Nyt jokainen rustaamaan omat hengentuotoksenne kansien väliin jälkipolvia ilahduttamaan.
Halvimmillaan pääsee 350 euron panostuksella näkemään omat kirjansa valmiina, siihen sisältyy myös kustantamon tekemä markkinointi.
Tässä infoa asiasta:
http://www.omakustanne.com/omakustanne1.htm
"Omakustanteiden joukossa on totta kai hyviäkin teoksia, mutta omakustantajiksi päätyy niitäkin kirjoittajia, joilla on vain pakottava tarve saada oma tekstinsä julki.
Julkaistava aineisto saattaa olla harkitsemattomasti toteutettu ja kirjoittaja on päättänyt näyttää pystyvänsä tekemään kirjan, vaikka lukuisat kustantajat ovat sanoneet käsikirjoitukselle ei."
Halvimmillaan pääsee 350 euron panostuksella näkemään omat kirjansa valmiina, siihen sisältyy myös kustantamon tekemä markkinointi.
Tässä infoa asiasta:
http://www.omakustanne.com/omakustanne1.htm
"Omakustanteiden joukossa on totta kai hyviäkin teoksia, mutta omakustantajiksi päätyy niitäkin kirjoittajia, joilla on vain pakottava tarve saada oma tekstinsä julki.
Julkaistava aineisto saattaa olla harkitsemattomasti toteutettu ja kirjoittaja on päättänyt näyttää pystyvänsä tekemään kirjan, vaikka lukuisat kustantajat ovat sanoneet käsikirjoitukselle ei."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Onhan se ihan "edesvastuutonta" jonkun julkaista "sukukronikka" itselleen ja sukulaisilleen. Samoin kun joku ruojake uskaltaa julkaista itselleen ikioman murresanakirjan, ja joku oman novellikokoelmansa tai joku taas runonsa.
Aattele niitä sitten kun julkaisevat perinteisen romaanin. Hänellä vasta vaikeaa onkin, sillä ensin pitää keksiä mistä kirjoittaa, luoda todentuntuiset henkilöhahmot, rakentaa sujuva kerronta, juoni, ja loppu.
Näistä pulinoista vasta teoksen saisikin, henkilöitä joka lähtöön, juonikin valmiiksi monimutkainen, kaikesta muusta puhumattakaan. Tulisi taatusti monta jatko-osaa ja painos myytäisiin hetkessä loppuun.))))))
Sehän olisikin jotain omaperäistä. Tai vaikkapa kerätä lastensa itse keksimät lorut samoihin kansiin - sangen omaperäistä.
Toista se on valmiista materiaalista kerätä nippuun.
Googlestakaan EI LÖYDY yhtäkään teosta, vaikkapa hakusanalla ´murresanakirja´ - tai murre sana kirja.
Sangen omaperäistä.
Jos olisin kasvattaja, kirjoittaisin varmasti kirjan, jonka nimeksi tulisi `Omat jalostus ratkaisut xxxxx rodussa´
Siinä olisi ajatusta meinaan noissa lasten jutuissa. Sukupolvi toisensa jälkeen kokoaisi lastensa hengentuotteet ylös ja sitten kirjaksi;))
`Lasten suusta´ei montaakaan teosta ole tehty :))) - toista se on, että lapset plagioivat kuuluisia kirjailijoita !
Ei se ole helppoa koota valmiista materiaalistakaan nippuun. Samassa kerhossa oli eräs kirjoittaja, joka eläkkeelle jäätyään päätti kerätä sukunsa tarinan kokoon. Materiaalina hänellä oli vaikka kuinka kaukaa ns päiväkirjojen valossa kerrottuja asioita, kirkonkirjoista hakemaansa materiaalia jne. Ennenkuin sen sai luettavaan muotoon, ilman että siitä tulee kuin luettelo syntyi,,,, vihittiin, kuoli,,, lapset,, sisarrukset, oli hänellä mieletön työ. Piti saada tarina ns. elämään, jotta siitä ei tulisi sellaista johon lukija kyllästyy ennenkuin on ekan sivun lukenut loppuun.
Mielenkiinolla kyselisin montako sivua kirjaasi tulee,kauanko kerännyt materiaalia.
ja painoskin on pieni.
Materiaalia olen kerännyt vuositolkulla pikku hiljaa. Sanan sieltä toisen täältä. Ne olivat aluksi paperilla ja kun sain tietsikan homma helpottui. Sain sanat tallennettua samaan paikkaan.
Höpsö idea, höpsö työ mutta tulipa kokeiltua ja nyt ollaan loppusuoralla. Kansikin valmiina. Seuraava vaihe on sitten oikovedos. Kun sen on oikolukenut ja hyväksynyt,,,, homma onkin sitten kohta kokonaan ohitse. Suuri aikaansaannokseni pölyttyy sitten kirjahyllyssä,,,, ja aikanaan siitä saa oivia sytykkeitä tai se päätyy roskalavalle;))))))))
tahallaan ketään. Lasten hengentuotteet syntyvät heidän kuulemistaan asioista.
etteivät levitä julkisuuteen muualta saatua materiaalia valehdellen lapsensa kirjoittamaksi.
Vastuu on vanhemmilla, ei lapsella.