Miten onnistuit ensimmäisen rottweilerin kanssa?

Ensimmäinen rottweilerini sain 5 vuotta sitten. Ihastuin rotuun kun veljelläni oli rotikka, ja se sai kiinostumaan rodusta ja sitten rotikat vei mennessään.

Perusasioita tuon kanssa tuli koulutettua ihan oman tietämyksen mukaan, mikä kyllä silloin oli vähäistä mitä se nyt on. Mutta, maalaisjärjellä pääsi pitkälle..

Tuon kanssa ollaan kasvettu yhdessä teiniajoista aikuisuuteen!

meille 6 vuotta sitten. Itse olin rotua vastaan ja tavallaan vähän pelkäsinkin rotua, kun meillä oli vielä sillä hetkellä ihan pieniä lapsiakin. Mies taas ei suostunut edes harkitsemaan muuta rotua, ja hyvä niin näin jälkikäteen.

Koultus tapahtui ihan ns. kotikonstein, ulkoilujen yhteydessä. Meille sattui vielä ensimmäiseksi rotikaksi "helppo" tapaus jolle ei tarvinnut paljon käskyjä toistella. Toinen rotikkamme oli kuin kopio ekasta.

Vasta kolmantena (nyt 3v) tulut rotikka oli haastava tapaus, ja on edelleenkin. Kaksi ensimmäistä on narttuja, tämä kolmas on uros.

Tämä kolmas on myös ensimmäinen, jonka kanssa ollaan jouduttu ihan ammattikouluttajan luona käymään. Pikkuhiljaa alkaa järki pojalla toimia. Kovapäinen on kuin mikä, yrittää pomottaa jne, näin kolmen vuoden sitkeällä koulutuksella aletaan tulla juttuun. Kouluttaja sanoi, että tämä on tyypillinen uros, ja meillähän oli kokemusta vaan narttujen koulutuksesta. Toiset taas ovat sanoneet, ettei sukupuolella pitäisi olla niin kauheasti väliä. Meidän kohdalla ainakin näyttäisi olevan reipaskin ero koulutettavuudessa.

Mutta onnea vaan uuden perheenjäsenen hankintaan.

Meillä rotikka oli toinen koira mutta eka rotikka kumminki. otimme nartun joka oli todella helpoo kouluttaa ja kilti tyttö on tullut. Kun ottaa vaan kunnon asenteen niin hyvä tulee :)