Olis mummon tila tulossa kohta myyntiin perikunnalta ja olisin kiinnostunut pitämään siellä hevosia. Pellot, joita on kolmisen hehtaaria on nyt vuokralla, mutta sopimus päättyy tämän vuoden lopussa.
On vähän metsääkin, että saisi omasta takaa polttopuita ja rakennuspuitakin, joku viisi hehtaaria.
Kannattaisko aloittaa? Kävisin tietty ensin töissä muualla.
On vähän metsääkin, että saisi omasta takaa polttopuita ja rakennuspuitakin, joku viisi hehtaaria.
Kannattaisko aloittaa? Kävisin tietty ensin töissä muualla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olet lukenut, muista tehdä kaikki sopimukset paperille naapureittes kanssa, suulliset vaan riitautetaan.
Mutta käy muualla työssä koko ajan.Muuten ei kannata.
Hevostilan kannattavuuteen vaikuttaa moni tekijä esim. tilan sijainti (onko muita hevostiloja eli kilpailijoita lähellä, onko asutuskeskuksia lähellä, onko matkailuyrityksiä lähellä...), yrittäjän omat taidot (mitä palveluja pitää ostaa ulkopuolisilta), lähtötilanne (onko mahdollisesti jo olemassa olevat rakennukset niin huonossa kunnossa, että ne pitää pistää uusiksi, entäpä tilan konekanta, mahdolliset eläinhankinnat)...jne jne
Ylipäätään hevostilat eivät taida olla mitään kultakaivoksia. Sijainnilla on todella suuri merkitys, sillä keskellä ei mitään sijaitseva talli ei yksinkertaisesti houkuttele asiakkaita (ja maalla itse asuvat ihmiset harvemmin ovat halukkaita maksamaan kallista hintaa hevosten töllistelystä). Eli mikäli tämä sukutila sijaitsee oikeastikin maalla eli kaukana kaupungista ja/tai ympäri vuoden pyörivistä matkailukeskuksista, niin kannattaa miettiä muuta vaihtoehtoa.
Neuvoisin sinua laskeskelemaan todella tarkasti kaikki kustannukset (rehut, sähkö, vakuutukset, vesi ym ym) yhteen (muista laskea myös oma palkkasi mukaan!) ja miettimään sitten realistisesti tulopuolta. Pitemmän päälle ei ole järkevää pyörittää yritystä, joka tuottaa tappiota ja jonka alijäämäinen toiminta rahoitetaan yrittäjän muualla töissä käynnillä.
Lähin kaupunki on 30 kilometrin päässä ja pari kuntakeskusta on 15 kilometrin päässä, mut ihan maalla tää paikka on.
Vaarilla oli hevosia aikoinaan, mutta nyt ei oo mitää eläimiä, että pitäs aloittaa iha alusta. Talo on aika uusi, mutta navettarakennus on vaarin muuraama joskus 50-luvulla, et sen varmaa joutus pistää aika uusiksi. Kaunis paikka olis asustella.
niin käyt sieltäkäsin töissä, pidät hevosia ihan harrastuksena aluksi. Laittelet paikat pikkuhiljaa kuntoon tulorahoituksella.
Sitten kannattaa pysyä ihan harrastus hommissa hevosten suhteen. Ainakin näin aluksi. :) Voithan hommata yhden hepan sinne navettaan ja hoidella sitä ihan harrastus pohjalla.
Ostorehut (ja omankin pellon heinät, kun niiden korjuu, lannoitus ym työt teetetään ulkopuolisella) tulevat yllättävän kalliiksi, puhumattakaan kaikista muista kuluista, joita yrityksestä koituu, joten parasta olla hätiköimättä tai nopeasti syntyy aika iso velka mikäli kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.
Kyllä vanhalla maatilalla kelpaa asustella vaikka kokonaan ilman elukoita. :)
Toivottavasti et ole katsonut telkasta liikaa näitä maalais-tv sarjoja. Ne ovat yhtä kaukana todellisuudesta kuin kotikatu tai salatutelämät.
1. Maaseudulla asuminen on pääsääntöisesti kalliimpaa kuin kaupungissa. Ihan rakenteellisista syistä johtuen. On siis "tehokkaampaa" kuin vesilaitos hoitaa vedet johonkin kerrostaloon 300 ihmiselle. Se on siis yksi tämmmöisen joukko asumisen funktio, miksi yleensäkään kaupunkeja on kehittynyt.
No hyvällä tuurilla sulla on siellä kaivot ja pumput kunnossa ja kestävät seuraavat 10 vuotta. Mutta jossakin vaiheessa tulee remppaa tai ainakin huoltoa. Näitä ei monesti laskelmissa oteta huomioon.
2. Elinkustannusten säästömahdollisuudet arvioidaan yläkanttiin. Lasketaan, että perunat jne kasvatetaan itse = säästetään rahaa. Käytännössä siis vaikka ei laske itselleen mitään palkkaa, niin 100-500kg peruna määrän kasvatus/varastointi tulee PUOLET kalliimmaksi kuin perunan ostaminen marketista 10kg pikkusäkeissä. No harrastus aina maksaa!
3. Naapureiden apu myös monesti yliarvioidaan. Ensimmäisenä talvena voi se naapurin vanhaisäntä käydä kahvikuppia vastaan auraamassa sen tien. Seuraavana talvena sitten jo tuleekin lasku. Sama juttu polttopuiden jne suhteen. Tienhoito? Onko tiehoitokunta vai omaa tietä? Sen sorastus keväällä, vaikka vain joka toinen vuosi muutama kuorma soraa.
4. Riittääkö maa hevosella ajeluun? Jos ratsastelet hevosella tiekunnan tiellä, joudut maksamaan siitä maksun. Äkkiä ajatellen mitä se pieni kavion jälki haittaa? No se haittaa sen verran että siihen jää vesi seisomaan ja seuraavan kerran kun auto ajaa siitä yli. Kuoppa onkin jo isompi jne.
5. Kaikki on kaukana, pienellä maatilalla voi äkkiä tontin reunat tulla vastaan. Matkustelusta tulee kustannuksia.
6. HYVIÄ PUOLIA
Naapurit eivät ole aidan toisella puolella. Toisaalta se naapuri voi olla 500m päässä ja olet sen vanhan eläkeläispariskunnan AINOA naapuri. Silloin olet niille se seurannan ja virikkeiden kohde... Aluksi voi tuntua hauskalta. Mutta sitten kun ne alkavat jutella sulle, miksi kävit hakemassa postisi laatikosta viime sunnuntaina vasta klo9 aikaan?
Joten laskeskele tarkkaan mitä olet valmis harrastuksesta maksamaan.
Perunat tosiaan ajattelin kasvattaa itse, mistä arvasit! On marjapensaitakin.
Yksityistietä on pari kilometriä ja sitten puoli kilometriä naapurin kanssa yhteistä tietä heidän pihansa läpi. Tiemaksusta en tiedä mitään, kun siellä ei nyt asuta jatkuvasti, mutta mummon aikaan se ei ollut käsittääkseni mikään suuri.
Siellä on omat kaivot ja polttopuita ajattelin saatavan omasta metsästä, tosin jollakin ne pitää kyllä ajattaa.
Se postilaatikko on samassa paikassa naapurin kanssa ja ne on TOSIAAN eläkkeellä!
Heissä on kyllä ihan kivoja tyyppejä,jotka vielä auttavat mielellään.-Rohkeasti vain maalle asumaan -ja perunoita kasvattamaan.
No empä tiedä ...
On kaupungissakin kulunsa, mikäli asut omakotilossa, niin sulle tulee katu ja kiinteistömaksut.
Kalleinta on asua kerrostalossa.
Vesi, vaikka se tuleekin yhteisestä "lähteestä" kaupungissa on suhteellisen kallista, kun huomioi että saman laskutuksen mukaan tulee myös jätevesimaksut.
Tosin myös maaseudulla, ainakin täällä meilläpäin voi liittyä myös kunnalliseen verkostoon, mikäli haluaa säästää tai ei omasta takaa vettä löydy.
Minulla on asunnot molemmissa päissä ja kunnallinen vesi molemmissa, kaupungissa menee noin 70 euroa kuukaudessa ja maatilalla noin 15 euroa kuukaudessa.
Mikäli kellari, pelto ja perunat on valmiina, niin mitä ihmeen "varastointi" kustannuksia oikein lasket, ainakin meillä kellari on talon alla ja sitä ei lämmitetä erikseen, se on kerran rakennettu ja maksettu, joten ei siitä mitään uutta ylimääräistä kulua tule.
Teiden auraamiseen, mikäli tietä on sen verran ( yli 100 metriä ) saa ainakin meidän kunnassa aurausavustusta, jolla minä auraan tien.
Maksan sen naapurille, joka samalla kun auraa omat tiensä, pyyhkäisee myös sen meidän tien lumista.
Eihän se nyt mikään ihme summa ole, mutta kun yhdellä äijällä on muutama tienkappale aurauksessa, niin kyllä se sillä kulunsa peittää.
Polttopuut tuollainen hevostila, voi ajaa vaikka hevosella, niinhän sitä on ennenkin tehty.
Eikä polttopuita tarvitse tehdä niistä suurimmista puista, mutta moottorisaha ja halkomakone kannattaa ostaa, niin se onnistuu pikkutytöiltäkin, se saunapuiden tekeminen.
Tiemaksuista en osaa sanoa, mutta kyllä nekin pääasiassa yhteiskunta maksaa jonkin avustuksen muodossa ...
Olennaista onnistumisen kannalta on muutama asia.
1. Oma ammattitaito, kuinka paljon sinulla on kokemusta hevosten hoidosta ja kuinka paljon tietoa, yrityksesi ( hevostilasi ) myynnistä ja markkinoinnista.
Tietoa vai hankkia esim. koulutuksen kautta, mutta itse käytännöntyöhön, eli miten asiat hoidetaan auttaa vain ja ainostaan oma henkilökohtainen kokemus alalta tai jostakin muusta yritystoiminnasta.
2. Sijainti, mikäli tarkoitus oli hoitaa hevostilaasi, esim. ratsastustallina, niin onko tila sellaisessa paikassa, että kyseinen toiminta on mahdollista ja markkinoitavissa yleisölle.
3. Pääomat ja muut resurssit, onko sinulla mahdollisuus laittaa yritykseen omaa rahaa, vai oletko puhtaasti lainarahoituksen armoilla, lainat tuo omat riskinsä, niiden hoitaminen vaatii tulorahoitusta ja jos hevosten, tilan ja kaiken muunkin ostaminen tapahtuu vieraalla pääomalla, niin vaikeuksia tai vastoinkäymisiä, ei ehkä kestä tilan talous.
Mutta kaikki nämä asiat on ennakoitavissa, valitse sellainen tuotantosuunta tai muoto, joka sopii omien taitojesi mukaiseen toimintaan ja johon taloudelliset, sekä fyysiset ja henkiset resusrssisit riittävät, vältä riskejä niin et menetä tilaa missään vaiheessa.
Mita mita sinä oikein hopotat?
1. Miksi kysellä jostakin suoli24 palstalla, jos on ammattitaitoa?
2. Sijainti? Eikös toi nyt ole aika itsestään selvyys? Pidätkö muita ihmisiä jotenkin aivan typerinä?
3. Rahoitus? Ihanko totta, pitääkö laina maksaa takaisin?
Meillä tarkoitus laajentaa oma tallimme ja samalla muuttaa ns. uusi puoli EU-standardien mukaiseksi. Tarkoitus on ottaa 5-6 vierasta hevosta asumaan tilallemme (asiakkaat jo tulossa tallin valmistuttua).
Kenelläkään täällä kokemuksia pystyykö hakemaan tukia esimerkiksi TE-keskukselta tms. jos aikoo perustaa toiminimen? Veroja tarkoitus rehdisti alkaa maksamaan.
Uutta vielä meille koko "yrittäjyys", mies käy töissä muualla ja itse opiskelen.