kaikki haaveet
välillä kaatuu
hoen itselleni
älä katkeroidu
silloin muistelen
sanojasi
toki kaikki ei ollut hunajaa
joistakin otan vain kiinni
roikun elämässä
minä onneton
kuitenkin onnellinen
elämä ei aina
kosketa silkkihanskoin
ei Sinuakaan
välillä kaatuu
hoen itselleni
älä katkeroidu
silloin muistelen
sanojasi
toki kaikki ei ollut hunajaa
joistakin otan vain kiinni
roikun elämässä
minä onneton
kuitenkin onnellinen
elämä ei aina
kosketa silkkihanskoin
ei Sinuakaan
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taitais siinä uupumus tulla, jos me alettaisiin
haaveita pystyyn nostamaan, maatkoon rauhassa.
Meilläpäin on sanonta;
"Jos ottaa katkerat silmät,
saa olla aina katkera."
Oli kaarun näköinen runo,
siis upea runo.
kiitos sanoistasi. Tuo sanonta on kyllä totta, olen kohdannut elämäni tiellä tosi katkeria ihmisiä ja ihmetellyt kuinka se tappaa kaiken elämän.
Iloista viikonalkua päivääsi ja tuo jatkossakin omia hienoja runojasi tänne:)
Ja puhkeaa runoksi.
Kirjoitukseksi.
Ajatukseksi.
Jäädäkseen elämään.
Hyvää yätä ja huomenta.
On oikein kun kirjoitat,,,,kauniita runoja
ja kiitos sanoistasi:)
Ei aina hunajaa, ei...
Näen tässä runossa Sinut - voi jestas =)
Hieno on
no hyvä näin, kun meillä on niin pitkä välimatka:)))
olet puhunut runollasi minut, niin se on.
Ja kuinka koskettavasti !
...Sinulle muuta sanoa kuin k i i t o s !
Se on sitten se vaikein kohta,
eron jälkeen,
ettei katkeroidu........
Tiedän, että sinä olet valoisa ja
kuljet kohti valoa, osaat käsitellä
tunteitasi
ja tuon pienen katkeruudenpelon voit
pistää huoletta
kevätsiivouksessa pihalle:DD
Runosi olkoon opiksi kaikille!
jo vuosia sitten, poikieni pyynnöstä:)
Valoisena ihmisenä kuitenkin on välillä tosi mustia päiviä, eilinenkin, mutta nyt uusi päivä taas:)
Vaikka haaveet kaatuisivat
eikä elämä aina maistuisi hunajalle
aina tulee uusia päiviä
emmekä tiedä mitä ne tuovat tullessaan
kiinnostuksella uuteen päivään astumaan
vaikka, niinpä…
elämä on joskus raadollinen
mutta, kyllä tämä tästä, elämä voittaa! :)
on pakko uskoa, tänäänkin. Kiitos:)
Se kyynmyrkkyä tuhoais kaiken kauniin.
"Kalvais sisältäpäin ja jäytäis kuin syöpä
ympäristöä"
Elämä itsessään soihan siinä välillä bluus.
Jokainen päivä kuin sivu uus, jälkeensä jättää tarinaa.
Voii "silkkihankoin"
Muistelen ja mietin, milloinkahan minuu ois niillä käsitelty?
Kiitos kaaru ajatuksesta, josta runon teit.Liisa
...Liisa, mutta sitä minä jaksan vain uskoa...tänäänkin:)