jos ei halua olla missään nimessä mitään transsukupuolisuuteen liittyvää ja haluaa olla tavallinen mies tai nainen niin onko silloin tilanne
tavallisen sukupuolinen?
tavallisen sukupuolinen?
trans-miettimistä
dssa821
5722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
jos joudut todella pohdiskelemaan noin paljon näitä luonnollisia asioita, on varmaan jossain jotain vikaa.. :D
...olla vaikka mitä: voi vaikka yrittää kieltää omat transtuntemuksensa, jos sellaisia esiintyy. Sanoisin kuitenkin, että loppupeleissä kannattaa olla oma itsensä - kannattaa ola sitä mikä tuntuu hyvältä ja oikealta. Itselläni on kokemus yli 10v. kestäneestä itseni kieltämisestä, yrityksistä "normalisoitua" ja olla mies... Eikä se mitään auttanut: pää ja elämä siinä vaan meni rikki.
itsesi kieltämisen takia, psyykkeen horjumiseen, sieltä on sitten tosi vaikea nousta! Kokemusta on myös minullakin.
Ole se mikä olet kunhan muistat että tämä on sinun tunne ja näkemys. Älä yritä pakkosyöttää sitä muillekin!!
Moi. En ole trans-ihminen, mutta kommenttini mielenkiintoiseen kysymykseesi:
itse koen "tavallisena naisena" että kelaan edelleen "rooleja", siis mitä miehet yleensä ovat ja mitä naiset. Mielestäni kummankin sukupuolen raja-aidat ovat alkaneet kaatua.
Olen miettinyt, että onko meissä ihmisissä se sukupuoli se olennainen kysymys, vai onko se vain "vaate" sen meidän oikean olemuksen peittona?
Joskus ehkä tulevaisuudessa (hope so) ei ole mitään väliä mitä sukupuolta on, ja mies voi olla naisellinen ja pehmeä omassa ruumiissaan tai sitten mitä tahansa. Naisethan ovat alkaneet jo koventua.
Tämä oli vain sellainen heitto ulkopuoliselta, mutta ajattelin vaan tuoda sen esiin. En tunne trans-ihmisiä, mutta epäilen että meissä kaikissa asuu sellainen. Että ehkä me tulevaisuudessa ollaan ta(i)va(a)llisen sukupuolisia :)
Puhu ihan vaan omasta puolestasi. Jos minulle olisi sukupuoli ollut samantekevä, en olisi ikinä lähtenyt korjausprosessiin. Tavisihminen nähtävästi ei vaan pysty käsittämään mikä tuska meillä voi olla ennen prosessia. Henkinen ja fyysinen helvetti. Tää ei ole mikään filosofointikysymys tai "raja-aitojen kaataminen" vaan kyse on siitä, että saa ja voi olla oma itsensä ja tulla sellaisena myös koetuksi ja hyväksytyksi.