Näitä vihaan eniten!Vuokralaisia!YÖK!

Asuntovelkaiset kaatuvat pankkien vuokralaisiksi
Korot nousevat, ja lainalyhennykset voivat mennä melkein kokonaan koronmaksuun.

12.9.2007 08:05 Koronnousun takia asuntovelkaisista on yllättäen tullut pankkien korkovuokralaisia. Moni tasaerälainaa ottanut maksaa melkein pelkästään korkoja. Laina-aika on voinut venyä yli 40 vuoteen.

Suomen Rahatiedon laskelmien mukaan tasaerälainaa ottaneiden kuukausimaksusta koron osuus voi olla jo melkein 90 prosenttia.
– Moni viime vuosina asunnon ostanut nuori perhe kuvittelee omistavansa asunnon, vaikka todellisuudessa onkin pankin korkovuokralainen. Omistusasunnosta on tullut vuokra-asunto, sanoo Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen.

Varsinkin nuoret ensiasunnon ostajat ottivat muutama vuosi sitten paljon tasaerälainoja.

Tasaerälainoissa maksuserä on aina sama. Jos korko nousee kesken lainakauden, pitenee maksukausi. Samalla korkojen osuus maksueristä nousee.

Laskelmassa on käytetty 150 000 euron lainaa, joka on otettu 25 vuodeksi syksyllä 2004. Korko oli tuolloin vähän yli kolme prosenttia.

Korot ovat nousseet muutamassa vuodessa pari prosenttiyksikköä. Siksi korot nielaisevat maksueristä jo melkein kaiken.

Esimerkkilainassa maksuerien osuus on ensi syksynä 724 euroa, jos korot pysyvät nykytasolla. Määrästä korot nykäisevät 89 prosenttia eli 644 euroa.

Laskelman mukaan laina-aikaa on jäljellä ensi syksynä melkein 39 vuotta. Toisin sanoen koko laina-aika on lähes 43 vuotta.

Korkojen muutokset suuntaan tai toiseen muuttavat myös lainanottajan tilanteen.

Rekosen mukaan 0,6 prosentin koronnousu tarkoittaa, että lainamäärä ei lyhenee enää lainkaan.

Toki lainoja on mahdollista järjestellä uudelleen. Yksi tapa on kasvattaa maksueriä
9280
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Olisimpa minäkin ymmärtänyt pysyä vuokralla,Kateeksi kun lyhennykset lähes tuplaantuneet.

Äänestä
  • Sinähän olet tästä oikein elävä esimerkki.

    Pian voi tosin kyyti olla kylmää, koska Helsingissä on ollut suuria vuokrien tasokorotuksia 10-15 vuoden välein

    14,4 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1962
    16,8 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1974
    10,2 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1977
    15,0 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1980
    11,6 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1981
    11,5 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1991

    Noista kannattaa panna erityisesti merkille jaksot -74..-77 ja -80...81, joiden aikana vuokrat nousivat n. 40 ja 30 %.

    Nyt tämä ns. sikasykli on jo myöhässä, edellisestä kunnon korotuksesta on jo ennätykselliset 17 vuotta, joten taitaa tulla oikein kunnolla lunta tupaan tyfneroille. Lehdissä onkin jo uhkailtu yht. 20 % korotuksilla kahden vuoden aikana, mutta historiahan toistaa aina itseään ja todellisuudessa edessä on kaikkiaan 30-40 % korotukset mahd. hieman pidemmällä, 3-4 vuoden jaksolla.

    Äänestä

  • vaan sen puutetta kirjoitti:

    Sinähän olet tästä oikein elävä esimerkki.

    Pian voi tosin kyyti olla kylmää, koska Helsingissä on ollut suuria vuokrien tasokorotuksia 10-15 vuoden välein

    14,4 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1962
    16,8 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1974
    10,2 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1977
    15,0 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1980
    11,6 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1981
    11,5 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1991

    Noista kannattaa panna erityisesti merkille jaksot -74..-77 ja -80...81, joiden aikana vuokrat nousivat n. 40 ja 30 %.

    Nyt tämä ns. sikasykli on jo myöhässä, edellisestä kunnon korotuksesta on jo ennätykselliset 17 vuotta, joten taitaa tulla oikein kunnolla lunta tupaan tyfneroille. Lehdissä onkin jo uhkailtu yht. 20 % korotuksilla kahden vuoden aikana, mutta historiahan toistaa aina itseään ja todellisuudessa edessä on kaikkiaan 30-40 % korotukset mahd. hieman pidemmällä, 3-4 vuoden jaksolla.

       Sinähän olet tästä oikein elävä esimerkki.

    Pian voi tosin kyyti olla kylmää, koska Helsingissä on ollut suuria vuokrien tasokorotuksia 10-15 vuoden välein

    14,4 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1962
    16,8 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1974
    10,2 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1977
    15,0 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1980
    11,6 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1981
    11,5 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1991

    Äänestä

  • vaan sen puutetta kirjoitti:

    Sinähän olet tästä oikein elävä esimerkki.

    Pian voi tosin kyyti olla kylmää, koska Helsingissä on ollut suuria vuokrien tasokorotuksia 10-15 vuoden välein

    14,4 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1962
    16,8 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1974
    10,2 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1977
    15,0 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1980
    11,6 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1981
    11,5 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1991

    Noista kannattaa panna erityisesti merkille jaksot -74..-77 ja -80...81, joiden aikana vuokrat nousivat n. 40 ja 30 %.

    Nyt tämä ns. sikasykli on jo myöhässä, edellisestä kunnon korotuksesta on jo ennätykselliset 17 vuotta, joten taitaa tulla oikein kunnolla lunta tupaan tyfneroille. Lehdissä onkin jo uhkailtu yht. 20 % korotuksilla kahden vuoden aikana, mutta historiahan toistaa aina itseään ja todellisuudessa edessä on kaikkiaan 30-40 % korotukset mahd. hieman pidemmällä, 3-4 vuoden jaksolla.

    Suomessa on muutakin kuin tirisevä napasi,ja Helsinki!

    Äänestä

  • Miten palkat? kirjoitti:

       Sinähän olet tästä oikein elävä esimerkki.

    Pian voi tosin kyyti olla kylmää, koska Helsingissä on ollut suuria vuokrien tasokorotuksia 10-15 vuoden välein

    14,4 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1962
    16,8 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1974
    10,2 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1977
    15,0 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1980
    11,6 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1981
    11,5 %, jos referenssinä käytetään vuotta 1991

    Alkaa tyfnero vissiin ottamaan lämpöä vähän enemmänkin. No, ei tuu kylmä siellä läävässä, vaikka Läski säästäisi lämmityksessä.

    Ja ajatteleehan Läski muutoinkin sinua lämmöllä juuri tähän aikaan kuukaudesta.

    Äänestä

  • siitä puhe, mistä puute kirjoitti:

    Alkaa tyfnero vissiin ottamaan lämpöä vähän enemmänkin. No, ei tuu kylmä siellä läävässä, vaikka Läski säästäisi lämmityksessä.

    Ja ajatteleehan Läski muutoinkin sinua lämmöllä juuri tähän aikaan kuukaudesta.

    löydät katsomalla peiliin.

    Äänestä

  • Melua,spurguja jne) kirjoitti:

    Suomessa on muutakin kuin tirisevä napasi,ja Helsinki!

    Hintamuutoksethan tuppaavat lähtemään liikkeelle keskustan pienistä asunnoista, josta ne sitten pikkuhiljaa leviävät ympäri maan.

    Siellä perähikiällä voi olla pari vuotta enemmän armonaikaa.

    Äänestä

  • lurkilla alahuuli vipattaa kirjoitti:

    Hintamuutoksethan tuppaavat lähtemään liikkeelle keskustan pienistä asunnoista, josta ne sitten pikkuhiljaa leviävät ympäri maan.

    Siellä perähikiällä voi olla pari vuotta enemmän armonaikaa.

    Junalla,välittäjän ostamalla lipulla,pönttö vuoren tunnelin läpi.Luulevat äkki rikastuvansa)Heh)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Muulikinkku kirjoitti:

Asuntovelkaiset kaatuvat pankkien vuokralaisiksi
Korot nousevat, ja lainalyhennykset voivat mennä melkein kokonaan koronmaksuun.

12.9.2007 08:05 Koronnousun takia asuntovelkaisista on yllättäen tullut pankkien korkovuokralaisia. Moni tasaerälainaa ottanut maksaa melkein pelkästään korkoja. Laina-aika on voinut venyä yli 40 vuoteen.

Suomen Rahatiedon laskelmien mukaan tasaerälainaa ottaneiden kuukausimaksusta koron osuus voi olla jo melkein 90 prosenttia.
– Moni viime vuosina asunnon ostanut nuori perhe kuvittelee omistavansa asunnon, vaikka todellisuudessa onkin pankin korkovuokralainen. Omistusasunnosta on tullut vuokra-asunto, sanoo Suomen Rahatiedon toimitusjohtaja Seppo Rekonen.

Varsinkin nuoret ensiasunnon ostajat ottivat muutama vuosi sitten paljon tasaerälainoja.

Tasaerälainoissa maksuserä on aina sama. Jos korko nousee kesken lainakauden, pitenee maksukausi. Samalla korkojen osuus maksueristä nousee.

Laskelmassa on käytetty 150 000 euron lainaa, joka on otettu 25 vuodeksi syksyllä 2004. Korko oli tuolloin vähän yli kolme prosenttia.

Korot ovat nousseet muutamassa vuodessa pari prosenttiyksikköä. Siksi korot nielaisevat maksueristä jo melkein kaiken.

Esimerkkilainassa maksuerien osuus on ensi syksynä 724 euroa, jos korot pysyvät nykytasolla. Määrästä korot nykäisevät 89 prosenttia eli 644 euroa.

Laskelman mukaan laina-aikaa on jäljellä ensi syksynä melkein 39 vuotta. Toisin sanoen koko laina-aika on lähes 43 vuotta.

Korkojen muutokset suuntaan tai toiseen muuttavat myös lainanottajan tilanteen.

Rekosen mukaan 0,6 prosentin koronnousu tarkoittaa, että lainamäärä ei lyhenee enää lainkaan.

Toki lainoja on mahdollista järjestellä uudelleen. Yksi tapa on kasvattaa maksueriä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu