonnassaan oleva yritys C ei noudata lupaehtoja. Tästä syystä virkamies B pyysi C:lta kuulleisiin asioihin selvityksen yritys C:ltä, kertoi mitä A oli puhunut ja sanoi samalla että kuulemansa perusteella on syytä pohtia vakavasti onko yritys C toiminut lupaehtojen vastaisesti ja jos on, niin C menettää lupansa.
C:n tiedusteltua B:ltä mikä taho on asian takana niin B kertoi ettei kerro sitä C:lle, mutta jos tarve tulee niin nimi on tiedossa.
C:n antaman selvityksen perusteella virkamies B:llä ei sitten kuitenkaan ollut asiaan mitään puututtavaa, asia jäi sillensä ja C sai pitää lupansa. A:n toiminta aiheutti C:lle taloudellista vahinkoa koska C joutui asiaan liittyvän selvityksen laatimisen ja selvityksen käsittelyn ajaksi keskeyttämään toimintansa.
C on jälkeenpäin pyytänyt uudelleen B:tä kertomaan kuka on A, mutta B:llä ei olekkaan nimetä asiaan ketään tiettyä henkilöä. B tietää sen, että C olisi tiedon saatuaan mennyt välittömästi poliisilaitokselle.
C on 99% varma siitä että kyseessä oli A, mutta sen prosentin takia C ei uskalla tehdä suoraan rikosilmoitusta. Tutkintapyyntöä on vaikea saada eteenpäin joten sitä vaihtoehtoa on turha edes haaveilla.
Teoreettinen, joskin pieni mahdollisuus on se, että A onkin syöttänyt asian D:lle joka voisi olla B:n hyvä kaveri ja se selittäisi miksi B ei halua paljastaa lähdettä.
C:n vahingot asiasta olivat tuhansissa euroissa. Ja jos C olisi menettänyt lupansa olisi samalla C:ltä mennyt myös työpaikka alta.
Voiko C siis asianosaisena saada hallintolain puitteissa B:tä paljastamaan lähteensä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Voiko C siis asianosaisena saada hallintolain puitteissa B:tä paljastamaan lähteensä?"
..mahdollisuudet ovat hallintolain kautta saada tietoja ilmeisesti ympäristölupaan liittyvästä ilmiannosta ja sen tekijästä erittäin vähäiset/olemattomat.
Tarkkaan ottaen henkilö A ei tehnyt muuta kuin antoi tiedossaan olevaa informaatiota virkamies B:lle, jonka tehtävänä oli valvoa lupaehtoja.
A:n tehtävä peruskansalaisena ei ole olla selvillä yksityiskohdista, eli siitä miltä osin lupaehdot ylittyvät, vaan kansalaisilla on aina oikeus ilmoittaa epäilemänsä lupien vastaiset toiminnat niitä valvovalle viranomaiselle.
Tarkkaan ottaen jos vastuullista haetaan, niin se olisi virkamies B, joka on saamaansa tietoon luottaen tehnyt harkinnan ja julkista valtaa käyttäen vaatinut lisäselvitystä.
Mutta koska B:llä oli perusteet ryhtyä toimenpiteisiin, niin luultavaa on, ettei hän ole ylittänyt virkavelvollisuuksiaan, sillä valvontaviranomaisen rooliin kuuluu reagointi, ja reagoinnin kynnyksenä olevien informaation olennaisuuden ja laadun määrittää aina kyseinen virkamies.
Eli valitettavasti lisäselvityksen kustannukset jäävät yritys c:n maksettaviksi. Kyse on yrityksen viranomaisvalvontaan liittyvistä normaalista yritysriskistä, jotka nyt toteutuivat.
Yleensä viranomaiset eivät tavallisesti kerro, keneltä ovat saaneet ilmiannon. Tietenkin silloin jos ilmiantaja on selvästi kiusantekomielessä tehtaillut lukuisan määrän ilmiantoja, asiaan voidaan puuttua, tai jos viranomainen on itse toiminut siten että kyse ei ole enää objektiivisesti arvioiden normaalista viranomaistoiminnasta, voidaan tällöin viimeistään oikeudessa määrätä viranomainen paljastamaan ilmiantaja. Ympäristöpuolella ongelma on, että monet ilmiannot ovat nimettömiä, jolloin viranomaisen on käytettävä harkintaa puuttuako asiaan vai ei.
Eli A ei ole noilla tiedoin tehnyt mitään rikosta, ja korvausvelvollisuuskin olisi kovin epätodennäköinen. B ei ilmeisesti ole ylittänyt virkavelvollisuuksiaan, joten vahingot kärsii ja kantaa yritys C.
???