vuoden 2003 tutkimuksessa.
Kustannuserittäin jaoteltuna:
=======================================
MUUT KUSTANNUKSET yhteensä 30,2 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista
-muut 11,9 %
-kuljetus ja varastointi 8,7 %
-korjaus ja,kunnossapito ja asennus 4,2 %
-kauppatavarat 4,1 %
-mainonta,myynti ja markkinointi 1,3 %
=============================================
MUUT RAAKA-AINEET ja tarvikkeet yhteensä 22,5 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista
-muut 11,3 %
-kemikaalit 7,7 %
-mineraalit 3,5 %
======================================
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 15,5 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-työntekijöiden palkat 8,2 %
-toimihenkilöiden palkat 3,8 %
sosiaalikulut 3,5 %
=======================================
PUU RAAKA-AINE yhteensä 14,1 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-kantoraha 4,9 %
-hake ja puru 3,9 %
-tuontipuu 2,6 %
-korjaus 1,8 %
-kuljetus 1,6 %
=======================================
POISTOT yhteensä 9,1 %
======================================
ENERGIA 8,6 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-sähkö ja lämpö 6,8 %
-polttoaineet 1,8 %
======================================
Jostain syystä tuntuu ihmeelliseltä pelkästä puun hinnasta mekkalointi jos koventunut kilpailu vaatii tuottamaan entistä suurempia määriä halvemmalla hinnalla kun samalla energian hinnanousulle ei näy loppua.
Mikäli halutaan välttämättä pitäytyä entisissä tuotteissa on vaihtoehtoja vain kaksi:
-kustannustason alentaminen kilpailijoihin
nähden
-suuremmat tuotantovolyymit ja markkinaosuudet
Kumpikin taitaa olla mahdoton yhtälö ratkaista metsäteollisuuden omin voimin.Eikä kaivoon kannettu vesi ole ratkaisu heidän ongelmiinsa.
Kustannuserittäin jaoteltuna:
=======================================
MUUT KUSTANNUKSET yhteensä 30,2 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista
-muut 11,9 %
-kuljetus ja varastointi 8,7 %
-korjaus ja,kunnossapito ja asennus 4,2 %
-kauppatavarat 4,1 %
-mainonta,myynti ja markkinointi 1,3 %
=============================================
MUUT RAAKA-AINEET ja tarvikkeet yhteensä 22,5 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista
-muut 11,3 %
-kemikaalit 7,7 %
-mineraalit 3,5 %
======================================
TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 15,5 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-työntekijöiden palkat 8,2 %
-toimihenkilöiden palkat 3,8 %
sosiaalikulut 3,5 %
=======================================
PUU RAAKA-AINE yhteensä 14,1 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-kantoraha 4,9 %
-hake ja puru 3,9 %
-tuontipuu 2,6 %
-korjaus 1,8 %
-kuljetus 1,6 %
=======================================
POISTOT yhteensä 9,1 %
======================================
ENERGIA 8,6 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-sähkö ja lämpö 6,8 %
-polttoaineet 1,8 %
======================================
Jostain syystä tuntuu ihmeelliseltä pelkästä puun hinnasta mekkalointi jos koventunut kilpailu vaatii tuottamaan entistä suurempia määriä halvemmalla hinnalla kun samalla energian hinnanousulle ei näy loppua.
Mikäli halutaan välttämättä pitäytyä entisissä tuotteissa on vaihtoehtoja vain kaksi:
-kustannustason alentaminen kilpailijoihin
nähden
-suuremmat tuotantovolyymit ja markkinaosuudet
Kumpikin taitaa olla mahdoton yhtälö ratkaista metsäteollisuuden omin voimin.Eikä kaivoon kannettu vesi ole ratkaisu heidän ongelmiinsa.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Pitää seurata myös sitä, miten maailma ja toimintaympäristö muuten muuttuu, kun mietitään sitä, mihin jatkossa keskitytään.
Nykyiset EU direktivit velvoittavat siihen, että paperista kiärrätetään yli 50 %:tia vuoteen 2010 tai joku vuosi sen jälkeen, en nyt muista mikä.
Kierrätyspaperi suuntautuu joihinkin siihen soveltuviin tuotantosuuntiin, kuten sellu ja sanomlehti, kartonki jne ...
Samaanaikaan tulee etelä-amerikasta lisää tuotantoa sellu- ja sanomalehti markkinoille.
Supistuva kysyntä kierrätyksen lisääntymisen myötä ja lisääntyvä tarjonta etelä-amerikan uuden tuotannon taholta, pitäisi kaikkien markkinatalous lakien mukaan laskea hintoja ja roimasti, hinnan aleneminen jatkuu jonkinaikaa ja on pysyvää.
Eikö Suomalainen tuotanto pitäisi suunnata tuotteisiin, joihin ei nämä tekijät vaikuta, eihän supistuville ja aleneville markkinoille kannata vuosikausia panoksia uhrata.
on aivan oikeilla jäljillä ja pyrkii etsimään korvaavia tuotteita ja ajamaan hallitusti tuotantoaan Suomesta alas.
Ongelmana taitaa kuitenkin olla korvaavien tuotteiden löytyminen siinä mittakaavassa että edes kotimainen puu pystyttäisiin hyödyntämään muutamien yksiköiden kesken jos tuotantoa muutetaan muuksi kuin kemialliseksi metsäteollisuudeksi.
Puun asema ja merkitys tulevaisuudessa niin teollisuuden raaka-aineena kuin kansantalouden voimavarana paranee jatkuvasti vaikka paperin kysyntä maailmalla jo lähitulevaisuudessa laskeekin,siitä pitää huolen pelkästään energian hinnankehitys ja öljyriippuvuuden purkaminen.
Kun vertaa kuitupuun sisältämää energiamäärää sen nykyiseen hintaan, ei pitäisi olla ongelmaa "korvaavien tuotteiden" löytymisessä. Puu kannattaa näillä hinnoilla polttaa! Bioenergian kysynnän kasvulle ei näy rajoja.
Toisaalta, käsitykseni mukaan Suomen metsäteollisuudella on sellainen osuus maailmanmarkkinoista että paperin valmistuksen vähentäminen tai lopettaminen todennäköisesti vaikuttaisi myös maailmanmarkkinahintoihin.
Eivätkä kait ruotsalaisetkaan niin tyhmiä ole, että jatkavat kannattamatonta sellun tuotantoa jos puusta saa paremman tuoton käyttämällä se energiaksi?
Suomi oli vuonna 2005 maailman viidenneksi suurin metsäteollisuuden tuotteiden vientimaista. Suomen osuus koko metsäteollisuusviennistä oli 5,3 %. Paperin ja pahvin viennistä Suomen osuus oli 7 %.
Eli ei suomalaisten kotimaisen tuotannonsupistamisella ole merkitystä maailmanmarkkinahintoihin koska uusia laitoksia rakennetaan lähemmäs markkinoita ja edullisempia tuotantokustannuksia.
Vähän vaikea hahmottaa bioenergian kannattavuutta vertaamalla kuitupuusta saatavaa energiamäärää nykyisiin energiahintoihin,koska itsenäistä bioenergialaitosta ei ole,jolloin herkästi jää huomioimatta tuotannon kokonaiskustannukset kannolta-kuluttajalle.
Kuitenkin suunta on hyvä vaikkakin koko touhu vaikuttaa metsäteollisuuden tilaamalta.
Minun havaintojeni mukaan kuitupuun polttaminen energiaksi on ollut mörkö metsäteollisuudelle iät ja ajat. Prosessin jätteiden poltto on kehittynyt ja toimii, samoin metsänhoidon "ylijäämäpuun" eli hakkuutähteiden ja jopa kantojen. Siinä samassa olisi voinut kehittää systeemiä niin, että puuraaka-aineesta (propsista) voisi tuottaa joko massaa tai energiaa, kulloistenkin hintasuhteiden perusteella kannattavasti.
Onhan näitä "bioenergialaitoksia" - vai miten se ruokohelven tai turpeen poltto prosessina eroaa hakkeen poltosta. Harvennuspuuston ja kantojen poltto on myös kannattavaa - etenkin kun raaka-aine kerätään lähes ilmaiseksi, kun metsänomistajat eivät ymmärrä sen arvoa!
vedättää yhteiskuntaa.
No metsäteollisuus on iät ajat pelännyt kilpailua ja jopa pystynyt pitämään kilpailijat kotimaassa pois markkinoilta,niin puun ostopuolella kuin sen jatkojalostamisessa.
Energiapuunkorjuuta on kokeiltu useamman kerran eikä sillä ole päästy tuloksiin.Nyt öljyn kallistumisen myötä tilanne on aivan toinen.
Jokatapauksessa kannattavuus bioenergialle löytyy vain silloin kun laitos toimii suuren metsäteollisuuslaitoksen yhteydessä tai pienempimuotoisena sellaisessa paikassa jossa lämpöenergialle on tasainen ja riittävä kysyntä ja maksukykyinen asiakaskunta jolle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin käyttää tarjollaolevaa energiaa.
Kannot ja korjuutähteet ovat kysynnän ja korjuukustannusten vuoksi metsänomistajalle arvottomia,jos asiaa ajattelee yksittäisen omistajan näkökulmasta ja vaikka niistä saisikin kohtalaisen korvauksen olisi se kuitenkin huomattavasti alle kuitupuuhinnan niinkauan kuin ostajana on metsäteollisuus.
Jep, jep... metsäteollisuuspamput haastaa että kuitupuu on saatava "rosessiin" ja bioenergiassa on keskityttävä "arvottoman" sivutuotteen (hakkuutähteet, harvennustähteet, kannot) käsittelyyn jonka hyvää hyvyyttään voiva ottaa ilmaiseksi vaikka sen keräämisestä niin kovasti onkin vaivaa.
Mutta kuka katsoo minkä määrän ne siitä propsista silppuavat voimalaitoksen kattilaan? Pääasia että metsänomistajat eivät ala ymmärtämään sen sisältämän energian arvoa!
se kuori sinne voimalaitoksen kattilaan tulen ruuaksi, ja sellunkeiton liemet poltetaan, sellutehdashan on energitaseeltaan omavarainen.
Ei niitä propseja muuten silputa sinne voimalaitoksen kattilaan, on muuten liian kallista tavaraa poltettavaksi, paljon, paljon järkevämpää on keittää propsit selluksi kuin polttaa,, Suomen kansantalous romahtaisi jos kaikki sellupuu poltettaisiin eikä yhtään keitettäisi selluksi, tulisi hyvinkin 200 000 työtöntä lisää.
Metsäteollisuus on todella murrosvaiheessa kun vanhat konstit eivät enää globaalissa taloudessa toimi. Puulle on keksittävä täällä muuta älykästä käyttöä kuin sellun keittäminen, tietenkin sen rinnalle aluksi.
Nythän tehdään jo pellettiä ja kokeiluasteella muita fiksumpia tuotteita. UPM on kehittänyt voimakkaasti älytarroja jne. Ei muuhun käyttöön soveliasta puuta kannata suoraan polttokattilaan laittaa, ainoastaan sivutuotteet.
Puuta voidaan käyttää monella tapaa ja papereidenkin valmistusta vielä jalostaa, eli keskittyä enempi paperilaatuihin joilla on tulevaisuudessa kysyntää ja tarpeeksi hyvä hinta.
Ongelma kai on se, että metsäteollisuutemme on ollut niin dominoivassa asemassa, että kaikki metsämme on kasvatettu nylyistä sellunkeittoa silmällä pitäen ja sellaista erikois-puuta mistä saisi hyvän hinnan, ei ehkä olekkaan niin vain otettavissa.
Yhden raaka-aineen ja tuotteen varassa elävä tuotantoketju, voi joutua tälläiseen tilanteeseen, kuin Suomen metsäteollisuus on nyt.
On laitettu kaikki "munat samaan koriin" niin sanoakseni, eikä iso laiva käänny ihan hetkessä.
Metsien kasvu itsessän on jo senverran hidas prosessi, ettei niitä muutamassa vuodessa miksikään muuteta.
No, meillä on kyllä tietotaitoa ja varaa, muuttaa niin elinkeino-elämäämme kuin metsiämmekin, suuntaan joissa se on tarvittavalla kannattavuustasolla.
Mikäli vain löytyy jostakin niitä viisaita miehiä, jotka tietää mihin suuntaan täytyy kulkea, ettei mennä ihan metsään ...
metsäteollisuuden tuotteiden hinnat ja katteet eivät ole kovin korkealla tasolla jos ottaa huomioon kohoavat kustannukset koko tuotantoketjussa,joten näkymiä nykyisille tuotteille ei voi hyväksi sanoa.
Tehottomuudesta suomalaista metsäteollisuutta ei voi syyttää mutta turhan jäykistä rakenteista ja hitaasta uudistumiskyvystä ehkä.
Mikään ei varmasti ole tullut yllätyksenä metsäteollisuudelle mutta silti jää tunne kuin metsäklusteria johtaisi liikaa pääoma.
Varovaisuus on hyve mutta nyt olisi otollinen aika muutta tuotantoa ja nostaa metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät valoisammaksi.Eihän esim osakemarkkinoilla tarvita kuin uusi innovaatio niin hetkessä sijoittajat repivät osakkeet käsistä ja markkinat tuotannolle avautuvat.Pelkkä tuotannon siirtäminen ja uusien raaka-ainelähteiden käyttöönotto ei vielä sijoittajia vakuuta,vaikka aiemmin ovatkin turvautuneet savupiippuosakkeisiin silloin kun suhdanteet muilla teollisuudenaloilla ovat lähteneet laskuun.
Ne viisaat miehet löytyvät sieltä missä markkinat seuraavaksi kasvavat,maailma on täynnä asiakkaita ja tarpeita mutta onko meillä heille sopivia tuotteita sopivalla hinnalla ?
D-D kirjoittaa:
"silti jää tunne kuin metsäklusteria johtaisi liikaa pääoma"
ja syyttää metsäteollisuutta:
"turhan jäykistä rakenteista ja hitaasta uudistumiskyvystä"
Ei voi kuin olla samaa mieltä!
Lisäksi on hämmästyttävää kuinka sointuisasti hallituspuolueet ja etenkin pääministeri laulavat pääoman eli suurteollisuuden jäykkäniskaisessa kuorossa. Siinä pientalonpoika metsäläntteineen on vain yleisönä :-(
Pitäisikö siis 200 000 suomalaista olla puuhastelemassa kannattamattoman paperiteollisuuden kanssa vaikka samasta raaka-aineesta saisi vähemmällä työllä enemmän rahaa vaihtamalla prosessi energiantuotannoksi? Vennäässäkin saati sitten kuvaitissa menee aika hyvin, vaikka raha tulee pääosin energiantuotannosta eikä väki käy sellutehtaissa kolmivuorotyössä :-D Suomesta bioenergiasuurvalta ja sen lisäksi Päijännettä pullottamaan kun aavikot ja vesipula lisääntyvät kasvihuoneilmiön edetessä. Kansantaloudella on siis hyvät näkymät ;-)
En usko etteikö propseja olisi silputtu voimalaitoksen kattilaan - ovat ne niin halpoja olleet.
Yllä oleva ei perustu tietoon, ainoastaan se joka on nähnyt tämän tai tehnyt tästä päätöksiä sellutehtaalla tietää asiasta, eikä varmasti huutele siitä julkisuuteen. Sinun väitteesi ei puolestaan voi perustua tietoon, mistä voisit tietää mitä jokaisella sellutehtaalla on tehty. Kannattamattomuutta voit tietysti perustella kun esität laskeman jossa propsin hinta on alempi kuin siitä saatavan energian hinta. Tietysti tämäkään ei ehkäise propsin energiakäyttöä jos se on tarkoituksenmukaista prosessin jatkuvuuden, kysynnän/tarjonnan, varastotilanteen tms. tuotannollisen syyn vuoksi.
Järjetön ajatus, metsämme valjastettaisiin energiantuotantoon.
Eli ne menisi maailman tuuttiin sitten vieläkin halvemmalla kuin tähän asti ...
Ei helvetissä, puu on hyvä raaka-aine ja siitä pitää saada kunnon hinta.
Mitä tahansa, joka kasvaa voi polttaa, ei siihen metsiä tarvita ...
Niinpä.Kyllä kuitupuusta tehtaat voisi maksaa enempi.Kuitusellun vientihinta on noin 700 dollaria.Mutta raakaaineesta maksetaan noin 10 euroa kiinto. Siitäkun ottaa verot pois niin jää tyhjät kourat.Miksei muuten ole lakia että ellei edellisvuoden ostohintaa koroteta 10-15 prossaa niin ostajalle tulee sanktiot. Tarkoitan että puun hinta nousis niinku palkankorotuksetkin. Silloin mitään ongelmaa ei ole.Mitenhän toimisi yleislakko puun hinta aseena.
saanen korjata sen pienen asiavirheen jotta puun kiintohinta on kyllä yli 20 euroa kantohintana ollut jo pitkän aikaa, ja se sellun 700 dollaria on noin 460 euroa, ja sellutonniin meneen noin 5,5 kiintoa puuta, siis puun osuus on sellun loppuhinnasta ilman kuljetuksia ja korjuuta noin 25 %, siis ehdottomasti liian paljon jotta selluteollisuus voisi jatkaa noilla järjettömän korkeilla puun hinnoilla kannattavaa liiketoimintaa pitemmän päälle.
tuntuu askarruttavan niin teollisuutta kuin metsänomistajiakin.
Jos asiaa tarkastellaan metsäteollisuuden hankkiman kokonaisraaka-ainemäärän kannalta ja samalla yritetään eritellä kullekin hankitaerälle jonkinlainen kiinto m2 hinta,niin ehkä kotimaisen puun osalta löytyisi jonkinlainen kompromissi joka tyydyttäisi osapuolia.
Alussa yritin tuoda esille jonkinlaista kustannusjaottelua joka pohjautuu tehtyyn tutkimukseen ,mitä kukaan osapuoli ei ole kiistänyt.
Suomen ( koko )metsäteollisuus hankki vuonna 2007 kotimaan yksityismetsistä puuta, yhteensä lähes 53 miljoonaa kuutiota.
Kotimaista puuta tarvitaan 10 - 15 miljoonaa kuutiota lisää kilpailukykyiseen hintaan(korvaamaan tuontipuuta).
Eli karkeasti n 70 milj.kuutiota kokonaistarve.
==============================
Toteutunut aiempi hankinta/vuosi
+kotimainen puu n 50 milj.m2
+tuontipuun osalta n.?? -"-
+ostohakkeen osalta n.?? -"-
===================================
yht. 70 milj. m2
Jotenkin askarrutta tuo tuontipuun osuus kustannuksista jos vertaa sitä määrällisesti suurempaan kotimaisen puun osuuteen.Korjauskustannusten ero tuontipuulla ja kotimaisella ei liene kovin merkittävä/m2,mutta hinnassa on varmasti jonkinlainen ero tehtaan portilla.
PUU RAAKA-AINE kustannukset yhteensä 14,1 %
joka eriteltynä kokonaiskustannuksista:
-kantoraha 4,9 %
-hake ja puru 3,9 %
-tuontipuu 2,6 %
-korjaus 1,8 %
-kuljetus 1,6 %
Edellisen perusteella lienee laskettavissa tuontipuulle ja kotimaiselle puulle jonkinlainen hinta vertailu.
Kuka vaivautuisi laskemaan,jotta saisi näkyville jonkinlaisen "totuuden" erillaisista puuraaka-aine eristä maksetuista hinnoista ?
Hyvä että viitsit tuoda näitä lukuja esille. Yllättävän vaikea löytää statistiikkaa kuukkelilla näistä asioista.
Yksi pointti tässä keskustelussa on kuitenkin tuo puuraaka-aineen sisältämän energian määrä ja sen energiasisällön hinta.
Bioenergian kysyntä kasvaa, siitä pitäisi periaatteessa maksaa enemmän kuin "pahasta" fossiilisesta energiasta. Tämä tapahtuukin energiapuun korjuuavustuksen muodossa, mutta miksi rajata se rankoihin - miksei yhtä hyvin propsi kelpaisi energiakäyttöön?
No, tuo on vähän provoa (heh, heh), eihän tuo puu tarvitse mitään tukeakaan kun se jo nyt on kannattavampaa polttaa joko saunan kiukaassa, pellettinä takassa tai hakkeena kunnallisessa sähkö/lämpövoimalassa. Ja ihan reilusti asia on näin tällä hetkellä. Jos joku väittää vastaan, niin pistäkää perustelut - oletuksena että puu kuivataan normaalisti aurinkoenergialla eli ns. ylivuotista ilmakuivattua.
Pointti on siis se, että ellei paperia kannata tehdä niin sitä ei kannata tehdä. Eikä paperia kannata tehdä raaka-aineesta josta saa paremman hinnan käyttämällä se energiaraaka-aineena.
Viljan suhteen oli tämä sama moraalinen ongelma, mutta nyt (biopolttoainebuumin ansiosta!) viljan hinta on lähes tuplaantunut joten enää kauran polttaminen ei ole enää niin kannattavaa. Samoin tulee tietysti käymään puuraaka-aineellekin. Joten, jos olet fiksu, niin et myy kuitupuitasi nyt vaan odottelet pari-kolme vuotta. Kyllä se hinta siitä nousee, eikä vain 5% kuten viime vuonna - vähintäänkin nolla perään tuohon prosenttilukuun!
tuntumalla näyttäisi edelleen siltä että muutamat yhtiöt ovat valmiita maksamaan tuontipuusta 200- 300% enemmän kuin kotimaisesta.
Jotenkin vaikuttaa siltä että vakavisaan ainoastaan UPM on etsimässä omin avuin korvaavaa tuotantoa kemiallisen rinnalle ja vielä vähin äänin.
Metsäyhtiöistä se selviää voittajana joka pystyy lanseeraamaan puulle uutta käyttöä ja vielä sille puolelle missä tuotanto ei sido kohtuuttomasti energiaa.Lähinnä mekaaninen puun jatkojalostus yhdistettynä johonkin muuhun.
Edelleen minua kiinnostaisi tuonti- ja kotimaisen puun prosentuaalinen hintaero,siis paljonko kalliimpaa toinen on tehtaalle toimitettuna / m3.
Voi vaikuttaa järjettömältä että tuontipuusta maksetaan tuplahintaa verrattuna kotimaiseen.
Voi vaikuttaa järjettömältä että suljetaan kannattavia tuotantolaitoksia.
Kyse on kuitenkin lyhytnäköisestä "sahaa itse oma oksasi poikki" -omistajapolitiikasta, jonka sanelee kvartaalikapitalistit. Voitot äkkiä kotio ja poltettu maa jätetään taakse. Sorry, näin se vaan on Vanhanen!
Tuo tuplahinnan maksaminen ja tehtaiden lopetus on katsottu kannattavaksi, jotta ei tarvitsi maksaa prosessin tarvitsemasta raaka-aineesta, eli kotimaan puusta sen oikeaa hintaa. Kun vähennetään kysyntää (tuonti, tehtaiden lopetus) niin kuvitellaan että tarjonta pitäisi huolen siitä että kuitupuu säilyy lähes ilmaisena, vähän kuin prosessin tarvitsema Saimaan tai Kymijoen vesikin?
Mutta, sorry vaan, meni homma mönkään koska kysynnän/tarjonnan lainalaisuuksia pohdiskellessaan nuo suuryhtiöekonomistit ovat olleet niin jäykkäniskaisia etteivät tajua tuolla puulla olevan muitakin käyttömahdollisuuksia ja biopolttoaineiden vuoksi kasvavaa kysyntää.
No, kun katkeaa oksa jolla paperiteollisuuspääoma istuu, niin silloin kuolee alle jäänyt lypsävä lehmä... (heh - olikos tarpeeksi kompurajalkasia vitsinvääntöjä :-D)
http://www.energia.fi/fi/tilastot/kaukolampotilastot/kaukolammonhinta
54.89€/ MWh näyttää lämpö keskiarvona maksavan. Ei ihme jos kuitua jatkojalostetaan lämpölaitoksille.
ei vaikuta järkevältä tilanteessa jolloin euro on devalvoitunut suhteessa dollariin verrattuna metsäteollisuuden pahimpaan kilpailijamaahan Kanadaan.
Kanadan valuutta on vahvistunut vuoden 2004 tasosta noin 65 % suhteesa dollaariin ja samalla aikavälillä Euro on vahvistunut vain noin 35 %. Metsäteollisuuden näkövinkkelistä Euro on devalvoitunut ja Euroopan kilpailukyky parantunut.
Eikai tuosta voi vetää muita johtopäätöksiä kuin sen että metsäteollisuus on ymmärtänyt tulleensa jonkinlaisen valinnan eteen paperinvalmistuksen suhteen.
Pohjattomat globaalit markkinat olivatkin täysi floppi Suomen metsäteollisuudelle.
siis turhan vanha tilasto, silloin puun hinta oli se mikä oli ja puukustannus oli mainitsemasi, mutta nyt puun hinta on noussut ja sellutonnin hinta ei vastaavasti ole noussut montakaan euroa tonnilta, siis puukustannus on nykyään noin 25 % sellun loppuhinnasta.
tilastoja ollut, luin jostain että viime aikoina olisi venäjän puun hinta rajalla ollut noin 50 € kuutiolta, siis rajalta rahti päälle niin onhan se vähän kalliimpaa kuin kotimainen.
pähkäillä tollaisia asioita seon pääasia että osake tuotta paljon kaikki muu on humpuukkia.
meidän osakkeenomistajien täytyy pitää puoliamme, kohta on yhtiökokoukset, siellä meidän täytyy pitää oikein palopuheet jotta puun hinta saadaan poljettua alemmas oikeille hinnoille, sillä täytyyhän meidän osakkeenomistajienkin saada sijoittamallemme rahalle kohtuullinen osinko.
osakkeenomistajalle.
Osake-ja metsäsijoitus tuottavat parhaiten samalla periaatteella,myy silloin kun hinta on korkeimmillaan ja osta kun hinta on alimmillaan.
Nyt ostetaan metsiä koska mikään ei viittaa siihen että metsäteollisuusosakkeet olisivat kääntymässä nousuun pudottuaan 5 vuoden takaiselle tasolle ,joten ehkä ne stora-€urot ovat paremmin sijoitettuna tuonne raaka-ainepuolelle.
Tosin hieman työläämpiä hoitaa mutta onpahan jotain kongreettista annettavaa lapsille verrattuna haalistuneisiin osake- ja yhtiökokouskirjoihin sekä vuosikertomuksiin.
tietoa lähinnä venäjän puun osalta.
Esim. vuonna 2007 Kiina osti n 36 miljoonaa m3 puuta venäjältä ja maksoi siitä 99 euroa/ m3 rajalla.
Asetuppa venäläisen asemaan ja kuvittele itsesi puunmyyjäksi.
Kumpi olisi kiinostavampi kauppakumppani enemmän maksava Kiinalainen metsäteollisuus jolla on vaikeuksia saada kuitupuuta nopeasti nousevalle metsäteollisuudelle ja alati kasvaville markkinoille.
Vai
Vähemmän maksava Suomalainen metsäteollisuus jolla on vaikeuksia saada kuitupuuta vähenevälle tuotannolle ja heikeneville markkinoille.
Lisäksi ota huomioon sellainen vähäpätöinen seikka kuin Kiinan valuutta renminbi yuan joka on sidottu Yhdysvaltain dollariin.Lisäksi Kiinalla on mahdollisuus säädellä valuuttaansa.
Mistähän ne paineet puun hinnankorotuksille on tulleet ?
Aika paljon ihmetyttää miksi metsäsektorin keskeisistä tunnusluvuista on niin niukasti tietoa saatavissa (pitemmät aikasarjat ja kansainväliset vertailut). En ehkä osaa käyttää oikeita hakusanoja googlessa, yritin sekä suomeksi että englanniksi.
Joten hyvä "13579", laita näkyviin tuoreempaa tietoa metsäteollisuuden kustannusrakenteesta. Mihin perustuu tuo 25% -väitteesi? Tutkimukseen, tilastokeskuksen aineistoon, suurteollisuusekonomistin mielipidekirjoitukseen, metsäyhtiön vuosi/osavuosikatsaukseen, Vanhasen puheeseen vai mihin? Onko siinä otettu huomioon se tuotto, mikä on saatu oheistuotteen (ligniini, kuori, ym) polttamisesta energiaksi?
Joka tapauksessa asia on niin, että raaka-aine eli kuitupuu on liian halpaa, jos se kannattaa tuotteen valmistamisen sijasta käyttää energian tuotantoon. Jos tästä huolimatta tuo raaka-aine on liian kallista sellun tuotantoon, niin sellun tuotanto pitää lopettaa ja panostaa energian tuotantoon. Eikö niin?
myydä niinkuin mikä hyödyke hyvänsä sinne mistä saa korkeimman hinnan, näillä palstoilla on monesti mainittu että Virossa on vähintään tuplahinta puulle verrattuna suomeen,,,no miksi eteä-suomen metsänomistajat sitten ei myy puuta viroon,,,eikö siellä olekaan sitten ostajia, jos minulla olisi myytävää puuta niin minä ainakin myisin puuni Viroon,,,turhaan täällä itkette puun alhaisia hintoja.
Puukustannus väitteni perustui Karvisen lausuntoihin, joten luulen että ekonomi osaa laskea paremmin kuin me yhdessäkään,heh.
Vai Karvisen lausunto? Mitä se sanoi? Laita linkki.
on nostaa sijoitetun pääoman tuotto 13 %,silti muistaakseni jossain talouselämän kyselyssä vastaajista vain viidennes uskoi rahansa stora-€uron haltuun,edelle menivät niin M-real kuin UPM-Kymmene Oyj:kin.
Mutta usko ei horju,eikä kerjääminen ole maailmalla kielletty.
http://www.omxgroup.com/nordicexchange/uutisetjatilastot/porssitiedotteet/IFrameCNSMessage//?node=https%3A//newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action%3FdisclosureId%3D256663%26messageId%3D295588
Tuoltahan metsäomistajan eli raaka-aineen myyjän kannattaakin kuunnella puolueetonta informaatiota :-D
En tunne miestä, sano Ketolaine Jeesuksesta, mutta näin kun Stora-Enson toimitusjohtaja oli toimittajan tentattavana telkkarissa, liekö ollut uutiset tai A-studio. Tuon jälkeen löin vetoa että vuoden lopussa toimitusjohtajana on joku muu - sen verran omahyväinen ja yksisilmäinen oli omaa oksaansa vakaumuksella sahaavasta sellukeisarista saatu vaikutelma: "olen PÖRSSIYHTIÖN toimitusjohtaja, me ei minkään ministerien edessä nöyristellä!"
on uskottava jos mies itse kertoo rasitteena olevan liian korkean puunhinnan.
Jos se matkanvarrella on vännetty kotimaisen puun syyksi,niin sen on tehnyt joku muu taho.
vai menikö ohi silmien........
”Valtavista kotimaisista ponnisteluista huolimatta jouduimme tuomaan Suomeen yli
neljä miljoonaa kuutiometriä huomattavan kallista puuta vuoden 2007 leudon
talven takia ja Venäjän tullimaksujen uhan alaisena. Suunnitelmamme sulkea
Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat perustuivat ja perustuvat edelleenkin
selvään tavoitteeseen: vähentää tarvetta ostaa erittäin kallista tuontipuuta ja
samalla turvata suurten tehdasyksiköiden ja koko Stora Enson tulevaisuus."""
Ansiokas taulukko, joka saattaa olla tottakin. Luvut ovat prosentteina kokonaisuudesta. Tietoja voisi suhteuttaa paljon, jos kertoisit, mitä jalostuksen osia kokonaisuuteen kuuluu.
Alkaako kulut metsänomistajalle maksettavasta kantohinnasta? Puun korjuu, kuljetus kuorinta ym vastaavat sisältyvät kokonaisuuteen? Onko kyseessä hiomo, hiertämä vai sellutehdas vai joku niiden yhdistelmä? Valkaistaanko massa ja miten? Tehdäänkö paperikoneella maitopurkkia, painopaperia, sanomalehteä vai pakkauskartonkia?Loppuko kulut paperikoneen jälkirullaukseen tai arkittamoon, vai sisältyykö kuluihin valmiin tavaran mynnti ja rahti kuluttajalle?
senverran pienissä kengissä että kustannuksia ei erotella yksiköittäin/toimialoittain kun keskustellaan puuhuollosta ja metsien käytöstä.
Metsäteollisuudellekin on merkitystä vain sillä mitä puu tehtaalle toimitettuna maksaa,ei sillä että Uralirinteellä kiinto m3 pystyyn ostettuna on 2 €.
Työntekijänä miettisin palkkakustannusten ja henkilöstömäärien suhteita työntekijä- / toimihenkilöiden välillä.Kovin näyttää kustannusten valossa olevan raskasjohtoinen ala.
Heitän kaksi väitettä:
Sahat saavat enemmän rahaa purun, hakkeen, kuoren myynnistä, kuin työntekijöiden palkka on.
Sellutehdas ei kuluta enempää energiaa kuin tuottaa.
Sahaustoiminta suurissa ja keskisuurissa laitoksissa on vähemmän työllistävää kuin pienissä käsiteltyä puukuutiota kohti.Todellakin jo -90 luvulla esim kl-laatuinen pintalauta heikompilaatuinen soirotavara kannatti mieluimmin hakettaa kuin myydä alle 700 mk/m3 sahatuottoisena,siis jo tuolloin suhteellisesti halvan energian aikoihin.
Siis olemmeko yhtä mieltä että sahaustoiminta ei työllistä merkittävästi,mutta otetaan kuitenkin metsäteollisuuden palkkakustannuslaskelmissa huomioon jolloin päästään siihen lopputulokseen ettei palkkakustannukset sahoilla ole merkittävä rasite kilpailulle.
Sahaustoiminnan rasitteiksi jää siis muut kuluerät.
Sellutehtaan energiaomavaraisuusaste:
Sellutehdas on sähkön- ja lämmönkäytön kannalta yli omavarainen,koska selluntuotannossa saanto massaksi on noin puolet puusta sillä merkittävä osa puuaineksesta liukenee keittoprosessin aikana mustalipeään.
Soodakattilassa poltettavasta mustalipeästä saadaan keittokemikaalien lisäksi talteen myös orgaanisen aineksen palamisessa vapautuva energia täysin.
Se siitä.
MUTTA ,mutta,,mielestäni olisi syytä kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.
Ne pienet kengät.(tai paremminkin vähän kenkäpareja)
Takaisin mekaaniselle sektorille jos jalostusaste on huono,siis huono.
Jatkojalostuksen osuus metsäsektorin työllisyydestä on Suomessa 44 prosenttia, Itävallassa 75 prosenttia ja Iso-Britanniassa 88 prosenttia.
Ison-Britannian jatkojalostukseen painottuva metsäsektori pyörii suurelta osin suomalaisen puun varassa. Sahatavaran mukana olemme siis vieneet kymmeniä tuhansia työpaikkoja.
Miljoonan puukuutiometrin työstäminen antaa Suomessa vuodeksi 2 100 työpaikka , mutta Itävallassa 5 600 ja Isossa-Britanniassa 27 000 työpaikkaa. Iso-Britannian etuna ovat suuret kotimarkkinat.
Itävalta ja Suomi sen sijaan muistuttavat toisiaan huomattavasti, paitsi siinä, että Itävallan työttömyysaste on alle seitsemän prosenttia. Molemmat ovat pieniä ja kuuluvat maailman ja Euroopan metsäisimpiin maihin.
Selvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä että suuret metsävarat ovat Suomessa johtaneet puun haaskaukseen ja puolivalmisteiden vientiin, päinvastoin kuin Itävallassa, jossa sama puumäärä antaa lähes kolminkertaisen määrän työpaikkoja. Kun ulkomaille vietyjä työpaikkoja ei ole tarvinnut kompensoida aarniometsiä hakkaamalla on Itävallassa ollut varaa myös metsien suojeluun. Itävallan metsistä on suojelumetsiä 19 prosenttia, joista 77 prosenttia on kokonaan puuntuotannon ulkopuolella.
Kävin Alstin tehtaalla Varkaudessa, tästä on lähes kolmekymmentä vuotta aikaa. Kuumahierre eli mekaaninen massan valmistus oli uutta ja sillä oli jo saatu Siitinselkä kuntoon verrattuna aiempaan kemialliseen prosessiin joka syyti jätevesiä.
Kauhistutti vain prosessin sähkön kulutus. Mikäli oikein muistan, niin yksi mylly kulutti 40 MW ja niitä oli tuolla 8 tai 10. Kokonaisuudessaan tehdas siis kulutti sähköenergiaa suunnilleen saman verran kuin yksi ydinvoimalayksikkö tuottaa.
Vieläkö sähköä tuhlataan kuumahierteen hinkkaamiseen?
Olet oikeassa siinä, että suuret puuvaramme ovat johtaneet tuhlaukseen. Ja venäjän vielä suuremmat puuvarat ovat johtaneet vielä suurempaan tuhlauksee.
Kirjoituksesi henki viittaa siihen, että Suomen pitäisi jalostaa itse omat puuvaransa valmiiksi asti. Tästä päätellen pidät oikeana ja hyväksyttävänä Venäjän puutulleja. Nehän tähtäävät juuri vastaavaan lopputuklokseen.
aina 2000 luvun alkuun asti kautta metsäsektorin Suomessa.
Tosiasia lienee että Suomessa harjoitettu metsäteollisuus on ollut oikea tie Suomelle silloin kun metsät jouduttiin ottamaan tehokäyttöön koko Suomen alueella.
Harjoitettu metsätalous ja puunjalostus vientituotteiksi lähinnä sellu,paperi ja sahatavara jakoi hyvinvointia ja antoi vakautta taloudenhoidolle.
Metsäteollisuutemme ansiosta Suomalainen tuotanto kehittyi maailman tehokkaimmaksi kilpailukykyisimmäksi niin kannattavuuden kuin teknologiankin suhteen.
Metesäteollisuus asetti rajat kotimaassa päätöstenteossa,,,,ehdot joilla se turvasi asemansa tulevaisuudessa.Se lienee ollut osa säännöstelytaloutta joka nykyisin on historiaa.
Vapaatalous ja vapautuneet rahoitusmarkkinat sekä kilpailun vapauttaminen muuttivat täydellisesti toimintaympäristön myös ja etenkin metsäteollisuudelta.
esim.
http://europa.eu/pol/comp/overview_fi.htm
Jokatapauksessa on syytä olla myös kiitollinen metsäteollisuudelle ja etenkin niile patruunoille jotka pistivät aikoinaan tuotannon jalalle.
Olen todellakin sitä koulukuntaa (lue kuppikuntaa) joka uskoo metsäteollisuuden tulevaisuuden olevan puun jatkojalostamissa enenevässä määrin mekaanisella puolella.
Paperin ja sellunvalmistamisen raaka-ainehuoltoa ollaan vahvasti siirtämässä viljelymetsiin sekä kierrätyskuituun ja nopeakiertoisiin viljelykasveihin kierrätysmateriaaliin joka ei voi olla Suomen tie.
Mekaanisella puolella puun tarve on vähäisempää kuta korkeampi jalostusaste on.
Lisäksi mekaanisella puolella saanto puusta on pienempi mutta jäämäpuun hyötykäyttö ja kannatavuus on parantunut merkittävästi ilman ponnisteluja sivutuotteiden hyödyntämisessä,jo pelkkä energian hintakehitys on pitänyt siitä huolen.
Eli tuotannon muutoksessa mekaninen metsänjalostus ja sieltä kautta tuotteiden etsiminen vientimarkkinoille on vain yksi tie.
Perinteinen paperi ja sellunvalmistaminen tulevaisuudessa pyritään varmaankin keskittämään Suomessa muutamiin suuriin yksiköihin joihin liitetään myös uudet innovaatio ja kehittämishankkeet.Ovatko ne sitten voiteluaine- vai leipomo-/lääketollisuuden tuotteita sen määräävät markkinat.(toivottavasti markkinat,ei poliittiset päättäjät,sillä Suomella ei ole varaa virheinvestointeihin).
Mitä Venäjän puutulleihin tulee niin mielestäni niistä ei kannata kovoin paljoa huolehtia,sillä Venäjä keittyy huimaa vauhtia ja heidän etunsa on päästä pian WTO:n jäseneksi jolloin Venäjä sitoutuu kansaivälisiin kaupan ehtoihin.
Eli venäjän asettamat tullit eivät ole sen edun mukisia jatkossa,pelkkää peliä tällä hetkellä ympäroivien alueiden kanssa.
Venäjällä löytyy kasvuhaluja ja halu vaurastua ja siitähän on jo riittävästi näyttöjä.
Venäjän ja Suomen yhteistyö on erittäin tärkeää myös metsäsektorilla ,mutta Suomen ei kannata valita tuotannossa samoja linjoja mitä esim.Venäjä ja Kiina nyt keittävät vaan etumatka täytyy löytyä muilta puunjalostukseen liittyviltä alueilta.
Suomi ei kykene eikä tule enään kykenemään kilpailuun niillä alueilla missä määrät ja volyymit ratkaisevat menestyksen.
Mekaanisilla massanvalmistusmenetelmillä puu hyödynnetään 95…97 %:sesti,joten jäteaineksen vaikutus energiantuotantoon on varsin pieni.
Hiomot ja hiertämöt vaativat 2-4 keraa enemmän sähköä kuin kemiallinen massanvalmistus joten paremman puuaaineksen saannon vuoksi prosessista ei jää energiaksi hyödynnettävää jollon sähkö on ostettava muualta mekaanisessa massanvalmistuksessa.
Osa sellun tulevaisuutta voi löytyä täältä.
http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article45227.ece
Suomalaisten strateginen virhe on ollut se, että paperi- ja selluteollisuutemme, sekä niiden mukana muutama yhtiö on päässyt dominoimaan koko alaa täysin suvereenisti.
Jopa lakipykälät ja sitä kautta ohjeet, siitä mitä metsissä yleensä ottaen saa tehdä on säädetty näiden muutamien toimijoiden ehdoilla ja niiden tarpeiden mukaan.
Monet maat Euroopassa kasvavat metsää itseasiassa saman määrän, mutta ei niissä ole vastaava teollisuusektori samallalailla määritellyt muiden oikeuksia ja toimintamahdollisuuksia.
Metsää saa kasvattaa niinkuin itse haluaa ja tuottaa sellaista puuta, mille uskoo kysyntää löytyvän tulevaisuudessa.
Itse uskon, että ainoa tapa nostaa puun arvoa, myös kasvattajalle, on se että puulle löydetään yhä uusia ostajia, sitä kautta kilpailu puusta kiristyy ja hinta nousee.
virhettä ei ole tehty vaan toimintaympäristö on pakottanut ratkaisuihin niin metsäteollisuuden kuin päättäjätkin.On vain yksinkertaisesti nukuttu ruususen unta ja pidetty kuten aiemmin sanoit "munat yhdessä korissa".
Nuo mainitsemasi voimassaolevat ohjeet ja lakipykälät eivät vastaa enään näitä myöhemmin solmittuja sitoumuksia ja sopimuksia,mutta ei niihin kukaan puutu.Esim. metsäteollisuuden kartellitutkimuksetkin käsiteltiin EU:ssa yllättävän nopeasti.
Suomalaisen puun arvo nousee siinä missä muutkin raaka-aineet maailmanmarkkinoilla kunhan kuluttajat oppivat hallitsemaan globaalissa arkkinataloudessa.
Mikäli "kaikki munat on samassa korissa", niin silloin on kyse virheestä riskien halinnassa.
ja haetaan tuottoa osakkeenomistajien vaatimuksesta.
Aiemmin ei tarvinnut kun kotikutoisesti voi korjailla kannattavuuta ja oltiin vakavaraisempia.
Se juoksee koviten joka pelkää häviämistä eniten,ainakin osakemarkkinoilla.
Kiinalaista viisautta
Rahalla voi ostaa talon, muttei kodikkuutta;
voi ostaa sängyn, muttei unta;
voi ostaa kellon, muttei aikaa;
voi ostaa kirjan, muttei taitoa;
voi ostaa aseman; muttei kunnioitusta;
voi maksaa lääkärin, muttei ostaa terveyttä;
voi ostaa sielun, muttei elämää;
voi ostaa seksiä, muttei rakkautta.
------------------------------------------------
Mikään ei ole niin tärkeää kuin metsänhoito,eikä sekään ole niin tärkeää.
Suomalainen verojärjestelmä oli ennen sellainen, että osakkeelle ei maksettu osinkoa nimeksikään, mutta ne vastaavasti tuotti arvonnousun myötä, yhtiöt oli velkaisia ja vastaavasti erittäin kasvuhakuisia, joten osakkeiden arvot nousi varmasti.
metsäteollisuus potee tilanteessa jolloin markkinat ovat avoimet ja pakottavat tuotannon sopeutumaan kysynnän vaihteluihin maailmalla.
Mikä taho tässä ei sopeudu kilpailuun Suomi,metsäteollisuus,metsänomistaja vai sijoittaja?
En sanoisi, että kyse on ollut kasvuhaluttomuudesta, pikemminkin on yritetty kasvaa riskeistä piittaamatta ja suhdanteita huomioimatta.
Tästä on hyvä esimerkki tämä Stora-Enson ameriikan valloitus, viisi vuotta ja kuusi miljardia tappiota, nyt sitten on tehtaat myyty pois siellä ja vetäydytty nuolemaan näppejä.
Ylimmän johdon Strateginen pelisilmä petti pahasti, nyt sitten kilpailijat keräävät voitot ja jakavat markkinoita ...
markkinoiden osalta erottelematta tärkeimmän,eli kuluttajan.
Minusta kuluttajan osuus on tainnut jäädä liian vähälle huomiolle sen jälkeen kun pääoma on määritellyt toimintaedellytyksiä yrityksille.
Vaikka tunnetusti metsäteollisuus on ollut jäykkäniskainen eikä ole taipunut käsittääkseni kumartamaan kuin yhden kerran ......pääomalle.
Ja sen jälkeen on metsäteollisuus joutunut juoksupojaksi.