Suomalaiset tuputtavat yrityksiään venäläisille
Kuva: Taloussanomat
29.2. 06:01 Venäläinen raha on alkanut kelvata suomalaisyrityksille. Monet pienet yhtiöt ovat jopa tarjoutuneet venäläisten ostettaviksi. Venäläisomistus lisääntynee lähivuosina myös suuryrityksissä.
Venäläinen omistaja kiinnostaa yhä useampaa suomalaisyritystä. Suomalais-venäläisessä kauppakamarissa tämä on huomattu parin viime vuoden aikana.
– Suomalaisyrityksiä tarjotaan venäläisille ostettaviksi. Pari vuotta taaksepäin näitä ei ollut ollenkaan, nyt niitä tipahtelee silloin tällöin, kertoo yritysneuvoja Anne Pajalin.
Ostettaviksi tarjoutuvat ovat yleensä varsin pieniä yrityksiä. Ne pyytävät kauppakamaria välittämään tietoa myyntihalukkuudestaan Venäjällä.
– On herätty ajattelemaan, että Venäjällä on rahaa ja kiinnostusta.
Pajalinin mukaan tällaiset yhteydenotot kuitenkin harvemmin johtavat kauppoihin. Venäläiset toimivat useimmiten niin päin, että ne löytävät itse kiinnostavan yhtiön ostettavaksi.
Suomalaisista yrityksistä ovat kiinnostuneita kaikenkokoiset venäläisyhtiöt, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sanoo. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus.
Yrityskauppojen kokoluokka kasvaa Kivisen mukaan lähivuosina.
– Pidän sitä lähes varmana, jos talouskasvu jatkuu ja venäläinen yritystoiminta globalisoituu sitä vauhtia kuin se nyt tekee.
– Minulla on se käsitys, että tunnusteluja isommistakin kaupoista on tehty.
Isoimpia venäläisomisteisia suomalaisyhtiöitä on huoltamoketju Teboil. Muita isoja venäläisomistuksia on esimerkiksi kaasuyhtiö Gasumissa ja Delta-Autossa.
Reilu vuosi sitten Harjavallan nikkelinjalostus siirtyi venäläisen Norilsk Nikkelin haltuun.
Kivisen mukaan venäläiset voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi puunjalostus- ja metalliteollisuuden yrityksistä.
– Esimerkiksi Severstal voisi ostaa Outokummun tai jotain tämäntyyppistä, Kivinen havainnollistaa.
Kivisen mielestä omilla toimialoillaan maailmanluokan suomalaisyhtiöt voivat hyvin kiinnostaa venäläisiä.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen ekonomisti Heli Simola kertoo, että ulkomaille pyrkivät erityisesti venäläiset energia- ja metallialan yritykset.
– Metallialan yrityksillä on varaa uusiin ulkomaisiin investointeihin, koska metallien hinnat ovat korkealla, eikä niitä veroteta yhtä ankarasti kuin energia-alaa.
Simolan mukaan metallialan yritykset ovat laajentuneet Euroopassa, Yhdysvalloissa ja jopa Afrikassa, josta haetaan lisää raaka-ainevaroja.
– Ne kansainvälistyvät pitkälti yritysostojen kautta, koska usein greenfield-investoinneissa (uuden yrityksen perustamisessa) voi olla hankaluuksia.
Toisaalta voidaan hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja länsimaisia yritysrakenteita.
Simola ei silti usko, että venäläiset suuryritykset olisivat erityisen kiinnostuneita Suomesta.
– Jos ajatellaan suuryrityksiä, en pitäisi Suomea niiden ensisijaisena markkinana. Totta kai ne kansainvälistyvät ja laajentuvat voimakkaasti, mutta täällä ei ole hirveästi luonnonvaroja ja markkina-alue on pieni.
Todennäköisempänä Simola pitää pienempien yritysten Suomi-kiinnostusta. Hän pitää mahdollisena sitä, että venäläiset yritykset ostavat Suomesta yrityksiä saadakseen jonkin alan osaamista. Tätä ne pystyvät hyödyntämään omilla kotimarkkinoillaan.
– Esimerkiksi viime syksynä venäläinen sijoitusyhtiö osti Suomesta betonielementtitehtaan, Simola sanoo.
Voimakas rakentaminen Venäjällä on poikinut muutenkin yhteistyökuvioita, joissa venäläisyhtiö hakee ulkomaisista kumppanuuksista alan osaamista.
Jo nyt venäläisomistusta on varsinkin suomalaisissa logistiikka- ja matkailualan yrityksissä. Venäläiset ovat tehneet myös kiinteistösijoituksia.
Venäläisestä omistuksesta ei ole olemassa täsmällistä tietoa. Simolan mukaan venäläisten suorat sijoitukset Suomeen eivät ole merkittävästi kasvaneet.
– Ne kuvaavat vain rahoitusvirtoja eivätkä reaali-investointeja, joita voidaan tehdä muiden maiden kautta. Venäläiset tekevät näin erityisen usein.
Kuva: Taloussanomat
29.2. 06:01 Venäläinen raha on alkanut kelvata suomalaisyrityksille. Monet pienet yhtiöt ovat jopa tarjoutuneet venäläisten ostettaviksi. Venäläisomistus lisääntynee lähivuosina myös suuryrityksissä.
Venäläinen omistaja kiinnostaa yhä useampaa suomalaisyritystä. Suomalais-venäläisessä kauppakamarissa tämä on huomattu parin viime vuoden aikana.
– Suomalaisyrityksiä tarjotaan venäläisille ostettaviksi. Pari vuotta taaksepäin näitä ei ollut ollenkaan, nyt niitä tipahtelee silloin tällöin, kertoo yritysneuvoja Anne Pajalin.
Ostettaviksi tarjoutuvat ovat yleensä varsin pieniä yrityksiä. Ne pyytävät kauppakamaria välittämään tietoa myyntihalukkuudestaan Venäjällä.
– On herätty ajattelemaan, että Venäjällä on rahaa ja kiinnostusta.
Pajalinin mukaan tällaiset yhteydenotot kuitenkin harvemmin johtavat kauppoihin. Venäläiset toimivat useimmiten niin päin, että ne löytävät itse kiinnostavan yhtiön ostettavaksi.
Suomalaisista yrityksistä ovat kiinnostuneita kaikenkokoiset venäläisyhtiöt, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen sanoo. Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus.
Yrityskauppojen kokoluokka kasvaa Kivisen mukaan lähivuosina.
– Pidän sitä lähes varmana, jos talouskasvu jatkuu ja venäläinen yritystoiminta globalisoituu sitä vauhtia kuin se nyt tekee.
– Minulla on se käsitys, että tunnusteluja isommistakin kaupoista on tehty.
Isoimpia venäläisomisteisia suomalaisyhtiöitä on huoltamoketju Teboil. Muita isoja venäläisomistuksia on esimerkiksi kaasuyhtiö Gasumissa ja Delta-Autossa.
Reilu vuosi sitten Harjavallan nikkelinjalostus siirtyi venäläisen Norilsk Nikkelin haltuun.
Kivisen mukaan venäläiset voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi puunjalostus- ja metalliteollisuuden yrityksistä.
– Esimerkiksi Severstal voisi ostaa Outokummun tai jotain tämäntyyppistä, Kivinen havainnollistaa.
Kivisen mielestä omilla toimialoillaan maailmanluokan suomalaisyhtiöt voivat hyvin kiinnostaa venäläisiä.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen ekonomisti Heli Simola kertoo, että ulkomaille pyrkivät erityisesti venäläiset energia- ja metallialan yritykset.
– Metallialan yrityksillä on varaa uusiin ulkomaisiin investointeihin, koska metallien hinnat ovat korkealla, eikä niitä veroteta yhtä ankarasti kuin energia-alaa.
Simolan mukaan metallialan yritykset ovat laajentuneet Euroopassa, Yhdysvalloissa ja jopa Afrikassa, josta haetaan lisää raaka-ainevaroja.
– Ne kansainvälistyvät pitkälti yritysostojen kautta, koska usein greenfield-investoinneissa (uuden yrityksen perustamisessa) voi olla hankaluuksia.
Toisaalta voidaan hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja länsimaisia yritysrakenteita.
Simola ei silti usko, että venäläiset suuryritykset olisivat erityisen kiinnostuneita Suomesta.
– Jos ajatellaan suuryrityksiä, en pitäisi Suomea niiden ensisijaisena markkinana. Totta kai ne kansainvälistyvät ja laajentuvat voimakkaasti, mutta täällä ei ole hirveästi luonnonvaroja ja markkina-alue on pieni.
Todennäköisempänä Simola pitää pienempien yritysten Suomi-kiinnostusta. Hän pitää mahdollisena sitä, että venäläiset yritykset ostavat Suomesta yrityksiä saadakseen jonkin alan osaamista. Tätä ne pystyvät hyödyntämään omilla kotimarkkinoillaan.
– Esimerkiksi viime syksynä venäläinen sijoitusyhtiö osti Suomesta betonielementtitehtaan, Simola sanoo.
Voimakas rakentaminen Venäjällä on poikinut muutenkin yhteistyökuvioita, joissa venäläisyhtiö hakee ulkomaisista kumppanuuksista alan osaamista.
Jo nyt venäläisomistusta on varsinkin suomalaisissa logistiikka- ja matkailualan yrityksissä. Venäläiset ovat tehneet myös kiinteistösijoituksia.
Venäläisestä omistuksesta ei ole olemassa täsmällistä tietoa. Simolan mukaan venäläisten suorat sijoitukset Suomeen eivät ole merkittävästi kasvaneet.
– Ne kuvaavat vain rahoitusvirtoja eivätkä reaali-investointeja, joita voidaan tehdä muiden maiden kautta. Venäläiset tekevät näin erityisen usein.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.