Olimme kaksin
Kätesi kädelläni
Suutelin ja sinä suutelit
Vetäydyin ja sinä vetäydyit
Olin sinun kunnes tuhosit minut
Olimme toistemme kunnes sinä löysit uuden
Olimme jotain, mitä olin kaivannut
Mutta mitä siitä on jäljellä
Katos nyt meitä, kahta pientä raukkaa
Toinen elää menneissä ja toinen ei puhu
Olet mykkä ja minä vapisen
Turvaan sinuun yhä, vaikka et vastaa
Puhun sinulle yhä, vaikka sinä et kuuntele
Mitä oikein odotan? En tiedä
Sitä, että herään ja kaikki oli unta?
Sitä, että huomaat olleesi väärässä?
Että rakkaus ei kuollutkaan?
Miksi minä odotan yhä ilman syytä.
Kaikki mitä saimme, me menetimme
Kaiken minkä saimme, me maksoimme monin verroin takaisin
Kaiken mistä iloitsimme, me menetimme tuuliin
Sinä et rakasta, mutta minä rakastan
Sinä et puhu, mutta minä kuuntelen
Sinä et kuuntele, mutta minä kerron
Olen tyhjä.
Rinnassani on reikä, joka tappaa minut
Päivä päivältä se repeytyy suuremmaksi
Se on siinä kohdassa, missä sydämeni viimeiset rippeet olivat ennen
Mutta nyt siinä on vain tyhjää ja kipeät reunat
Et sinä tätä sydäntä rikkonut
Et sinä sitä palasiksi pilkkonut
Sen tekivät muut, mutta sinulta sain pahimman iskun
Silti annan anteeksi
Olet aina minussa, vaikka kieltäisit sen
Olen minussa, vaikka et sitä haluaisikaan
Jätin jo jälkeni sinuun
Jep - sitä se elämä on. Olen jo aika hyvin päässyt yli tästä suhteestamme, mutta kyllä minä vielä rakastan... varmaan koko ikäni. En minä unohda, vaikka sinä unohtaisit... ... mutta ei se mitään. Muistan sinut aina - olithan ensirakkauteni, mutta jos joku toinen vie sydämeni vaikka jo huomenna, niin olet silti aina mukanani. Muistoissani.
Kätesi kädelläni
Suutelin ja sinä suutelit
Vetäydyin ja sinä vetäydyit
Olin sinun kunnes tuhosit minut
Olimme toistemme kunnes sinä löysit uuden
Olimme jotain, mitä olin kaivannut
Mutta mitä siitä on jäljellä
Katos nyt meitä, kahta pientä raukkaa
Toinen elää menneissä ja toinen ei puhu
Olet mykkä ja minä vapisen
Turvaan sinuun yhä, vaikka et vastaa
Puhun sinulle yhä, vaikka sinä et kuuntele
Mitä oikein odotan? En tiedä
Sitä, että herään ja kaikki oli unta?
Sitä, että huomaat olleesi väärässä?
Että rakkaus ei kuollutkaan?
Miksi minä odotan yhä ilman syytä.
Kaikki mitä saimme, me menetimme
Kaiken minkä saimme, me maksoimme monin verroin takaisin
Kaiken mistä iloitsimme, me menetimme tuuliin
Sinä et rakasta, mutta minä rakastan
Sinä et puhu, mutta minä kuuntelen
Sinä et kuuntele, mutta minä kerron
Olen tyhjä.
Rinnassani on reikä, joka tappaa minut
Päivä päivältä se repeytyy suuremmaksi
Se on siinä kohdassa, missä sydämeni viimeiset rippeet olivat ennen
Mutta nyt siinä on vain tyhjää ja kipeät reunat
Et sinä tätä sydäntä rikkonut
Et sinä sitä palasiksi pilkkonut
Sen tekivät muut, mutta sinulta sain pahimman iskun
Silti annan anteeksi
Olet aina minussa, vaikka kieltäisit sen
Olen minussa, vaikka et sitä haluaisikaan
Jätin jo jälkeni sinuun
Jep - sitä se elämä on. Olen jo aika hyvin päässyt yli tästä suhteestamme, mutta kyllä minä vielä rakastan... varmaan koko ikäni. En minä unohda, vaikka sinä unohtaisit... ... mutta ei se mitään. Muistan sinut aina - olithan ensirakkauteni, mutta jos joku toinen vie sydämeni vaikka jo huomenna, niin olet silti aina mukanani. Muistoissani.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hmm... O.o tää kyllä saattais kuulua ennemmin tonne rakkaus osastoon... O.o hmm... Kyllä. Niin se on katri. O.o voiko näitä siirtää?