saatiin pari viikkoa sitten tietää että meidän 72 vuotiaalla isällä on keuhkosyöpä. levinnyt maksaan ja munuaisiin. mikään lääke ei auta enää.
päivistä on enää kysymys :(
päivistä on enää kysymys :(
surullista
keuhkosyöpä
371808
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
suru elämässä.Toivon teille läheisille voimia isänne rinalla tässä vaikeassa elämäntilanteessa.
Jumalan siunausta teille kaikille.
Todella surullista tuollainen uutinen.
Kuinka on mahdollista että pääsi noin itkälle ettei tiedetty syövästä olevan kyse.
Onko kyse lääkärien virheestä vai mistä.
Eihän se tilannetta muuta, mutta tuntuu todella ihmeelliseltä.
ei silti ei tuo mitenkään ainutlaatuista ole. Kyllä tuollaisia tapahtuu, mutta syyt vaihteolee miksi tapahtuu.
Voimia teille tuon raskaan takakan kanssa.
Kirjoitelkaa vain tänne tuntojanne.
Minulta on mennyt vuoden aikana 3 sukulaista joista osa syöpään.
isä ei kerta kaikkiaan mennyt aikaisemmin lääkärille kun valitteli selkä kipua. tässä on nyt vihainen sekä surullinen olo. ei haluaisi millään vielä luopua rakkaasta ihmisestä joka todella tärkeä meille kaikille.
toivottavasti isä pääsee sitten parempaan paikkaan jossa ei ole kipuja.
Vai niin.
No tuo on kovin tavallista etenkin ikääntyneillä miehillä.
Siinnä olisi tosiaan pitänyt olla paljon aikaisemmin liikkeellä.
Siitä minne isäsi joutuu kuoleman jälkeen en uskalla sanoa mitään, ikävä kyllä.
Oliko hän uskossa Jeesukseen.
eipä tuo kovin uskossa ole. tai ei ainakaan tunnusta. tulehdusarvot oli eilen 265. keuhkokuume iski tänään sitten.
äidille kaikkein vaikeinta kun naimisissa olleet jo yli 50 vuotta.
onneksi jää rakkaat muistot isästä meille kaikille.
Vai niin on tilanne.
No ei todellakaan hyvältä näytä.
Se on hyvä kun jää rakkaat muistot.
niinpä. tässä nyt mennään päivä kerrallaan.
kirjoittelen tänne aina tuntemuksia kun pystyn.'
Tee se, sillä jokaisella on hyvä olla jokin henkireikä.
Haluatko että muistan sinua ja perhekuntaasi rukouksin.
kiitos. siitä olisi paljon apua.
on ihanaa kun on tuollaisia niinkuin sinä olemassa ja jakamassa surua.
kiitos sinulle tosi paljon.
sie kysyt,OLIKO hän uskossa Jeesuksseen?Hän on elossa vielä ja voipi olla syvämmessään harras uskova.Tuon ikäluokan miehet kun ei sitä uskkoosa joka päivä tuo juluki.Miun isä ei koskkaa sanonu olevasa uskossa,mut joka päivä näin hänet käit ristissä,silimät kiinni supettavan jottaa.Rukkoilko hiän-sitä mie en tiijjä,mut siltä se ainakkii näytti!
Tarkistin mikä oli sana.
Olit oikeassa, olin tosiaan kirjoittanut väärässä aikamuodossa.
No se oli kyllä tahaton ajatusvirhe, en todellakaan huomannut eikä ollut tarkoitus.
Tietysti elävästä pitää sanoa onko.
Jotkut tuo uskonsa esiin tuossakin ikäluokassa jotkut ei.
Osa uskaltaa tuoda kun ei enää niin välitä ihmisten mielipiteistä.
Olen ollut aika monen kuolevan vuoteen vierellä ja tiedän että loppumetreillä aika moni tuo mielipiteensä julki oli se mikä tahansa.
Usein kyllä omaisetkin tietää tuon, koska kuten sanoin moni ei salaa.
Siksi kysyin.
Eihän asia tietysti minulle kuulu, kunhan kysyin.
millä lohuttasin sinnuu-jos voit,pysy isäs lähellä nämä viimeset hetket.Ne on surusta raskkaita hetkkii,mut myöhemmin sie muistat ne hetket lämmöllä ja rakkauvella ja se rakkaus kanttaa sinnuu surun päivinäkkii!
olkaa isänne lähellä nyt niin paljon, kuin voitte! Kiittäkä HÄNTÄ ja elämää niistä päivistä ja hetkistä, jotka olette saaneet viettää yhdessä.
Isälle on tärkeää tietää, miten kalliin muiston ja tärkeän, hän tulee jättämään.
Ihmisellä on merkillinen kyky sopeutua asioihin, jotka ovat pakollisia.
Isäänne auttaa muistelu hyvistä hetkistä, jotka olette jakaneet ja KIITTÄMINEN niistä.
Olkaa lähellä ja kosketelkaa, muistakaa: kuuloaisti häipyy ihmiseltä viimeisenä. Siis tärkeitä sanoja isän korvaan....Voimia ja siunausta!
en voi tunteitasi tuntea. Kerron samanlaisen tarinan.
Marraskuun puolivälissä läheisen lähesen isä sai diagnoosin "eturauhassyöpä levinnyt laajalle sisäelimiin". Valmistauduimme joukolla tukemaan iskun saanutta henkilöä. Viimeinen päivä syöpä otti omansa. Viikko ennen joulua oli hautajaiset.
Tätä kaikkea sivusta seuranneena tiedän ettei tule olemaan helppoa. Siksi en edes yritä kaunistella asioita. Henkinen koitos oli kova. Edes oma (ehkä levinnyt) syöpä ei silloin tuntunut olevan mitään.
Meiltä ei kysytä mitä me haluamme. Meille annetaan se mikä annetaan. Halusimme tai emme. Kirjoita tuntemuksistasi. Yritämme olla olkapäänä sen minkä osaamme omien kokemusten kautta.
Voimia sinulle jatkoon.
kiitoksia teille kaikille jotka lohdutatte minua.
käyn tänään katsomassa isää ja yritän ehtiä taas kirjoittelemaan tunteistani tänne. hyvää päivän jatkoa kaikille jotka viitsii tätä lukea:)
hyvästijätön kokeneena. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että lempeitä sanoja korvaan...silitystä ja läsnäoloa, vaikka omat kyyneleet vierisivät pitkin poskia.
Isällesi tietoisuus siitä, että rakas ihminen on lähellä, on juuri nyt valtavan tärkeä...vaikka omalla kohdallani ei ollut tapaus ihan identtinen, on hyvä "omatunto", että teki sen, minkä silloin saattoi.
Ja sitten - kun kaikki maallinen oli ohi - ja näin äidin levollisena, kauniina....ei ollutkaan enää niin vaikeaa.
Saat voimia - ole läsnä ja kuitenkin levollinen. Elämä menee näin...näin se on tarkoitettu.
Valtavasti siunausta!
iltaa taas kaikille ihanille ihmisille. kävin katsomassa isää sairaalassa ja oli niin pirteän oloinen. punaiset posket ja flirttiä heitti hoitajille. tulehdusarvot oli laskeneet aika huimasti.
tuollainen on jopa iloinen asia: hän elää tässä ja nyt!
Päivä vain ja hetki kerrallansa...
Jokainen päivä on otettava vastaan sellaisena kuin se annetaan, eikös niin?
Toivotaan kaikkea hyvää!
jospa saatkin pitää isäsi vielä kauan!
kiitos kaikille.
eilen oli isä tosi huonona. on kuulemma levinnyt aivoihin suöpä nyt. päivä kerrallaan nyt mennään..
yritä olla läsnä sen minkä pystyt,rukoilen puolestanne jollet pahaksi pane.
kiitos. en pane pahaksi. kaikki rukoukset otan vastaan.
kirjoittelen taas myöhemmin tänne tänään.
Niin se on että päivä kerrallaan.
Kerran tuo on tilanne niin aikaa ei todella ole enää kovin paljoa.
Rukoilen puolestanne.
Jos kuulut rukoilijoihin - tiedät, että aikaa on sitten loputtomiin...sitä aikaa, jolla ei ole loppua...joka on ja pysyy.
Vain jälkeenjäävät kokevat ajan sitten kohdallaan - ikävänä, kaipuuna ...jne.
Meillä on TULEVA AIKA, eikä sitä pidä pelätä eikä kauhistella.
Se on levon, onnen ja rauhan aikaa...
Om alkuasukasheimoja, jotka viettävät ilojuhlaa, kun joku kuolee! KOSKA: tämä pääsee pois maallisista tuskista ikuiseen elämään.
Me länsimaiset "pelkäämme" suurin osa kuolemaa - miksi? - Minäkin pelkään...
vointi tänään?Olemme rukoilleet hänen ja koko perheesi puolesta-voimia raskaalle taipaleellenne!
välillä parempaan ja välillä huonompaan suuntaan. tänään pääsee käymään kotona muutaman tunnin. hoitaja on mukana.
kiitos vielä kerran kaikille teille ihanat ja rakkaat ihmiset rukouksista.
kirjoittelen tas illalla miten meni tämä päivä.
parempiakin hetkiä on ja se on suurenmoinen asia,että edes muutamaksi tunniksi kotiin isäsi pääsee.Rukoilemme edelleen puolestanne.
joo. ihan hyvin meni ja ensimmäinen tokaisu isältä minulle oli; syö tyttö enemmän että saat lihaa luittesi päälle. ei kukaan mies halua laihaa tyttöä :)
eli nauruhan siinä pääsi lopulta.
isä oli iloinen ja pirteä oma itsensä.
on upea asia,että isäsi on säilyttänyt huumoritajunsa-sen voimalla voi mennä yli monen vaikean paikan!
Jokainen hetki on arvokas mitä yhdessä saatte viettää.
Muistan sinua ja isääsi rukouksissani.
sinulla on! Jaksaa heittää vähän huumoria siinä tilassa!
Hän on mitä ilmeisimmin "valmis" ottamaan päivät niinkuin ne tulevat. Tasapainossa itsensä kanssa.
Täällä on niin viisaita neuvoja tullut; yhdyn niihin. Eeenkaikkea: ole läsnä niin paljon kuin voit. Kosketa ihoa, silitele. Ja kuuloaisti menee ihmiseltä viimeiseksi...
Mutta vielähän tässä on aikaa...koska isä pääsi käymään kotonakin! Jokaisesta hetkestä pitäisi olla kiitollinen.
Minäkin kuulun "rukousrenkaaseen..."
Pidäthän meitä ajan tasalla...
ja tuli tarve, hinku, halu olla kontaktissa enemmänkin kanssasi...
On niin samanlaiset arvot...ja muutenkin.
Onko sinulla e-mail-osoitetta? Jollei, niin koitetaan treffata tällä palstalla. Mnulla ei ole edes nimimerkkiä vielä - mutta onneksi sinulla on!
Toivon, että johdatus toimii...
myös täällä, ja sinulle voimia toivotaan
Ei ole osoitetta.
Niin minulla on nimimerkki ja kyllä vastaan jos kirjoitat.
En todellakaan voi antaa mitään yhteysvihjettäkään.
Olen aikaisemmin kertonut joten tämä ei ole uusi tieto, että olen jonkinasteinen julkisuuden henkilö.
Töissäni ja harrateissani voisi joku yrittää tehdä haittaa, sillä sellaisia täällä varmaan on vaikka kuin paljon.
toivon vaan, että voimme nimettöminä ja kasvottomina keskustella näillä palstoilla...Siunausta, kaikkea hyvää!
kiitos kaikille.
en ole ehtinyt tänne nyt paljon kirjoitella.
isän kunto on paljon kohentunut. veri arvot nousseet, tulehdusarvot laskeneet.
ehkäpä tällä viikolla pääsee kotiin jo muutamaksi päiväksi.
rukoilemme isäsi puolesta-voimia sinulle ja muulle perheellesi.